Tuttuni aikoo tehdä abortin koska vauvalta puuttuu toinen käsi ja jalka
En voi muuta kuin kauhistella miten voi tappaa lapsensa noin mitättömän syyn takia. Ja kyllä olen tästä tuolle äidille ihan itse jo maininnut etten kauhistele asiaa vaan netissä. Niin että jos sinä tästä nyt tunnistat itsesi niin mieti vielä asiaa! Vielä on aikaa muuttaa päätöstä!
Kommentit (52)
Miksi ihmisen pitäisi ottaa itselleen se valta, joka kuuluu Jumalallle
Jos lapsesi olisi syntynyt vaikka kuolemaan johtavan sydänvian kanssa, jonka voi korjata leikkauksella, niin varmaankin olisit kieltänyt lääkäreitä leikkaamasta? Vain Jumalallahan on valta päättää elämästä ja kuolemasta.
Jos sallit lapsillesi elämää pidentävät terveyspalvelut, olet tekopyhä hurskastelija.
Minä taas en ole keksinyt yhtään järkevää syytä, miksi sikiö/alkio EI olisi ihminen. Mikä muukaan kahden ihmisen jälkeläinen voisi olla?
Minulle moraalinen ihmisyyys on muutakin kuin DNA. En pidä esimerkiksi aivokuolleitakaan moraalisesti ihmisinä, vaikka he ovat kahden ihmisen jälkeläisiä. Myös kuollut on minulle moraalisesti muuta kuin ihminen, vaikka hänkin on kahden ihmisen jälkeläinen.
Olisi sillä ensimmäisen kolmanneksen sikiölläkin kaikki edellytykset kohdun ulkopuoliseen elämään, jos se saisi pysyä siellä minne se kuuluukin, eli kohdussa. Silloin se suurella todennäköisyydellä kasvaa ja kehittyy aistimaan. Mainitsemasi mimosakasvi ei tule muuttumaan yhtään miksikään, vaan se pysyy, elää ja kuolee mimosakasvina, mutta ihmisalkio kehittyy sikiöksi ja syntyy vauvaksi, elää ja kuolee ihmisenä. Miksi se, että sikiö ei ole vielä ennättänyt kehittyä tarpeeksi, on riittävä syy tappaa se?
Otetaan nyt se ilmeisin ongelma ensin:Johtoajatuksesi on siis se, että sikiön kohdistuvan toiminnan moraalisuutta pitäisi arvioida sikiön tulevien tilojen perusteella sen sijaan, että arvioinnin pohjana olisi se, mitä sikiön on tekohetkellä. Eli on enemmän oleellista, että sikiö on mahdollisesti kohta lapsi kuin että sikiö on tekohetkellä sikiö.
Tuonkaltainen moraalinen ennakointi on etenkin täällä vauva-palstalla absurdia. Sehän tarkoittaisi alkajaisiksi sitä, että vanhemmuus olisi moraalitonta ja laitonta toimintaa, jossa ihmistä riistetään, poljetaan ja nöyryytetään lukuisin tavoin (jos hyväksymme summittain vallitsevat käsitykset ihmisoikeuksista ja rikoksen tunnusmerkeistä). Se, miksi vanhemmilla on moraalisia erivapauksia lastensa suhteen perustuu nimenomaan siihen, että lapseen kohdistuvaa toimintaa arvioidaan sen perusteella, millainen lapsi kulloisellakin hetkellä on, eikä nojautuen siihen, millaiseksi lapsi todennäköisesti tulee kehittymään.
Tuohon kelkkaan lähtiessä saa olla tarkkana myös sen kanssa, miten selittää pois kuoleman ongelman. Mainitsemasi kehityksen päätepiste nyt kuitenkin sattuu olemaan kuolema. Jos tuleva olotila riittää moraalisen arvion perustaksi, vanhojen ihmisten (ja miksi ei muidenkin ei-kuolemattomien) tappamiseen ei luultavasti liity mitään moraalitonta, kun tilannearvion kannalta on enemmän oleellista, että mummo muuttuu pian kuolleeksi kuin että mummo on tällä hetkellä elossa.
Kuten itsekin sanot, sikiö ei ole ihminen. Sikiö voi muuttua ihmiseksi. Ihmisarvo taas on sananmukaisesti ihmisen arvo ja asettaa standardit sille, miten ihmistä pitää kohdella. Sikiö on potentiaalisesta ihmisyydestään huolimatta ei-ihminen, eikä siten täytä ihmisarvon kriteerejä.
Kakkua ei voi syödä ja säästää. Jos haluat vakavissasi väittää, että sikiöön kohdistuvan toiminnan moraalisuus pitäisi määrittää sikiön todennäköisen tulevaisuuden, ei sikiön nyktilan kautta, haluaisin kuulla, miten selität pois vanhemmuuden ja kuoleman ongelmat tai millä perustelet sen, että nimenomaan sikiö on ihmisen elinkaaressa ainoa erikoistapaus, johon tätä periaattetta tulee soveltaa.
Erityisesti ihailen sitä, että viitsit paneutua kommenttiisi toisin kuin tällä palstalla yleensä tehdään. Yritän kuluttaa aikaa odotellessani lähtöä lentokentälle, ja viestisi ilahdutti odotustani kovasti.
Toivoisin, että itse osaisin kirjoittaa noin. Pohdin mielelläni asioita perusteellsiesti ja monelta kannalta, mutta ilmaisussani yleensä liian karu.
Aina olen lapsia halunnut, mutta senkin olen tiennyt etten mitenkään päin vammaista lasta tahdo tietentahtoen saattaa maailmaan. Kyse ei ole siitä ettenkö jaksaisi hoitaa ja rakastaa, vaan siitä millaista lapsen elämä tulisi olemaan. Jos näkyy alkuvaiheessa, että raajoja puuttuu, en halua katsoa loppuun saakka, josko pää kuitenkin olisi paikallaan. Mielestäni on törkeää arvostella aborttia aikovaa, kun varmasti on rankka paikka muutenkin. Nyt saisivat mammat mennä itseensä.
Kiva tietää, että edes välillä joku jaksaa lukea viestejäni.
42
kun se lapsi ei tule sun laittialle leikkimään 24/7
Jokainen aivoistaan terve äiti kyllä abortoisi raajojen puutteen takia, eli provo koko keskustelu on. Jos ei ole vielä liian pitkille edennyt raskaus niin melkein olisi parasta jos abortti hoidettaisiin vaikka kysymättä äidin mielipidettä, se saattaisi hetken tunnelma-ahdingossa päätyä pitämään sen raajattoman, ja sitä päätöstä katuisi ja vihaisi kaikki, varsinkin se lapsi.
eivät ole mitätömiä puutteita. Abortin tekisin minäkin.
ekassa (np) ultrassa? itse joskus päätimme miehen kanssa että jos esim. käsi puuttuisi se ei olisi syy aborttiin.
Onpa muuten vaikea tilanne jos sattuisi omalle kohdalle. Abortti on mulle kauhistus mutta tässä tapauksessa asiaa joutuisi kyllä miettimään.
En tiedä olisiko eri asia jos tälläinen raskaus olisi ollut esikoisen aikaan kun nyt kun odotab kolmatta. Pelottaa että 2 edellistä jäisivät varjoon.
Todella vaikea tilanne. Mutta äiti saa itse päätää, hänen voimavaroistaa tässä on kyse, ei kenenkään muun.
Vähän yksinkertaiselta vaikuttaa ihminen, jonka mielestä ilman raajaa ei voi/kannata elää.
Jokainen aivoistaan terve äiti kyllä abortoisi raajojen puutteen takia, eli provo koko keskustelu on. Jos ei ole vielä liian pitkille edennyt raskaus niin melkein olisi parasta jos abortti hoidettaisiin vaikka kysymättä äidin mielipidettä, se saattaisi hetken tunnelma-ahdingossa päätyä pitämään sen raajattoman, ja sitä päätöstä katuisi ja vihaisi kaikki, varsinkin se lapsi.
Onpa muuten vaikea tilanne jos sattuisi omalle kohdalle. Abortti on mulle kauhistus mutta tässä tapauksessa asiaa joutuisi kyllä miettimään.
En tiedä olisiko eri asia jos tälläinen raskaus olisi ollut esikoisen aikaan kun nyt kun odotab kolmatta. Pelottaa että 2 edellistä jäisivät varjoon.
Todella vaikea tilanne. Mutta äiti saa itse päätää, hänen voimavaroistaa tässä on kyse, ei kenenkään muun.
Äiti saa päättää joo, mutta se keneltä voimia vaaditaan on se raajaton lapsi, joka ei koskaan normaalia elämää tule saamaan, edes itsellään äitinsä kuoleman jälkeen.
vaikeasti vammaisia ei pitäisi tieten tahtoen tehdä kärsimään.
Sulle -tai kenelläkään meistä- asia ei kuulu lainkaan.
elää ilman toista kättä ja jalkaa?
Raajaton lapsi voi tehdä kaikkea sitä mitä muutkin lapset. Raajaton lapsi leikkii, käy koulua, aikuistuttuan perustaa perheen, saa lapsia, ajaa autoa, käy töissä, harrastaa jne.
Ei mielestäni mitenkään kamalaa elämää.
Onpa muuten vaikea tilanne jos sattuisi omalle kohdalle. Abortti on mulle kauhistus mutta tässä tapauksessa asiaa joutuisi kyllä miettimään.
En tiedä olisiko eri asia jos tälläinen raskaus olisi ollut esikoisen aikaan kun nyt kun odotab kolmatta. Pelottaa että 2 edellistä jäisivät varjoon.
Todella vaikea tilanne. Mutta äiti saa itse päätää, hänen voimavaroistaa tässä on kyse, ei kenenkään muun.
Äiti saa päättää joo, mutta se keneltä voimia vaaditaan on se raajaton lapsi, joka ei koskaan normaalia elämää tule saamaan, edes itsellään äitinsä kuoleman jälkeen.
ole vaan vakava. Suomessa raajan puuttuessa vauva saa proteesin ihan pienestä saakka, eikä edes maksa perheelle mitään. Kun se tai ne raajat ovat aina puuttuneet, lapsi kasvaa todella näppäräksi pärjäämään sillä mitä hänellä on. Tärkeintähän on, että aivot on tallella. Ystäväsi on järkyttynyt ja sokissa, toivottavasti ensin ottaa selvää mahdollisuuksista. On myös mahdollista käydä vastaavan kokeneen perheen luona saamassa vertaistukea ja näkemässä, miten lapsi pärjää vammansa kanssa.
vaan vain tuttava.
Aito ystävä tukisi äitiä vaikeassa päätöksessä eikä arvostelisi.
Tunnen yhden lapsen, joka kärsii raajapuutoksista. Lapsuus oli onnellista mutta nuorena syrjäytyi kaikista tukitoimista huolimatta. Nyt on narkkari ja alkoholisti eikä elämään mitään otetta. On kavereilleen sanonut joskus, ettei olisi halunnut syntyä.
ELämä ei aina ole niin helppoa ja yksinkertaista, päätökset vammaisen lapsen vastaanottamisesta ovat vaikeita.
Ei ole ap sun asiasi moralisoida ystäväsi tekemisiä.
Jokainen tietää kyllä itse.
että oliskohan jotain muutakin vammaa, jos kerta raajoja puuttuu..?