Tekeekö lääkäri LS-ilmoituksen, jos äiti valittaa ahdistusta ja masennusta

Se voi olla myös täysin lamaannuttavaa ja sellaiseen lääkkeet ovat pakollisia.

Vaikka oon itkeny neuvolassa väsymystä,saanut lääkäriltä masennuslääkkeet... Lääkkeistä sen verran että niiden avulla kemiallinen tasapaino alkaa palautumaan. Kyllä mä uskon,että se osaltaan auttaa masennuksesta parantumiseen. Mua ne lääkkeet väsyttää,mutta uskon sen myös tarkoittavan sitä,että mun elimistö tarvii lepoa. Ei migreeniinkään auta mikään mielikuvaharjoitus ja itsensä psyykkaaminen säryttömäksi. Ei sitä huonoa oloa ja särkyä sormia napsauttamalla unohda...

Ei koskaan tee ls-ilmoitusta kertomatta siitä sinulle. Tai joo, olen tehnyt kerran kun en tavoittanut lapsen vanhempia mistään.

Neuvolasta tai tk:sta en ole koskaan tehnyt ls-ilmoitusta. Jostain syystä erikoissairaanhoidossa ilmoituksia olen tehnyt paljon tiuhempaan, kynnys yhteistyöhön on varmaan matalampi. Jostain järjettömästä syystä pk seudulla kotiavun saaminen on käytännössä riippuvainen lastensuojelun asiakkuudesta, kyseessä ei siis useinkaan ole epäily vanhemmuutta tms.kohtaan vaan keino yhdessä vanhemman kanssa sopien turvata kotiavun saanti.

On hyvä, että tunnistat oman olotilasi ja sen että haluat apua ja nimenomaan ajoissa. Se osoittaa, että asiassa ei ole mitään perusteita ls-ilmoitukselle, koska ilmeisesti pystyt huolehtimaan lapsistasi ja haluat apua omaan vointiisi. Eri asia on se, että pyrkii vaan jaksamaan ja peittämään oman huonon olonsa. Siinä taas on perusteet ls-ilmoitukselle, koska on suuri vaara että lapset jäävät vaille hyvää hoivaa. Sinun ei todellakaan tarvitse olla huolissasi. Kerro voinnistasi lääkärille rehellisesti, saat varmasti tarvitsemaasi apua.

mutta psykiatrisen osastohoidon jälkeen laki kehoittaa ilmoituksen tekemään.

Tämä ei ole totta. Olen itsekin ollut osastohoidossa eikä ilmoitusta tehty. Keskustelin aiheesta sosiaalityöntekijän kanssa eikä syytä ollut.

Ja oikeasti mitä kakkaa kehtaa tuo yksi suustaan päästään. Joo, terapia ja oma aktiivisuus on erittäin tärkeää, mutta joku aikuiseksi kasvamisen "ahdistus" on pikkasen eri asia kuin se, että lapsi/aikuinen on kasvanut vaikeissa oloissa ja traumatisoitunut vaikeasti.

Jos isi kotona niin ei tarvitse

ikinä en ole lääkettä tarvinnut,terapia auttoi todella paljon.



Käypä hoito- suosituksissa lääkkeet on ensisijaisia,miksi näin on selviää kun tarinaan tutustuu paremmin...lääketehtaat maksavat noitten suositusten laatinista,samoin kuin psykiatrien koulutusta yms. Ihmistä kohdellaan helposti myös diagnoosina mutta se ei ole koko totuus,vain kuvaus oireista.



En sano,ettei lääkettä koskaan tarvittaisi mutta juuro pari viikkoa sittenhän oli lehtijuttua siitä,miten masennuslääkkeet aiheuttavat masennusta aivojen plastisuutta poistamalla- eli ihminen ei enää pärjääkääb ilman lääkettä ja kukapa siitä hyötyy? Lääketehdas...

Eli siis, sairautesi vaarantaa lapsen turvallisen kehityksen. Ahdistunut, masentunut, joka saa arjen sujumaan, ei todennäköisesti tarvitse lastensuojelua.



Jos taas olisit avoimen harhainen ja suunnittelisit itsemurhaa, vois tilanne olla toinen.

lääkärit ovat vaitiolovelvollisia