Läski, kuinka sinusta tuli läski, ja minkä ikäisenä?

Olin pieni lapsi about 3 vuotiaaksi asti. Sitten aloin lihoa.



Vanhemmat erosivat ja äiti alkoi antaa ruokaa ja karkkia koko ajan. varmaan jonkin sortin lohduksi. En tiedä.



Nyt aikuisena ei todellakaan lähde läski. :( Kokeillut olen vaikka mitä, ei lähde ei.



Väliäkö sillä enää. Olisin vain halunnut olla nuorena nätti ja hoikka tyttö niinkuin kaikki muut. Painoa on nyt yli sata kiloa. (ollut ylä-asteelta)



Älkää nyt normaalipainoiset vaivatko kiloillanne päätä. Rumaa ihmistä en ole ikinä nähnyt kuin peilissä. Olisitte iloisia siitä mitä teillä on...

Minä ja sukulaiseni olemme yleisesti ottaen aina olleet hoikkia. Harrastin nuorena aktiivisesti liikuntaa ja kilpailin SM tasolla. 30 vuotiaana jouduin polvileikkaukseen (molemmat polvet) enkä saanut liikkua yli 6kk. Petyin, ja jätin liikunnan pois kokonaan. Söin kuitenkin kuten ennen - energiapitoista ruokaa ja isoja annoksia.



Tapasin myös mieheni samoihin aikoihin ja parisuhdekiloja kertyi. Muutin mieheni luokse, eikä asunnossa ole kokovartalopeiliä tai hekilövaakaa. Matkustimme miehen autolla kaikkialle ja perustin leivontablogin. Söin myös suruuni kun hyvä ystäväni teki itsemurhan ja vanhempani erosivat. Huomasin lihonneeni vasta kun suosikkivaatemerkistä loppui koot ja astuin hotellihuoneen vaalle, joka näytti 92kg (olen 171cm). Olin lihonut 30kg reilussa viidessä vuodessa!



Aloitin laihduttamisen muutama viikko sitten ja jokainen viikko on ollut yhtä tuskaa. Inhoan ruoan punnitsemista ja kaloreiden laskemista, mutta huomaa nyt, että vaikka olenkin aina syönyt suht terveellisesti, niin annoskoot ovat olleet yli kolminkertaisia verrattuna energiatarpeeseeni.

Vuodessa tuli 10 kiloa lisää ja kaikki vyötärölle, nyt painan 70 kiloa. Aiemmin vuosia tasaiseen 58 kg ja sain syödä ihan miettimättä mitä vain, eikä paino muuttunut. Nyt pitää alkaa miettiä, mitä syö. Syömisen muuttamisella olen saanut nousun pysähtymään, jos vielä innostuisin lenkkeilemään, niin voisin saada putoamaankin. En vaan ole koskaan urheillut milliäkään koulun loputtua, niin aloittaminen on tosi vaikeaa. Äiti ja muut varsinkin äidinpuoleiset sukulaiset ovat pääosin "ladonovia", itse jotenkin perheen musta lammas. Ja nuo ovat jojolaihduttaneet ikänsä.

ihan kai vauvana olin normaali, mut jo 2-vuotisneuvolatarkastuksessa on korttiin kirjoitettu, että ylipainoinen lapsi, mehut ja pullat vähemmälle. Tästä olen vaan lihonut ja lihonut. Lapsena olin tosi lihava. Laihdutin kouluiässä monta kertaa. Laihdun kyllä, mutta erittäin erittäin pienellä kalorimäärällä. Heti kun pääsen tavoitteeseen paino alkaa nousta. Sama on jatkunut aikuisiällä. Laihdun salaatilla ja sit taas lihon. Luulen, etten koskaan pääse eroon kiloistani. Ruoka on kuin huume ja jokainen suupala on taistelua. Nyt raskaana ja raskauden jälkeen tavoitteena saada loput kilot pois. Kyllähän se onnistuu, mutta entä se painonhallinta?

välissä on salaa päässyt hiipumaan +15kg...

nuorena olin hoikka kuin pajunvarsi ja vielä lasten jälkeenkin, nyt tosiaan tanakka täti-ihminen



inhottaa tää olemus, mutta en oikein osaa laihduttaa =(

ennen lapsia paino pysyi kurissa, mut nuorimman lapsen raskauskilot ei meinaa lähteä - ja niitä tuli paljon. :(

olen ihan laski olen 9999999kiloinen ja olen homo

Olin 25 vuotiaaksi asti "läpipaskoja", sitten ruokavaliota myös hieman tullut parannettua ja painoa alkoi kertyä, stressiäkin oli tuolloin enemmän. Painoa tuli jostakin BMI 21->24,5 asti kunnes sattumalta sain pari tertrasyklistä rajumpaa ab-kuuria popsittavakseni samanaikaisesti. Paino romahti, vatsan bakteerikanta kuoli.



Syy painonnousuun on yleensä tuollaisissa se, että vatsan bakteerikantaan hetkellisen hiilihydraattipitoisen ruokavalion tai AIEMMAN sellaisen ruokavalion myötä muodostuu bakteerikanta joka kerää kaiken läskin minkä kykenee. Tuosta pääsee eroon vain tappamalla suolistosta sen bakteerikannan ja syömällä rajusti ja tasaisesti pitkän aikaa probiootteja ja prebiootteja kuurin jälkeen (6kk tms). Näin minulla kävi, paino putosi takaisin BMI 22 tienoolle ja on pysynyt sittemmin siellä ilman minkäänlaista tarkkailua ja sillä samalla terveellisemmällä ruokavaliolla.



Aiheesta löytyy artikkeleita mm. Tiede-lehdestä vanhoista numeroista jos jaksaa kaivella. 2011 taisi jotakin tuollaista olla, vai 2010, en jaksa tarkasti muistaa.



Ja minulla ei liity lastensaantiin kun olen mies.

Muutin toiselle paikkakunnalle opiskeleen ja lihoin parikymmentä kiloa. Olin yksinäinen ja epävarma.

Nyt oon 32v ja kaksi lasta. Painoa on tullut taas lisää.

Oon kuitenkin miettinyt noita opiskeluvuosia ja käsitellyt silloin vaivanneet asiat mielessäni ja päätinkin nyt kesän korvilla aloittaa terveellisemmän elämän; lasteni sekä itseni vuoksi.