MISTÄ yh muka löytää hyvän miehen...?
Enpä tiedä pitääkö tässä yksin olla loppuelämä, kun lapsirakkaita, älykkäitä, toimeentulevia ja ei-traumatisoituneita miehiä ei yksinkertaisesti löydy. Sänkyseuraa kyllä riittää ja perässä roikkuvia nyssyköitä, jotka tarvitsisivat enemmän äitiä kuin vaimoa, mutta aikuista, hyvää miestä ei löydy kaivamallakaan.
Olen ihan hyvännäköinen, älykäs ja seksuaalinen nainen, minulla on mielenkiintoinen duuni ja viikko-viikko -systeemi lasten kanssa. Olen kolmekymppinen enkä haluaisi enää lisää lapsia.
Mistä itse olette löytäneet rakkaanne vai oletteko tyytyneet ns. hieman vaatimattomampaan vaihtoehtoon?
Niin, tiedän etten ehkä itse ole lasten takia mikään ykkösluokan saalis, mutta minussa on puoleni, ja olen kokonaisuutena ihan hyvä paketti. Itseä miehen mahdolliset lapset eivät häiritsisi. Olen tähän mennessä pitäytynyt vain vapaissa miehissä, mutta onko minun sitten alettava vokotella jotain perheenisää kunnollisen miehen saadakseni?
Kommentit (9)
Kaikki ne on samanlaisia kusipäitä.
Kaikki ne on samanlaisia kusipäitä.
niinkuin muutkin siiderihait ja -valaat, sinne ne kaikki roomeot ja rinssit menee etsimään sitä rinsessaansa.
Eli König tai Raffaello.
niinkuin muutkin siiderihait ja -valaat, sinne ne kaikki roomeot ja rinssit menee etsimään sitä rinsessaansa. Eli König tai Raffaello.
Mitä pahaa siinä on, että 40-kymppisillä on oma ravintola, missä tavata omanikäisiä? Haluaisitko heidät mieluummin parikymppisten paikkaan...en ymmärrä.
Paitsi sinua 10 vuotta vanhempana.
Tulin hyvin toimeen, makee duuni, hyvää elämää lapsen kanssa.
Päätin etten sorru (enää) puolikkaisiin ja olen vaikka yksin lopun elämääni, jos en löydä "tasoni" mukaista miestä. Olin yksin 7 vuotta.
Seitsemän hemmetin pitkää vuotta.
Huvittavaa kyllä, että hän löytyi lähiravintolan karaokeillasta (inhoaa karaokea, mutta sattui olemaan siellä). Paikalla oli myös ihmisiä, jotka me molemmat tunsimme.
Tästä on aikaa nyt kuusi vuotta ja saimme vielä yhteisen lapsen ( :
En voi antaa neuvoa, että löytyy sieltä ja sieltä. Opettele rakastamaan itseäsi ja olemaan onnellinen JO nyt - vaikkei miestä olekaan rinnallasi. Kun olet itse tyytyväinen tilanteeseesi, houkuttelet samoin ajattelevia miehiä.
Niitä älykkäitä varakkaita ja ei-traumatisoituneita ( ; Niin kävi minulle - miksei sinullekin. Ja meillä on kuitenkin aikamoinen ikäcap.
Älä anna periksi ja alenna tasoasi.
Mä löysin elämäni rakkauden kun eroprosessi oli vielä kesken vaikka olin vannonut etten mene uudestaan naimisiin enkä ainakaan halunnut mitään uutta suhdetta kesken eroprossin! Rakkaus iski tosi odottamattomalta suunnalta ja nyt ollaan oltu kaks vuotta umpirakastuneita, todelliset sielunkumppanit. Usko mua, kyllä se sieltä vielä löytyy! Rakkaus yllättää silloin ja siellä missä sitä vähiten odotit!
Joillakin voi mennä pitempään. Löysin netin kautta, juuri eronneen. Huono asia, mikä joidenkin miesten kanssa seurustellessa toimi, nykyisen kanssa on että ei toimita perheenä kun omat lapseni tulevat. Joidenkin kansaa se yhdessä puuhaaminen toimi paremmin. Seksikin ei välttämättä parasta, vaikka ei huonoakaan. Hiukan kompromisseja joutunut tekemään, muuten ajatukset ja huumori toimii.
Lähi Siwojen kulmilla pyörii yleensä paljon vapaita miehiä. Kellon ajasta riippumatta. Ne on egologiasikin kun kerää pullot ja tölkit pois. Eiku tsekkaan!
Itse asiassa mies oli sellainen, että en koskaan edes vilkaissut päin. Ei vain kiehtonut ulkonäöllään jne. Kunnes sitten päädyimme jutustelemaan. Siitä se sitten lähti... =)
Oikein hyvä mies. Kiltti, ystävällinen, rauhallinen, kotona viihtyvä.