Onko suomalaiset todella ainoa kansa, joka suhtautuu näin nuivasti eurotukiin?

muuallakin kritiikkiä, mutta siitä ei juuri kirjoiteta tai uutisoida, koska se johtaisi kritiikin kasvuun entisestään Suomessa (mikä ei välttämättä olisi ollenkaan huono asia..)

muussakin maassa suhtaudutaan negatiivisesti, mutta Suomi on harvoja maita, jotka ovat hoitaneet talouden hyvin tai oikeastaan meillä talous taitaa olla parhaassa jamassa. Mutta samalla olemme suhteessa kovimpia maksajia. Joten ei ihme, jos täällä kritisoidaan, kun olemme vain maksajina ja vielä suhteettoman kovalla osuudella verrattuna mihinkään muuhun.



Minua oikeastaan ihmetyttää, että kritiikkiä on vain tämän verran täällä.

Minä en suoraan sanoen yhtään itsekään tykkää tästä suomalaisen kritiikin saamasta omahyväisestä sävystä, jossa koska tällä hetkellä itsellä sattuu olemaan talous suhteellisen hyvässä kunnossa, ollaan kuin oltaisiin paljonkin parempia kuin "karvakädet", "etelän vetelät" ja muut autettavat. Ollaan kuin muka pidettäisiin rahoillamme pystyssä jotain Espanjaa ja Italiaa jotka ovat kansantalouksina valtavasti isompia kuin Suomi. Ihan turhaa uhoa sanon minä.



Se huono aika voi tulla Suomellekin, onhan täälläkin ollut pankkikriisit ja teollisuuden suhdannekriisit ja muut. Ja minä kyllä toivoisin että olisi olemassa EU, ja maita jotka voivat silloin vuorostaan auttaa meitä, kun niin käy. Eikä niin että sieltä sitten etelämmästä huudellaan että siellä ne barbaariset Petteri Punakuonon syöjät on ryssineet asiansa ja mehän ei tasan makseta niille mitään.



En sitä tarkoita etteikö tukemisen mekanismeja saisi kyseenalaistaa. En minäkään ole ollenkaan varma onko riskillä pelanneiden liikepankkien pelastelu veronmaksajien, ja jopa eri maiden veronmaksajien, rahoilla järkevää toimintaa. Että ratkaiseeko se edes kriisiä, saati onko moraalisesti oikein. Mutta minusta kyllä pulaan joutuneiden eurooppalaisen yhteisön kansojen auttaminen sinänsä on kannatettava ajatus eikä minulla ole sitä mitään vastaan, päinvastoin.

Minä en suoraan sanoen yhtään itsekään tykkää tästä suomalaisen kritiikin saamasta omahyväisestä sävystä, jossa koska tällä hetkellä itsellä sattuu olemaan talous suhteellisen hyvässä kunnossa, ollaan kuin oltaisiin paljonkin parempia kuin "karvakädet", "etelän vetelät" ja muut autettavat. Ollaan kuin muka pidettäisiin rahoillamme pystyssä jotain Espanjaa ja Italiaa jotka ovat kansantalouksina valtavasti isompia kuin Suomi. Ihan turhaa uhoa sanon minä.

Se huono aika voi tulla Suomellekin, onhan täälläkin ollut pankkikriisit ja teollisuuden suhdannekriisit ja muut. Ja minä kyllä toivoisin että olisi olemassa EU, ja maita jotka voivat silloin vuorostaan auttaa meitä, kun niin käy. Eikä niin että sieltä sitten etelämmästä huudellaan että siellä ne barbaariset Petteri Punakuonon syöjät on ryssineet asiansa ja mehän ei tasan makseta niille mitään.

En sitä tarkoita etteikö tukemisen mekanismeja saisi kyseenalaistaa. En minäkään ole ollenkaan varma onko riskillä pelanneiden liikepankkien pelastelu veronmaksajien, ja jopa eri maiden veronmaksajien, rahoilla järkevää toimintaa. Että ratkaiseeko se edes kriisiä, saati onko moraalisesti oikein. Mutta minusta kyllä pulaan joutuneiden eurooppalaisen yhteisön kansojen auttaminen sinänsä on kannatettava ajatus eikä minulla ole sitä mitään vastaan, päinvastoin.

Miksi Ruotsi, Tanska tai Iso-Britannia eivät auta näitä "eurooppalaisen yhteisön kansoja"? Tässä on kyse rahaliitosta ja sen tulevaisuudesta eikä mistään ideologisesta höpinästä, jota sinisilmäiset suomalaiset vieläkin toistelevat. Mutta joo, usko sinä vain siihen, että muut maat eivät vedä kotiinpäin vain auttavat pyyteettömästi vuorostaan Suomea, kun me sitä apua tarvitaan. :D

ollaan niissä maissa, jossa kansalaiset ovat tunnollisesti hoitaneet omat velvoitteensa. Ja nämä kriisimaat niitä, joissa ollaan oltu asioiden suhteen leväperäisiä, tyyliin maksetaan verot jos jaksetaan.

Saksalaiset suhtautuvat myös kriittisesti eurotukiin, joka on mielestäni aivan oikein.'

Vertauksena otetaan tämä: Minkä helvetin takia mun pitäis naapurini asuntovelka maksaa, jos naapuri vaan itse käyttää palkkansa ryyppäämiseen ja leveeseen elämään. Ja mä olen hoitanut asiani hyvin.

Miksi Ruotsi, Tanska tai Iso-Britannia eivät auta näitä "eurooppalaisen yhteisön kansoja"? Tässä on kyse rahaliitosta ja sen tulevaisuudesta eikä mistään ideologisesta höpinästä, jota sinisilmäiset suomalaiset vieläkin toistelevat. Mutta joo, usko sinä vain siihen, että muut maat eivät vedä kotiinpäin vain auttavat pyyteettömästi vuorostaan Suomea, kun me sitä apua tarvitaan. :D

se yhteisö josta puhuin on juuri se rahaliitto, eikä mainitsemasi maat siihen kuulu. Suomi on valinnut kuulua.

En minä sitä mieltä ole etteikö saisi pohtia miten tämä hyvin erilaisten talouksien ja kansojen rahaliitto saadaan toimimaan. Onhan tämä erikoinen kokeilu maailmanhistoriassa, eikä valmiita kaavoja ole. Vaikeuksia on ja varmaan tulee vielä olemaankin, eikä mikään takaa että sitä edes lopulta saadaan toimimaan - voihan olla että koko liitto hajoaa jos päädytään siihen että liittovaltiokehitys on ainoa mahdollisuus saada homma toimimaan mutta siihen eivät jäsenvaltiot suostu.

Mutta minusta tällaiseen suomalaisen nykykeskustelun ylimieliseen sävyyn ei silti ole mitään syytä, eikä se ole rakentavaa. Se sävy myös poikkeaa siitä mitä on useimmissa muissa asiansa hyvin hoitaneissa euromaissa ollut, ja siksi juuri Monti nostikin esiin Suomen ja Hollannina asenteen - koska ne poikkeavat muista. Saksassakin on toki kritiikkiä ja kovaakin tämän kriisin hoitokeinoja kohtaan, ja meilläkin saisi minusta olla siinä määrin kun se on rationaalista pohdintaa siitä miten tämä homma saadaan kuntoon eikä naurettavaa karvakäsimanolo-pilkkaamista.

Miksi Ruotsi, Tanska tai Iso-Britannia eivät auta näitä "eurooppalaisen yhteisön kansoja"? Tässä on kyse rahaliitosta ja sen tulevaisuudesta eikä mistään ideologisesta höpinästä, jota sinisilmäiset suomalaiset vieläkin toistelevat. Mutta joo, usko sinä vain siihen, että muut maat eivät vedä kotiinpäin vain auttavat pyyteettömästi vuorostaan Suomea, kun me sitä apua tarvitaan. :D

se yhteisö josta puhuin on juuri se rahaliitto, eikä mainitsemasi maat siihen kuulu. Suomi on valinnut kuulua.

En minä sitä mieltä ole etteikö saisi pohtia miten tämä hyvin erilaisten talouksien ja kansojen rahaliitto saadaan toimimaan. Onhan tämä erikoinen kokeilu maailmanhistoriassa, eikä valmiita kaavoja ole. Vaikeuksia on ja varmaan tulee vielä olemaankin, eikä mikään takaa että sitä edes lopulta saadaan toimimaan - voihan olla että koko liitto hajoaa jos päädytään siihen että liittovaltiokehitys on ainoa mahdollisuus saada homma toimimaan mutta siihen eivät jäsenvaltiot suostu.

Mutta minusta tällaiseen suomalaisen nykykeskustelun ylimieliseen sävyyn ei silti ole mitään syytä, eikä se ole rakentavaa. Se sävy myös poikkeaa siitä mitä on useimmissa muissa asiansa hyvin hoitaneissa euromaissa ollut, ja siksi juuri Monti nostikin esiin Suomen ja Hollannina asenteen - koska ne poikkeavat muista. Saksassakin on toki kritiikkiä ja kovaakin tämän kriisin hoitokeinoja kohtaan, ja meilläkin saisi minusta olla siinä määrin kun se on rationaalista pohdintaa siitä miten tämä homma saadaan kuntoon eikä naurettavaa karvakäsimanolo-pilkkaamista.

Ai nyt se ideologinen höpinä olikin tämä rahaliitto. :D Sun mielestä on siis ihan ok ensin naukua tukea sille suurelle taloudelle meiltä pieniltä ja sitten vielä valittaa päälle, että meillä on väärä asenne? Ei helvetti mitä sontaa.

Meillä on nyt väärä asenne Italian tukemiseen ja ne ajattelevat meistä siellä pahaa. :'( Kuinka nyt käy Suomi-kuvan?

saadaan maistaa omaa lääkettämme...

saadaan maistaa omaa lääkettämme...

ja sitten kun tarvitsisimme muiden maiden tukea, emme kuitenkaan sitä saa.

Tätä menoa Suomi nimittäin menee kohta oikeasti konkurssiin kun rahat eivät enää riitä omien kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseen. meillä on nyt mt-potilaita ihan hirveä määrä ja eläkeläisiä ihan liikaa. Työpaikat karkaavat ulkomaille ja kun itsepalvelukassat yms. lisääntyy katoaa ne loputkin työpaikat. Meillä ei ole enää omaa teollisuutta ja tuotantoa juuri lainkaan. Mua kiinnostaisi kyllä tietää, että miten taloutta ja valtiota pyöritetään jos kansalaisille ei ole työpaikkoja ja jos työikäisiäkin on vain pieni joukko.

saadaan maistaa omaa lääkettämme...

Ihan varmasti olisi italialaiset olleet muuten innoissaan tukemassa meitä, mutta kun me uskallettiin kritisoida tuen antamista, niin nyt käy ihan toisin. :D Ei muuten Kreikan pääministeriä pelottanut yhtään, kun Suomen EU-jäsenyysneuvottelut oli käynnissä? Eikä näköjään olisi ollut aihettakaan, kyllähän Suomi nöyrästi tukee kaiken kreikkalaisten syytämän paskan unohtaneena.

Ai nyt se ideologinen höpinä olikin tämä rahaliitto. :D Sun mielestä on siis ihan ok ensin naukua tukea sille suurelle taloudelle meiltä pieniltä ja sitten vielä valittaa päälle, että meillä on väärä asenne? Ei helvetti mitä sontaa.

sinähän sen termin "ideologinen höpinä" lanseerasit, en minä, joten en minä voi tietää mihin sillä viittaat. Ilmeisesti siihen, että tarkemmin erittelemättä mitä maita tarkoitan, viittasin siihen yhteistyön ja avunannon periaatteeseen jolle alunperin alettiin Euroopan yhteisöä rakentaa, ja josta nyt käsiteltävä alatapaus on tämä rahaliitto joka on ongelmissa.

Oletkohan muuten oikein paljoa seurannut tämän kriisin todellista kulkua, jos käsityksesi on että esim. Espanja mankuu meiltä pieniltä taloudellista tukea? Alunperinhän se oli Saksa, joka aikanaan alkoi painostaa Espanjaa että tukia olisi otettava. Näin siksi, että siellä tajuttiin että espanjalaisten suurpankkien kaatuminen johtaisi sekä yleisempiin talousongelmiin Euroopassa, että varsinkin merkittäviin menetyksiin saksalaisille sijoittajille. Saksa ja Ranska haluavat pelastaa omat sijoituksensa ja siksi heistä ei markkinatalous saa tässä toimia ja korjata rauhassa pankkimaailman mätiä omenia pois (kuten esimerkiksi Islannissa annettiin vastaavassa kuplakriisissä tehdä). Espanja valtionahan pärjäisi hyvinkin ilman mitään tukia, ELLEI sitä velvoitettaisi pelastamaan noita jättimäisiä riskipelanneita pankkejaan veronmaksajien rahoilla.

Ja niin itse olen sitä mieltä että pankkien pitäisi saada mennä konkurssiin kuten muidenkin yritysten eikä pankkiliiketoiminnan kuuluisi olla ainoa liiketoiminta, jossa voitot ovat yrityksen omia mutta tappiot sosialisoidaan yhteiskunnalle. Eli en kannata tätä kriisin tämänhetkistä hoitotapaa. Silti kuitenkin ymmärrän sen, että kun yhteistyössä ollaan, asioista on päätettävä yhdessä sopimalla, ja kylmänviileästi miettien miten tästä kriisistä selvitään ulos mahdollisimman pienillä vahingoilla. Toki jos niin päätetään, Suomen osalta se päätös voi myös olla että häivytään koko rahaliitosta. Mutta jos niin ei päätetä, niin ihan turha samaan aikaan olla sekä muka ratkaisemassa kriisiä neuvottelupöydissä, että hidastamassa sen ratkaisua jatkuvalla asenteellisella vastaanhankaamisella ja luottamuksen laskemisella euroalueeseen poliitikkojen puheilla.

Timo Soinikin käynyt ihan jenkkilässä asti paljon aukomassa päätään kuinka homma tulee kusemaan nykyisin kriisin hoitokeinoin. Olisi sitten mennyt hallitusvastuuseen ja mennyt kertomaan nämä asiat sinne pöytiin joissa Euroopassa oikeasti asioista päätetään. Mutta ei, kai se on helpompaa marista sivusta että kun kukaan muu ei osaa mitään.

nämä tukia kannattavat saajamaat (Irlanti, Portugali, Kreikka, Italia, Espanja).

Meillä on nyt väärä asenne Italian tukemiseen ja ne ajattelevat meistä siellä pahaa. :'( Kuinka nyt käy Suomi-kuvan?

Olisipa vain. Tuskin tuossa kukaan mitään Suomi-kuvaa miettii vaan sitä, miten Euroopasta ulkopuolelle äänekkäästi erityisesti tiettyjen kotimaisten poliitikkojen suusta kantautuvat tuhonennustukset ja moitinnat vaikuttavat siihen, miten muut taloudet (eritoten USA ja Aasian nousevat taloudet) luottavat Euroopan talouden kehitykseen. Nykyaikanahan pörssitaloudessa luottamus ja odotukset on hyvin tärkeä asia, joskus jopa tärkeämpiä kuin konkreettinen arvo.

ollaan niissä maissa, jossa kansalaiset ovat tunnollisesti hoitaneet omat velvoitteensa. Ja nämä kriisimaat niitä, joissa ollaan oltu asioiden suhteen leväperäisiä, tyyliin maksetaan verot jos jaksetaan. Saksalaiset suhtautuvat myös kriittisesti eurotukiin, joka on mielestäni aivan oikein.' Vertauksena otetaan tämä: Minkä helvetin takia mun pitäis naapurini asuntovelka maksaa, jos naapuri vaan itse käyttää palkkansa ryyppäämiseen ja leveeseen elämään. Ja mä olen hoitanut asiani hyvin.

Exäni äiti yritti maksattaa omat kulutusluottonsa minun äidilläni ö.ö

Äideillä oli samanlaiset elämäntilanteet ja tulot samaa suuruusluokkaa. Elintavat vain olivat kovin erilaiset ja kävi niin että exäni äiti joutui velkahelvettiin (kun piti saada reissata ja ostella uusia vaatteita ja huonekaluja ymv.) samalla kun äitini maksoi asuntolainansa ajallaan pois ja vietti vaatimatonta elämää.

Exän suku kyllä todella lahjakkaasti haukkui ja arvosteli äitiäni. Äitini oli kuulemma vastuuntunnoton kun ei alkanut toisen lainoja maksamaan ö.ö Eivät lainkaan ymmärtäneet miksi äitini ei niitä lainoja ottanut maksettavakseen.

Se tilanne oli aivan käsittämätön.

Eurotuessa on kyse ihan samasta asiasta, mittakaava vaan on aivan toista luokkaa.

..Tämä exän äiti löysi lopulta takaajat uudelle luotolle, jolla oli tarkoitus maksaa kaikki entiset kulutusluotot pois.

Takaajille se laina jäi maksettavaksi. Kokonaisuudessaan. Exän äiti ei maksanut ensimmäistäkään lainanlyhennystä, vaan lähti tyytyväisenä ostosmatkalle Tukholmaan.

ollaan niissä maissa, jossa kansalaiset ovat tunnollisesti hoitaneet omat velvoitteensa. Ja nämä kriisimaat niitä, joissa ollaan oltu asioiden suhteen leväperäisiä, tyyliin maksetaan verot jos jaksetaan. Saksalaiset suhtautuvat myös kriittisesti eurotukiin, joka on mielestäni aivan oikein.' Vertauksena otetaan tämä: Minkä helvetin takia mun pitäis naapurini asuntovelka maksaa, jos naapuri vaan itse käyttää palkkansa ryyppäämiseen ja leveeseen elämään. Ja mä olen hoitanut asiani hyvin.

Exäni äiti yritti maksattaa omat kulutusluottonsa minun äidilläni ö.ö

Äideillä oli samanlaiset elämäntilanteet ja tulot samaa suuruusluokkaa. Elintavat vain olivat kovin erilaiset ja kävi niin että exäni äiti joutui velkahelvettiin (kun piti saada reissata ja ostella uusia vaatteita ja huonekaluja ymv.) samalla kun äitini maksoi asuntolainansa ajallaan pois ja vietti vaatimatonta elämää.

Exän suku kyllä todella lahjakkaasti haukkui ja arvosteli äitiäni. Äitini oli kuulemma vastuuntunnoton kun ei alkanut toisen lainoja maksamaan ö.ö Eivät lainkaan ymmärtäneet miksi äitini ei niitä lainoja ottanut maksettavakseen.

Se tilanne oli aivan käsittämätön.

Eurotuessa on kyse ihan samasta asiasta, mittakaava vaan on aivan toista luokkaa.

..Tämä exän äiti löysi lopulta takaajat uudelle luotolle, jolla oli tarkoitus maksaa kaikki entiset kulutusluotot pois.

Takaajille se laina jäi maksettavaksi. Kokonaisuudessaan. Exän äiti ei maksanut ensimmäistäkään lainanlyhennystä, vaan lähti tyytyväisenä ostosmatkalle Tukholmaan.

Kreikan tapauksessa osin ehkä kyse vähän samantapaisesta. Mutta nyt ei pidä yleistää sitä muihin maihin. Esimerkiksi Espanjassahan kriisissä nyt ovat yksityiset pankit, ei valtio - paitsi välillisesti sitä kautta mikäli ja kun sitä vaaditaan jättimäiset liikepankit verorahoin pelastamaan. Miksi edes espanjalaisten täytyisi pelastaa yksityisiä typeriä riskejä ottaneita pankkiyrityksiä pelastaa (saati muiden)? Koska jos niiden annetaan kaatua, voi mm. saksalaisille ja ranskalaisille riskisijoittajille tulla tappioita ja se on ikävää. On kivampaa että veronmaksajat pelastaa heidät tappioilta.

Minä en suoraan sanoen yhtään itsekään tykkää tästä suomalaisen kritiikin saamasta omahyväisestä sävystä, jossa koska tällä hetkellä itsellä sattuu olemaan talous suhteellisen hyvässä kunnossa, ollaan kuin oltaisiin paljonkin parempia kuin "karvakädet", "etelän vetelät" ja muut autettavat. Ollaan kuin muka pidettäisiin rahoillamme pystyssä jotain Espanjaa ja Italiaa jotka ovat kansantalouksina valtavasti isompia kuin Suomi. Ihan turhaa uhoa sanon minä. Se huono aika voi tulla Suomellekin, onhan täälläkin ollut pankkikriisit ja teollisuuden suhdannekriisit ja muut. Ja minä kyllä toivoisin että olisi olemassa EU, ja maita jotka voivat silloin vuorostaan auttaa meitä, kun niin käy. Eikä niin että sieltä sitten etelämmästä huudellaan että siellä ne barbaariset Petteri Punakuonon syöjät on ryssineet asiansa ja mehän ei tasan makseta niille mitään. En sitä tarkoita etteikö tukemisen mekanismeja saisi kyseenalaistaa. En minäkään ole ollenkaan varma onko riskillä pelanneiden liikepankkien pelastelu veronmaksajien, ja jopa eri maiden veronmaksajien, rahoilla järkevää toimintaa. Että ratkaiseeko se edes kriisiä, saati onko moraalisesti oikein. Mutta minusta kyllä pulaan joutuneiden eurooppalaisen yhteisön kansojen auttaminen sinänsä on kannatettava ajatus eikä minulla ole sitä mitään vastaan, päinvastoin.

saisivat ihan itse kriisinsä hoidettua jos nostaisivat veronsa samalle tasolle kuin meillä on.

Eihän se heille tietenkään kivaa olisi. Siksi haluavat maksattaa laskunsa mieluummin meillä.

En minä sitä mieltä ole etteikö saisi pohtia miten tämä hyvin erilaisten talouksien ja kansojen rahaliitto saadaan toimimaan.

Mutta minusta tällaiseen suomalaisen nykykeskustelun ylimieliseen sävyyn ei silti ole mitään syytä, eikä se ole rakentavaa.

meilläkin saisi minusta olla siinä määrin kun se on rationaalista pohdintaa siitä miten tämä homma saadaan kuntoon eikä naurettavaa karvakäsimanolo-pilkkaamista.

Minäkään en yhtään tykkää tällaisesta moukkamaisesta haukkumisesta, mitä tälläkin palstalla niin moni harrastaa. Ylimielisyys on ihan oikea sana, eikä sellaiseen ole minun mielestäni varaa meillä eikä muillakaan.

Kyllähän Suomi on euroon sitoutunut siihen liittyessään, pitäisi sitoutua myös ongelmien ratkaisemiseen. Tai vähintäänkin asennoitua siihen, eikä vain takanojassa kädet puuskassa olla myrtynyt. Ei siitä niin hirveen kauan ole, kun me ihan itse saatiin oma taloutemme kunnolla sotkuun. Selvittiin siitä, nyt voitais yrittää jakaa sitä tietoa ja osaamista.

Euron hajoamista ei kannattaisi ensisijaisena vaihtoehtona toivoa, vaan sitä että kriisi saadaan ratkaistua ja järjestelmä korjattua. Veikkaanpa että se euron kaatuminen napsahtaisi täällä meilläkin niin monen omaan nilkkaan, että ivahymykin hyytyisi.

mutta yleensä kriitikot eivät ymmärrä lainkaan euron hyötyjä. On helppo arvostella esim. Kreikka-tukia anoppianalogian kautta, mutta jos pankit saataisiin toimimaan vastuullisesti (tiukan valvonnan kautta, muuten se ei tule koskaan onnistumaan), eurosta olisi todella suurta hyötyä koko maanosalle, myös Suomelle. Vahva ja vakaa lisää koko Euroopan painoarvoa ja suhteellista vahvuutta maailmantaloudessa.



Saksalaisten kritiikkiä lieventää myös se, että tukien saajana ovat myös saksalaispankit. Suomen pankeilla taas saatavat kriisimaista ovat pienet, joten kritiikki on siinäkin mielessä ymmärrettävämpää.

on hukannut veneestä tulpan ja sanoo sitten suomalaiselle: Ei saa keikuttaa venettä!