Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanoinko aiheesta (kokkaamaan joutuminen illallisvieraana)?
11.07.2012 |
Meidät kutsuttiin viikonloppuna erään hyvän tuttavaperheen luokse syömään. Ruoasta kerrottiin jo viikko etukäteen ja kutsut vaikuttivat oikein kivalta huomionosoitukselta meitä kohtaan. Kun pääsimme kyläpaikkaan, emäntä komensi minut paistamaan lihaa ja sanoi, että siellä on myös kastike, jota voisin valmistella.
Minulle tuli tästä loukkaantunut olo, koska aina kun olemme kutsuneet heidät meille syömään, niin olen valmistanut ruuan alusta saakka ihan itse. Vierasta pitäisi minusta kunnioittaa sen verran, ettei heti komenna tätä keittiöön kuin palvelusväkeä.
Sanoin sitten emännälle piikikkäästi, että jaahas täällä joutuu töihin ja että olisi kertonut aikaisemmin niin olisin ottanut essun mukaan. Ruoka nautittiin hieman jäätävässä tunnelmassa ja minä miehen kanssa odotin lähinnä, että pääsemme kotiin mahdollisimman pian.
Onko tuollainen teistä hyvää käytöstä?
Kommentit (64)
ja kun menimme, talon emäntä kertoi, mitä minun tulisi tehdä. Hän kävi sillävälin nukuttamassa lapset ja rupattelemassa muiden vieraiden kanssa (meitä oli yhteensä 4 pariskuntaa).
Kun tuli aika käydä syömään, ilmoitin miehelle, että meidän osuutemme on nyt tehty jos emme halua jäädä tiskaamaan. Kiitimme isäntäväkeä ikimuistoisesta illalliskutsusta ja lähdimme kotiin.
Olen ammatiltani kokki, mutta se ei tarkoita, että olisin ilmainen kotiapu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ette oo varmaan kuullut sellaisesta ilmiöstä että yhdessä iloisesti kokataan ja sit syödään rennoissa ja mukavissa tunnelmissa. Teidän sosiaalisointi on siis sitä että kerran vuodessa nähdään mennään oikein vierailulle ja sit siellä pönötetään vaivaantuneina ja odotetaan kun emäntä saa kaiken valmiiksi tiptop. Onnea valitsemallesi elämäntyylille! Me taas nähdään ystäviä yleensä aina viikonloppuisin ja nautitaan vilkkaasta sosiaalisesta elämästä. Usein siinä yhdessä laitellaan ruokaa, riippuu vähän tilanteesta. Aina on mukavampaa jos on yhteistä puuhailua. Nyt varmasti sun elämäsi on paljon parempi kun oot noin pilannut koko seurueen illan. Mun tuttavapiirissä saisit pitkät naurut...
Samaa mieltä, periaatteessa. Toisaalta on vähän eri asia, millä mielellä ja - tavalla kutsu on esitetty.
laitamme teille ruokaa -tyylisesti. :) He ovat olleet meillä vieraana ja ovat tulleet ihan kuin ravintolaan, joten olisin odottanut vastaavaa "palvelua" heiltä. Meillä on myös kavereita, joiden kanssa harjoitamme rennompaa seurustelua yhdessä kokkailun merkeissä, mutta he ovatkin sitten parempia ja pidempiaikaisia ystäviä.
Olen eri mieltä tuosta, että ollaan hiljaa eikä vastata enää illalliskutsuihin mitään jatkossa. Minusta on parempi sanoa mielipide kevyesti ja odottaa, että asiat paranevat jatkossa. En sentään nostanut kissaa pöydälle, että "keskustellaanpas nyt tästää, kun mulle tuli vähän paha mieli." Silloin tapauksesta olisi tullut hieman liian iso numero.
ap
ap:n tuttavaperheen emännän käytös on tietenkin aivan perseestä.
Toisaalta tällä palstallahan suorastaan vaaditaan, että kylään pitää viedä tuomisetkin - joten kai toi vieraiden komentaminen auttamaankin sitten on normaalia suomalaisissa kyläpaikoissa?
Itse en kyllä ole moiseen törmännyt.
1) Tulkaa meille syömään, laitamme ruokaa
2) Tulkaa meille viettämään iltaa, kokataan yhdessä
on todella huonoa käytöstä komentaa tekemään mitään. Se kertoo kunnioituksen puutteesta vierasta kohtaan, koska on myös niitä vieraita joita ei todellakaan pistettäisi hommiin. Taitaa olla naisen paikka vahvasti siellä köökissä monen mielestä vielä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Tulkaa meille syömään, laitamme ruokaa
2) Tulkaa meille viettämään iltaa, kokataan yhdessä
Itse kyllä olen huomannut vanhemman naispuolisen sukulaiseni kanssa, että olen sitä nuorempaa sukupolvea, joka taas kutsuttunakin voi alkaa hommiin. Kun olin tällä sukulaisella kylässä, olin kovin vaivaantunut siitä, että hän laittoi kaiken, enkä voinut edes auttaa. Tunnen oloni vaivautuneeksi jos passataan, en ole tottunut siihen.
Minusta kuitenkin se on eri asia, kuin olettaa, että vieras automaattisesti osallistuu ruoanlaittoon. Itse en ainakaan kehtaisi tarjota vieraalle tekemiseksi kuin jotain pientä avustavaa korkeintaan, eikä itse pääruoan tekoa.
kun kerran pääruokakin oli vielä laittamatta heidän saapuessaan??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Tulkaa meille syömään, laitamme ruokaa
2) Tulkaa meille viettämään iltaa, kokataan yhdessä
Itse kyllä olen huomannut vanhemman naispuolisen sukulaiseni kanssa, että olen sitä nuorempaa sukupolvea, joka taas kutsuttunakin voi alkaa hommiin. Kun olin tällä sukulaisella kylässä, olin kovin vaivaantunut siitä, että hän laittoi kaiken, enkä voinut edes auttaa. Tunnen oloni vaivautuneeksi jos passataan, en ole tottunut siihen.Minusta kuitenkin se on eri asia, kuin olettaa, että vieras automaattisesti osallistuu ruoanlaittoon. Itse en ainakaan kehtaisi tarjota vieraalle tekemiseksi kuin jotain pientä avustavaa korkeintaan, eikä itse pääruoan tekoa.
Minusta vanhemmat naiset ovat kärkkäimmin laittamassa nuorempia naisia hommiin. Nuoremmilla on yleensä paremmat tavat jo olemassa, joiden mukaan nainen ei ole pelkkä piika.
Olisi vaivaannuttavaa alkaa tekemään edes avustavaa työtä, jos on itse kutsuttuna. Ei tulisi mieleen itselleni antaa vieraille tehtäviä!
kun kerran pääruokakin oli vielä laittamatta heidän saapuessaan??
koska idiootti-emäntä odotti ap:ta sitä valmistamaan! Varsinainen isäntäväki, huhheijaa..:DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa laajassa +25v -kaveripiirissäni "tulkaa meille syömään" tarkoittaa "tulkaa meille, kokataan yhdessä, toiset tuovat esim. jälkkäritarpeet ja viinit, toiset huolehtivat alkupalat ja pääruuan". Kukaan ei oleta tulevansa valmiisen pöytään. Toki etukäteen on sovittu, kuka tuo tarpeet mihinkin, mutta kyllä niissä muissakin ruokalajeissa jeesataan puolin ja toisin. Myös miehet osallistuvat erittäin aktiivisesti kaikkeen.
Onkohan tämä joku sukupolvikysymys?
1) Tulkaa meille syömään, laitamme ruokaa
2) Tulkaa meille viettämään iltaa, kokataan yhdessä
Itse kyllä olen huomannut vanhemman naispuolisen sukulaiseni kanssa, että olen sitä nuorempaa sukupolvea, joka taas kutsuttunakin voi alkaa hommiin. Kun olin tällä sukulaisella kylässä, olin kovin vaivaantunut siitä, että hän laittoi kaiken, enkä voinut edes auttaa. Tunnen oloni vaivautuneeksi jos passataan, en ole tottunut siihen.Minusta kuitenkin se on eri asia, kuin olettaa, että vieras automaattisesti osallistuu ruoanlaittoon. Itse en ainakaan kehtaisi tarjota vieraalle tekemiseksi kuin jotain pientä avustavaa korkeintaan, eikä itse pääruoan tekoa.
Minusta vanhemmat naiset ovat kärkkäimmin laittamassa nuorempia naisia hommiin. Nuoremmilla on yleensä paremmat tavat jo olemassa, joiden mukaan nainen ei ole pelkkä piika.
Tosin tarjoan heille kyllä apuani em. syistä.
Meillä oli tuon mainitsemani sukulaisnaisen kanssa keskustelu aiheesta. Se tuntui sukupolvien törmäämiseltä. Hän kertoi, että äitinsä laittoi myös aina kaiken valmiiksi, eikä koskaan pyytänyt apua, sai mennä tyttärenä valmiiseen pöytään.
Tosin tuo sukulaisnainen kertoi, että kun hänellä oli 70-luvulla ollut ystävätärpiiri, olivat he ensin toimineet siten, että kokattiin yhdessä ja kaikki auttamassa ja häsläämässä. Sitten sopivat yhdessä, että se tekee kaiken, jonka luona ollaan ja pitivät sitä hyvänä ratkaisuna tuossa ystävättärien piirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa laajassa +25v -kaveripiirissäni "tulkaa meille syömään" tarkoittaa "tulkaa meille, kokataan yhdessä, toiset tuovat esim. jälkkäritarpeet ja viinit, toiset huolehtivat alkupalat ja pääruuan". Kukaan ei oleta tulevansa valmiisen pöytään. Toki etukäteen on sovittu, kuka tuo tarpeet mihinkin, mutta kyllä niissä muissakin ruokalajeissa jeesataan puolin ja toisin. Myös miehet osallistuvat erittäin aktiivisesti kaikkeen.
Onkohan tämä joku sukupolvikysymys?
sillä meidän 35+ -kaveripiirissämme mitään nyyttärikestejä ei enää harrasteta. Ne ajat jäivät, kun jokainen valmistui ja siirtyi työelämään. Jos minut on kutsuttu syömään, niin oletan pääseväni valmiiseen pöytään. Meillä ei myöskään vierasta kutsuta keittiön puolelle muuta kuin syömään. En ikimaailmassa kehtaisi vierasta passuuttaa.
Ja se on ihan okei, mutta tietysti riippuu aina tilanteesta. Sain sen kuvan, että AP ei ole isäntäpariskunnan mikään sydänystävä eli ei esimerkiksi kokisi oikeaksi käytökseksi marssia vaikkapa heidän jääkaapille omin luvin. ;)
Mutta oudolta kuulostaa isäntäparin käytös - miettikääpä, AP on laittanut itsensä nätiksi, suihkauttanut hajuvettä ja ehkä kynnetkin lakannut ja ajatellut että kiva kun pääsee vuorostaan kerrankin valmiiseen pöytään ja sitten kyläpaikassa sanotaan ovella että hei tuolla olis toi liha minkä voisit pilkkoa ja paistaa ja sille kastikkeenkin tehdä... Itselle ainakin tulisi semmoinen olo, että turhaanpa minä tässä sitten laittauduin kun kynnet on nyt nuhjuiset ja hajuvettä ei enää paistinrasvan käryn seasta erota...
Ja tosiaankin, parempi sanoa edes jotenkin missä mättää kuin purra hammasta ja olla ikinäkoskaan enää yhteydessä isäntäpariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei pönötetä ystävien kesken, on aivan selvää että keittiössä autellaan tarpeen mukaan. Näin on ollut aina.
Tuntuisi aika teennäiseltä, että alkaisimme nyt yhtäkkiä kun ikää on tullut, pitämään jotain hienostuneita kaavakekkereita missä emäntä tarjoilee ja muut istuvat pöydässä.
Omassa laajassa +25v -kaveripiirissäni "tulkaa meille syömään" tarkoittaa "tulkaa meille, kokataan yhdessä, toiset tuovat esim. jälkkäritarpeet ja viinit, toiset huolehtivat alkupalat ja pääruuan". Kukaan ei oleta tulevansa valmiisen pöytään. Toki etukäteen on sovittu, kuka tuo tarpeet mihinkin, mutta kyllä niissä muissakin ruokalajeissa jeesataan puolin ja toisin. Myös miehet osallistuvat erittäin aktiivisesti kaikkeen.
Onkohan tämä joku sukupolvikysymys?
sillä meidän 35+ -kaveripiirissämme mitään nyyttärikestejä ei enää harrasteta. Ne ajat jäivät, kun jokainen valmistui ja siirtyi työelämään. Jos minut on kutsuttu syömään, niin oletan pääseväni valmiiseen pöytään. Meillä ei myöskään vierasta kutsuta keittiön puolelle muuta kuin syömään. En ikimaailmassa kehtaisi vierasta passuuttaa.
Tässä kyseisessä kaveripiirissämme jokaisen kuukausitulot ovat päälle 5000 euroa, joten rahasta tämä "nyyttärikesteily" ei ole kiinni, vaan siitä, että on kiva tehdä yhdessä, tutustuttaa muita uusiin ruokalajeihin jne.
Mutta kukin tyylillään.
Siis ette oo varmaan kuullut sellaisesta ilmiöstä että yhdessä iloisesti kokataan ja sit syödään rennoissa ja mukavissa tunnelmissa. Teidän sosiaalisointi on siis sitä että kerran vuodessa nähdään mennään oikein vierailulle ja sit siellä pönötetään vaivaantuneina ja odotetaan kun emäntä saa kaiken valmiiksi tiptop. Onnea valitsemallesi elämäntyylille! Me taas nähdään ystäviä yleensä aina viikonloppuisin ja nautitaan vilkkaasta sosiaalisesta elämästä. Usein siinä yhdessä laitellaan ruokaa, riippuu vähän tilanteesta. Aina on mukavampaa jos on yhteistä puuhailua. Nyt varmasti sun elämäsi on paljon parempi kun oot noin pilannut koko seurueen illan. Mun tuttavapiirissä saisit pitkät naurut...
Samaa mieltä, periaatteessa. Toisaalta on vähän eri asia, millä mielellä ja - tavalla kutsu on esitetty.
laitamme teille ruokaa -tyylisesti. :) He ovat olleet meillä vieraana ja ovat tulleet ihan kuin ravintolaan, joten olisin odottanut vastaavaa "palvelua" heiltä. Meillä on myös kavereita, joiden kanssa harjoitamme rennompaa seurustelua yhdessä kokkailun merkeissä, mutta he ovatkin sitten parempia ja pidempiaikaisia ystäviä. Olen eri mieltä tuosta, että ollaan hiljaa eikä vastata enää illalliskutsuihin mitään jatkossa. Minusta on parempi sanoa mielipide kevyesti ja odottaa, että asiat paranevat jatkossa. En sentään nostanut kissaa pöydälle, että "keskustellaanpas nyt tästää, kun mulle tuli vähän paha mieli." Silloin tapauksesta olisi tullut hieman liian iso numero. ap
ja kerroit ruokailunhetken sujuneen "jäätävän" tunnelman vallitessa. Olisit halutessasi voinut sanoa, että "eikö miehesi voi auttaa?". Ette selvästikään ole läheisiä ystäviä, joten miksi vaivata päätä tällä epäonnistuneella vierailulla.
Olen 48v ja en ikinä ole joutunut laittamaan kylässä ruokaa. Samoin ei meillä vieraat joudu laittamaan itselleen juhla-ateriaa.
Olemme sitä sukupolvea, että kutsumme vieraita ja ruoat ja tarjottavat on valmiina. Vieraiden ei tarvitse tuoda voipakettia ja jälkiruokakermoja matkassaan. Isäntäpari kyllä maksaa tarjoilun.
Samoin ristiäiset, häät, synttärit. Vieraat tulevat valmiille. Minun sukupolvessani ei vieraiden tarvitse edes maksaa syömäänsä määrää tilille vaan isäntäväki tarjoaa vieraille ruoan.
Olisi kyllä hassua jos meidät kutsuttaisiin kylään ja minut pantaisiin vaivaamaan patonkitaikinaa ja leipomaan jälkiruokapiirakka.
Ei meidän sukupolvessa kyllä tarvitse miehenkään ajaa isäntäperheen nurmikkoa ensin ja hakata puita, että saa ansaittua ruokansa.
Tämä on tosiaan varmaan sukupolvien välinen kuilu. Sitä en tiedä, mikä on parempi. Mutta oudoksuisin todella sitä, että kylään mennessä pitäisi tilille maksaa oletettu ruokakulutus ja sen hinta. Tai pitäisi ottaa essu eteen kun joutuu alustamaan taikinan ennen kuin päästään syömään.
Omassa laajassa +25v -kaveripiirissäni "tulkaa meille syömään" tarkoittaa "tulkaa meille, kokataan yhdessä, toiset tuovat esim. jälkkäritarpeet ja viinit, toiset huolehtivat alkupalat ja pääruuan". Kukaan ei oleta tulevansa valmiisen pöytään. Toki etukäteen on sovittu, kuka tuo tarpeet mihinkin, mutta kyllä niissä muissakin ruokalajeissa jeesataan puolin ja toisin. Myös miehet osallistuvat erittäin aktiivisesti kaikkeen.
Onkohan tämä joku sukupolvikysymys?
Omassa laajassa +25v -kaveripiirissäni "tulkaa meille syömään" tarkoittaa "tulkaa meille, kokataan yhdessä, toiset tuovat esim. jälkkäritarpeet ja viinit, toiset huolehtivat alkupalat ja pääruuan". Kukaan ei oleta tulevansa valmiisen pöytään. Toki etukäteen on sovittu, kuka tuo tarpeet mihinkin, mutta kyllä niissä muissakin ruokalajeissa jeesataan puolin ja toisin. Myös miehet osallistuvat erittäin aktiivisesti kaikkeen. Onkohan tämä joku sukupolvikysymys?
sillä meidän 35+ -kaveripiirissämme mitään nyyttärikestejä ei enää harrasteta. Ne ajat jäivät, kun jokainen valmistui ja siirtyi työelämään. Jos minut on kutsuttu syömään, niin oletan pääseväni valmiiseen pöytään. Meillä ei myöskään vierasta kutsuta keittiön puolelle muuta kuin syömään. En ikimaailmassa kehtaisi vierasta passuuttaa.
Tässä kyseisessä kaveripiirissämme jokaisen kuukausitulot ovat päälle 5000 euroa, joten rahasta tämä "nyyttärikesteily" ei ole kiinni, vaan siitä, että on kiva tehdä yhdessä, tutustuttaa muita uusiin ruokalajeihin jne.Mutta kukin tyylillään.
kun ihan palkkatiedotkin käytte noin tarkasti läpi. Entäs jos kuukausitulot tippuvat alle viiden tonnin, putoaako kaveripiiristä pois? Kavereita voi tutustuttaa uusiin ruokalajeihin myös laittamalla niitä valmiiksi pöytään.
Alue: Aihe vapaa
kun kyselet asiasta täällä. Olisit voinut suhtautua huumorilla ja päättää mielessäsi, että tämä on viimeinen vierailu tässä kyläpaikassa.