Lue keskustelun säännöt.
Olimme kylpylässä tässä taannoin.
10.07.2012 |
Oli kiva seurata, kuinka lasten altaan vieressä istuneen täti-ihmisen peffa nousi tuolista ja silmät levisivät teevadeiksi, kun hän seurasi touhujamme. Meidän 2- vuotiaalla ei näet ollut sen enempää kellukkeita kuin kelluttavaa uimapukuakaan. Hän touhuili vedessä ilman mitään uimisen apuvälineitä ja ilman, että kukaan olisi pitänyt kiinni. Välillä meni uppeluksiin ja nousi sieltä aina itse ylös. Isossa altaassa hyppää reunalta ja nousee itse pintaan sekä alkaa uimaan reunaa kohti; isänsä vaan vähän tukee vatsan alta yhdellä sormella.
Kuinka oppii uimaan ne lapset, joilla on kaikki mahdolliset kelluttimet eikä tukka kastu uima-altaassa, saati että menisivät uppeluksiin? Tosiasia on, että jos haluaa lapsen oppivan uimaan, täytyy tämän hörpätä vettä muutaman kerran.
Kommentit (14)
2-vuotiaana nousta vedestä ylös kaaduttuaan lastenaltaassa. hiukan pyyhkineet vesiä naamalta ja taas on touhu jatkunut. Uida eivät ole tietenkään osanneet, mutta kellukkeilla on hypitty isoonkin altaaseen. Lisäksi pienet "uppeliskeikat" ei ole aihettanut mitään meteliä. Kumpikaan ei ole ollut vauvauinnissa vaan ihan puljaamalla lastenaltaassa viikon Kreikassa ovat oppineet tuon, että sieltä vedestä pääsee ihan hienosti ylös itsekin ja sitä vettä ei kannata vetäistä keuhkoihin. Viime viikolla katselin viimeksi, että melkein kaikki noin 2-vuotiaat osaa jo itsekin vesileikkejä, eivätkä säikähdä pienestä molskauksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette ihan harvinaisuus täällä juntti-Suomessa.
Varmaan ne tädit katsoi tosi pitkään ja ihaillen.
Kyllä se sieltä pintaan ponkaisee!
menevät pesemättöminä altaisiin, puhumattakaan niistä myrkyistä mitä niihin vesiin työnnetään. Ja sinä parka kiillottelet kruunuasi kertomalla täällä tuollaista. Ei voi muuta kuin sääliä sua, kun ei ole kaikki muumit kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi muuta kuin sääliä sua, kun ei ole kaikki muumit kotona.
Varmaan ne tädit katsoi tosi pitkään ja ihaillen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin me uitetaan lasta omassa uima-altaassa.
Isossa altaassa hyppää reunalta ja nousee itse pintaan sekä alkaa uimaan reunaa kohti; isänsä vaan vähän tukee vatsan alta yhdellä sormella.
Mikä merkki se siinä altaan reunassa on? On se hyvä että opetat jo varhain hyppimään reunalta, voi sitten jo ensi kesänä sukeltaa laiturilta kivikkoon. Vai mitä?
t. primusmaisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jalkojen välisestä suhteesta? Sitä ennen ei uimataitoa vain pysty hankkimaan.
Harvalla 2-vuotiaalla jalat ovat tarpeeksi pitkät. Tiedän yhden 2-vuotiaan, joka kyllä ui mutta pinnan alla, ei pinnan päällä. Johtui varmaan juuri tuosta vartalon epäsuhdasta.
Meidän 3-vuotiaalle annettiin kellukkeet ja oppi niillä hyvän uima-asennon, uskalsi samana kesänä hypätä reunalta ja laskea vesiliukumäkiä. Uppeluksiin kun joutuu/pääsee kellukkeillakin mutta nämä sitten auttavat pintaan ja estävät sen, että vettä hörpätään vahingossa liikaa. 4-vuotiaana sitten uskallettiin päästää kellukkeilla uimaan isoihin altaisiin ja isoihin liukumäkiin yksinkin, kun hallitsi kellukkeiden avulla vartalonsa. Uimakoulusta tuli viestiä, että osaa uida 4 m, sukeltaa ja kellua. Nyt 5-vuotiaana oppi vihdoin meidän mittapuullamme uimaan (10 m).
Toimimme jokainen varmasti ihan lapsen paras mielessämme. Meille oli tärkeää, että lapsi sai nauttia vedestä ja taidoistaan (puhui 3-vuotiaasta alkaen, että osaa uida) eikä aikuisen tarvinnut "pelastaa" lasta joka käänteessä. Uimiset isoissa altaissa sujuivat koko perheen kesken. Lapsi tiesi oikein hyvin, että ilman kellukkeita ei ollut asiaa veteen eikä pärjäisi ilman niitä. Veteen muodostui kuitenkin hyvä ja turvallinen suhde ja erilaiset hyppäämiset sujuivat 4-vuotiaana hyvin, kun osasi pinnan alta pyrkiä pintaan ilman kellukkeitakin.
Kaikki lapset eivät pidä vedestä. Meidän kuopuksemme ei ole koskaan nauttinut vedessä peuhaamisesta eikä viihdy kuin ihan matalassa vedessä vesileikkien parissa. Lapsi inhoaa suihkussa käymistäkin, kun vettä menee silmiin.
Ihan aina kaikki lapsen taidot ja kyvyt eivät ole vanhempien ansiota, vanhemmat vain osaavat löytää ne ja ravita niitä oikealla tavalla.
Hyvä työnjako muuten, mutta kuka teki muistiinpanot ja leimasi kellokortit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä työnjako muuten, mutta kuka teki muistiinpanot ja leimasi kellokortit?
*reps* ihan paras!!!
Ihan aina kaikki lapsen taidot ja kyvyt eivät ole vanhempien ansiota, vanhemmat vain osaavat löytää ne ja ravita niitä oikealla tavalla.
Vaikka provokatiivisesti kirjoitinkin, tarkoitan lähinnä ihmetellä sitä, että joillakin lapsilla on uimarengasta ja kelluketta ja ties mitä; hyvä että jalat on kosketuksissa veden kanssa.
Tiedän toki, että pieni lapsi ei fyysisten ominaisuuksien vuoksi voi uida niin kuin aikuiset vaan oppii uimaan "sukelluksen kautta". Tärkeintä onkin luoda veteen hyvä suhde ja esim. meidän kohdalla uimataito on tärkeä koska olemme paljon vesillä. Esikoinen tippui kerran veneestä mutta ei hätääntynyt vaan piti itsensä pinnalla niin kauan, että menimme pelastamaan.
Ja se mitä tulee siihen hyppäämiseen ja reunaa kohti uimiseen: näin todella on. Itse pyrkii kohti pintaa ja pintaan päästyään alkaa "uimaan" kohti reunaa. Pienesti tukien mutta ei suinkaan kainaloista kannatellen.
Toki täytyy sitten myöhemmin lapsen kanssa käydä läpi, missä on turvallista hyppiä. Yritti esim. hypätä lasten altaassa vesiliukumäen päältä, mutta sehän ei käy.
vauva-uinnista saakka joten molemmat lapset ovat osanneet sukeltaa "aina". Eli lasten altaassa ovat touhunneet ihan pienestä ja jo silloin 1v. kun osanneet kävellä siellä myös kävelleet ja välillä käyneet uppeluksissa ja sieltä nousseet ylös.
Myös reunalta ovat hypänneet reilusti alle vuoden ikäisenä(tämä harjoitellaan vauvauinnissa) toki istuivat reunalla,pintaan pääsivät itse ,mutta eivät uineet reuanlle vaan otettiin kiinni.
Esikoinen oppi uimaan (200m) 5v. ja kuopus oli 3v. kun pysyi jokusen metrin pinnalla 4vuotiaana ui myös tuon 200m mikä on minusta uimataidon raja.
Nykyään (ovat 8 ja 5v.) Uimataito on erittäin hyvä. Ovat siellä vedessä milloin mitenkin päin. Osaavat hypätä pää edellä ja sukeltaa renkaita pohjasta yms. Pienempi on oppinut jutut paljon esikoista nopeammin,koska pitää pysyä perässä.
Tästä huolimatta en ole koskaa huomannut kenenkään tuijottavan tai seuraavan lapsiamme. JA käymme kuitenkin uimassa vähintään kerran viikossa.