Huvittaa esikoista odottavien beiget tai mustavalkoiset designatut lastenhuoneet...

mutta yleensä sävy-sävyynhuone alkaa muuttaa muotoaan (väriään) kun lapsen leluja alkaa olemaan tarpeeksi, ellei ole hyvää säilytyssysteemiä, mihin ne lelut saa piilotettua rikkomasta harmoniaa. Kauniitahan ne beige-valkoiset, harmaa-vaaleanpunavalkoiset ym. huoneet ovat äitien silmille, mutta ei pienten lasten mieleisiä.

Puisia maalaamattomia autoja, palikoita, beigejä nalleja yms.

kans ärsyttää äideille sisustetut lastenhuoneet! Jossain lehdessä oli juttu kun joku oli latistanut teini-ikäisenkin (ihan järkevät, ei mitään kaikki pinnat mustiksi) suunnitelmat oman huoneensa suhteen! Oman tyttöni huone remontointiin juuri ja se kyllä tehtiin tytön toiveita kunnioittaen. Esim. hän sai sinne hello kitty-maton, joka ei todellakaan ole äidin makuun mutta tyttö rakastui siihen...

täällä meillä. Lasten omat tavarat tuovat tietysti värien sekamelskaa, mutta muuten huoneet kuuluvat selvästi tähän asuntoon tyyliltään. Hyvin viihtyvät. Ylipäätään toisten ihmisten mielipiteet toisten kodeista ovat arvottomia.

Neutraali 'perusväritys' lastenhuoneessa voi olla hyvä valinta. Kun leluja kertyy, väriä tulee väkisinkin.



Jos seinät, huonekalut ja tekstiilit ovat jo valmiiksi värikkäitä ja siihen lisätään vielä kaikenväriset lelut, saattaa lopputulos olla aika levoton. No, makuasioitahan nämä ovat.

ensimmäisenä elinvuotenaan eikä ihan toisenakaan perusta siitä, minkä väriset seinät on. Ne voi sitten muuttaa, kun lapsi tulee leikki-ikään ja oikeasti osaa kertoa mistä tykkää.



ekana vuonna se nyt on yhdentekevää, onko huone valkoinen, musta vai ruskea vai jotain siltä väliltä niin kauan kuin lapsella on kuivat vaipat ja kylläinen olo ja saa olla omien vanhempiensa sylissä ja kokea olevansa turvassa.

lastenhuonetta, mutta tuli vaan tuosta kommentista, jossa soimattiin maalaamattomasta puusta tehtyjä leluja mieleen, että ovathan ne paljon turvallisempia kaiken suuhun tunkevalle pienelle vauvalle. Meillä on niitä aika paljon, muttei sen takia, että sopisivat värimaailmaan.

Haluaahan moni tietää lapsensa sukupuolen etukäteen sen vuoksi, että voi sisustaa huoneen valmiiksi joko pojan tai tytön huoneeksi. Se on mielestäni aivan sairasta.



Monet lastenhuoneet ovat nykyään niin täynnä roinaa, ettei siellä lapset mahdu edes kunnolla leikkimään. Vanhemmat ostavat lapsilleen kaiken mahdollisen lelun ja tavaran ja kuvittelevat niiden tuovan lapsille onnen ja ilon. Mitä kamalaa siinä on, jos huone on nätti ja neutraali ja yleensä siis järjestyksessä ja siisti?



Lapsilla riitti isoäitini aikaan mielikuvitusta tehdä kävyistä lehmiä, minne se mielikuvitus muka nyt olisi nykyajan lapsilta kadonnut?

Neutraali 'perusväritys' lastenhuoneessa voi olla hyvä valinta. Kun leluja kertyy, väriä tulee väkisinkin.

Jos seinät, huonekalut ja tekstiilit ovat jo valmiiksi värikkäitä ja siihen lisätään vielä kaikenväriset lelut, saattaa lopputulos olla aika levoton. No, makuasioitahan nämä ovat.

erilaisilla lapsille tarkoitetuilla mauttomilla kuoseilla "sisustetut" lastenhuoneet, Carseja, muumeja yms yms erivärisinä suloisessa sekamelskassa tapeteissa, vuodevaatteissa, lampuisa jne. Siihen lisänä se tavallinen tavarakaaos. Siitä on estetiikka kaukana.



Meillä alakoululaisten huoneiden seinät ja valkoiset. Tarpeeksi tyhjää seinätilaa, johon saavat itse sinitarrata eri leikkeihinsä yms milloinkin sopivia piirustuksiaan jne. Kirjahyllyssä värikkäitä kirjanselkiä ja tavallisimmin lattiallakin sen verran kampetta pitkin, ettei käy liian pliisuksi...