Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten lapset oppivat 8. luokalla alkavaa saksa tai ranskaa, mutta

Vierailija
08.07.2012 |

pakkoruotsi piti aikastaa 6. luokalla, koska 7. luokka on kuulemma "hankala ikä" oppia uutta kieltä? Eihän tässä ole oikein mitään logiikkaa.

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..niille lapsille ole kotona iskostettu päähän näin suomalaisina, että Ruotsi on pyllystä ja sen kieltä ei tarvitse opetella. Itse rakastin koulussa ruotsin kieltä ja sitä oli mukavaa opetella. Oma lapsenikin on kiinnostunut kyseisestä kielestä nyt 8-vuotiaana - osasi joitakin sanoja jo kuuden ikäisenä... :)

Vierailija
2/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä kysymystä, mutta eiköhän...)

Siis, miksi pakkoruotsi piti aikaistaa ala-asteella perustellen sitä sillä, että 7. luokkalaiset ovat hankalassa iässä? Mutta 8. luokalta alkavien saksan/ranskan oppimisessa ei ole tällaista hankalaa ikää.

Olisiko pakkoruotsi sitten kannattanut myöhästää 8. luokalle?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Vierailija
4/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Olisiko tässä ratkaisu ruotsi-ongelmaankin? Vapaaehtoisuus/valinnaisuus?

Vierailija
5/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkamisajankohdalla ei ole mitään merkitystä. Ne, jotka luulevat niin, ovat typeryksiä!

Vierailija
6/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se on hankala ikä oppia pakkokieltä?

En kyllä ymmärrä, miten 6. luokka olisi yhtään parempi ikä oppia pakkokieltä. Kai sen ikäinenkin jo tajuaa opiskelevansa poliittista pakkoainetta ja motivaatio on sen mukainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Olisiko tässä ratkaisu ruotsi-ongelmaankin? Vapaaehtoisuus/valinnaisuus?


Mutta RKP vain pitää jääräpäisesti kiinni pakkoruotsista. Vapaaehtoinen ruotsi tuottaisi parempia ruotsin osaajia. Suurin osa ei ruotsia niin hyvin, että voisi suvereenisti palvella ruotsiksi. Varmaan osaa myydä jätskiä tai olutta, mutta ei verovirastossa, terveyskeskuksessa, pankissa, vakuutusyhtiössä jne.

Vierailija
8/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta englanti tökkii. Aloitin kasilla saksan ja se meni vähän niin ja näin. Ei hyvin eikä huonosti. Musta tuntuu että 5 luokalta 8 luokan alkuun on haastavaa aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

marxismi-leninismi-oppiaine oli sen suositumpaa kuin vastaava valtion poliittinen aine eli pakkoruotsi meillä.

Vierailija
10/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

valtion poliittinen aine eli pakkoruotsi meillä.

Opetusministeri lipsautti ko. aineen polittisen luonteen kertoessaan uudesta tuntijaosta. Pakkoruotsia piti aikastaa, jotta turvataan "elävä kaksikielisyys". Eli lapsien pitää pitää yllä kulissia poliittisen kaksikielisyysideologian mukaisesta fantasiasta, jota todellisuudessa ei ole olemassakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Opetusministeri lipsautti ko. aineen polittisen luonteen kertoessaan uudesta tuntijaosta. Pakkoruotsia piti aikastaa, jotta turvataan "elävä kaksikielisyys". Eli lapsien pitää pitää yllä kulissia poliittisen kaksikielisyysideologian mukaisesta fantasiasta, jota todellisuudessa ei ole olemassakaan.

Elävää kaksikielisyyttä on esim. Vaasasssa, mutta miten Kuopiossa pakkoruotsia opiskeleva kuudesluokkalainen turvaa Vaasan kaksikielisyyttä???

Vierailija
12/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Opetusministeri lipsautti ko. aineen polittisen luonteen kertoessaan uudesta tuntijaosta. Pakkoruotsia piti aikastaa, jotta turvataan "elävä kaksikielisyys". Eli lapsien pitää pitää yllä kulissia poliittisen kaksikielisyysideologian mukaisesta fantasiasta, jota todellisuudessa ei ole olemassakaan.

Elävää kaksikielisyyttä on esim. Vaasasssa, mutta miten Kuopiossa pakkoruotsia opiskeleva kuudesluokkalainen turvaa Vaasan kaksikielisyyttä???


Sen pitä varmuuden vuoksi osata kieltä, että voi turvata sen sitten siellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se on hankala ikä oppia pakkokieltä?

En kyllä ymmärrä, miten 6. luokka olisi yhtään parempi ikä oppia pakkokieltä. Kai sen ikäinenkin jo tajuaa opiskelevansa poliittista pakkoainetta ja motivaatio on sen mukainen.

alakoulussa kuulleet että joidenkin kielten opiskelu on paskaa. Tai ylipäänsä että jonkun aineen opiskelu olisi paskaa. Jokainen on aloittanut englannin kolmannella, saksan neljännellä ja ruotsin seiskalla. Ruotsista ei ole valitettu sen enempää kuin muistakaan kielistä, muutama lopetti saksan seiskalla mutta ei sen takia että se olisi turhaa. Toki ovat tiedostaneet että suurin osa koulukavereista ei panosta ruotsiin yhtään, johtuen luultavasti vanhempien asenteista. Kummipoikakaan ei ole päässyt ylioppilaaksi ruotsin kokeen hylkäysten takia, hänellä on vielä yksi oljenkorsi jäljellä. Aivan ihana ja avoin poika mutta siinä perheessä ei tosiaankaan panostettu ruotsin opiskeluun, työläistaustainen suku kun on.

Vierailija
14/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


No kun on olemassa mahdollisuus että se kuopiolainen muuttaa joskus Vaasaan Sen pitä varmuuden vuoksi osata kieltä, että voi turvata sen sitten siellä.

Ja todennäköisyys tälle on ...? Mitä jos kuopioilainen muuttaakin Saksaan? Pitäisikö olla pakkosaksa, että voi turvata sitä Saksan saksankielisyyttä sitten? :O

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

muutama lopetti saksan seiskalla mutta ei sen takia että se olisi turhaa.

Vaan sen takia että tuli pakkoruotsi. Eli pakkoruotsi esti tärkeämmän kielen opiskelun.

Vierailija
16/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Olisiko tässä ratkaisu ruotsi-ongelmaankin? Vapaaehtoisuus/valinnaisuus?


Mutta RKP vain pitää jääräpäisesti kiinni pakkoruotsista. Vapaaehtoinen ruotsi tuottaisi parempia ruotsin osaajia. Suurin osa ei ruotsia niin hyvin, että voisi suvereenisti palvella ruotsiksi. Varmaan osaa myydä jätskiä tai olutta, mutta ei verovirastossa, terveyskeskuksessa, pankissa, vakuutusyhtiössä jne.


saksan tai ranskan aloittaneetkaan opi kieltä tarpeeksi hyvin osatakseen palvella esim. vakuutusyhtiössä. Valtaosa oppii vain englannin niin hyvin, että pystyvät sitä työelämässä hyödyntämään. Pitäisikö siis luopua kaikkien muiden kielten opetuksesta, vai pitäisikö meidän vanhempien kannustaa lapsiamme oppimaan ja korostaa, että kaikki koulussa opetetut aineet ovat tärkeitä ja arvokkaita?

Vierailija
17/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


No kun on olemassa mahdollisuus että se kuopiolainen muuttaa joskus Vaasaan Sen pitä varmuuden vuoksi osata kieltä, että voi turvata sen sitten siellä.

Ja todennäköisyys tälle on ...? Mitä jos kuopioilainen muuttaakin Saksaan? Pitäisikö olla pakkosaksa, että voi turvata sitä Saksan saksankielisyyttä sitten? :O


Se muka on tasa-arvoa. Pakkoruotsi-illassakin oli joku suomalainen, joka oli työssä Tukholman yliopistossa. Hän moneen kertaan painotti "sitä kun ei koskaan tiedä, missä sitä on töissä". Entä jos työpaikka olisikin irronnut Moskovan tai Sanghain yliopistosta? Siellä ei olisi ollut ruotsille paljon käyttöä. Sitä paitsi Helsingin yliopistossakin on satoja, ellei tuhansia tutkijoija, jotka eivät osaa sen enempää suomea kuin ruotsiakaan.

Vierailija
18/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Olisiko tässä ratkaisu ruotsi-ongelmaankin? Vapaaehtoisuus/valinnaisuus?


Mutta RKP vain pitää jääräpäisesti kiinni pakkoruotsista. Vapaaehtoinen ruotsi tuottaisi parempia ruotsin osaajia. Suurin osa ei ruotsia niin hyvin, että voisi suvereenisti palvella ruotsiksi. Varmaan osaa myydä jätskiä tai olutta, mutta ei verovirastossa, terveyskeskuksessa, pankissa, vakuutusyhtiössä jne.


saksan tai ranskan aloittaneetkaan opi kieltä tarpeeksi hyvin osatakseen palvella esim. vakuutusyhtiössä. Valtaosa oppii vain englannin niin hyvin, että pystyvät sitä työelämässä hyödyntämään. Pitäisikö siis luopua kaikkien muiden kielten opetuksesta, vai pitäisikö meidän vanhempien kannustaa lapsiamme oppimaan ja korostaa, että kaikki koulussa opetetut aineet ovat tärkeitä ja arvokkaita?

Pitäisi luopua ruotsin pakollisuudesta ja antaa oppilalle mahdollisuus keskittyä esim. englantiin ja saksaan. Siis jos lukisi A1-kielenä englantia ja A2-kielenä saksaa, niin tämän pitäisi riittää! Eikä pakottaa ottamaan ruotsia, jolloin A2-kieli jää herkästi pois, koska kolme vierasta kieltä on monelle liian raskasta.

Siis mieluummin 2 kieltä hyvin kuin 3 tai 4 kieltä pintapuolisesti.

Vierailija
19/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8.luokalta alkava kieli on vapaaehtoinen ja sen valitsevat ovat kiinnostuneita kielistä ja luultavasti oppivat sen kielen alkoipa sen millä luokalla hyvänsä. Tälle ryhmälle on ihan sama, millä luokalla ruotsin opetus alkaa.

Olisiko tässä ratkaisu ruotsi-ongelmaankin? Vapaaehtoisuus/valinnaisuus?


Mutta RKP vain pitää jääräpäisesti kiinni pakkoruotsista. Vapaaehtoinen ruotsi tuottaisi parempia ruotsin osaajia. Suurin osa ei ruotsia niin hyvin, että voisi suvereenisti palvella ruotsiksi. Varmaan osaa myydä jätskiä tai olutta, mutta ei verovirastossa, terveyskeskuksessa, pankissa, vakuutusyhtiössä jne.


saksan tai ranskan aloittaneetkaan opi kieltä tarpeeksi hyvin osatakseen palvella esim. vakuutusyhtiössä. Valtaosa oppii vain englannin niin hyvin, että pystyvät sitä työelämässä hyödyntämään. Pitäisikö siis luopua kaikkien muiden kielten opetuksesta, vai pitäisikö meidän vanhempien kannustaa lapsiamme oppimaan ja korostaa, että kaikki koulussa opetetut aineet ovat tärkeitä ja arvokkaita?


Niitä kieliä tarvitaan Suomessa lähinnä matkailun tarpeisiin ja siinä riittää vajavaisempikin taito. Toki niitä tarvitaan esim.vientikaupassa, mutta siihen varmaan tarvitaan lisäopintoja. No, ne joilla on kielipäätä, opiskelevat lisää.

Vierailija
20/23 |
08.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


saksan tai ranskan aloittaneetkaan opi kieltä tarpeeksi hyvin osatakseen palvella esim. vakuutusyhtiössä. Valtaosa oppii vain englannin niin hyvin, että pystyvät sitä työelämässä hyödyntämään

Pakkoruotsin tarkoitus ei olekaan, että kieltä oppisi kunnolla. Pakkoruotsin tarkoitus on se, että voidaan pitää voimassa vaatimus ruotsin osaamisesta jokaisessa virassa, koska kaikki ovat periaatteessa opiskelleet ruotsia ja ovat siten tasa-arvoisessa asemassa. Käytännössä suomenruotsalainen kiilaa tarvittaessa aina edelle paremman ruotsin taidon vuoksi.

Eli, pakkoruotsi on osa suomenruotsalaisia suosivaa järjestelmää. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, olisi pakko luopua yleisestä virkamiesten ruotsin osaamisen vaatimuksesta, mikä taas poistaisi etuoikeuden suomenruotsalaisilta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kuusi