Miten lapset oppivat 8. luokalla alkavaa saksa tai ranskaa, mutta

Suomessa ei liene välttämätöntä saada esim. vakuutusyhtiössä palvelua saksaksi tai ranskaksi?

Eikä ole välttämätönä saadaa palvelua myöskään ruotsiksi sen enempää kuin vaikkapa venäjäksi. Yksityinen yritys päättää itse, millä kielillä palvelua antaa.

muutama lopetti saksan seiskalla mutta ei sen takia että se olisi turhaa.

Vaan sen takia että tuli pakkoruotsi. Eli pakkoruotsi esti tärkeämmän kielen opiskelun.

Toinen meni yläkouluun jossa ei ollut pitkää saksaa, se oli ilmaisupainotteinen ja toinen vaihtoi koulua seiskan jouluna pitkään jatkuneen koulukiusaamisen takia ja päätimme yhdessä että saksan tilalle otetaan taito-aine jotta pääsee sellaiselle luokalle jossa oli kokenut ja jämäkkä opettaja. Ja tämä nuori on edelleen kiinnostunut kaikenlaisista kielistä, opetteli huvikseen viittomakielen ja nyt opettelee venäjää kaveriltaan.

saksan tai ranskan aloittaneetkaan opi kieltä tarpeeksi hyvin osatakseen palvella esim. vakuutusyhtiössä. Valtaosa oppii vain englannin niin hyvin, että pystyvät sitä työelämässä hyödyntämään

Pakkoruotsin tarkoitus ei olekaan, että kieltä oppisi kunnolla. Pakkoruotsin tarkoitus on se, että voidaan pitää voimassa vaatimus ruotsin osaamisesta jokaisessa virassa, koska kaikki ovat periaatteessa opiskelleet ruotsia ja ovat siten tasa-arvoisessa asemassa. Käytännössä suomenruotsalainen kiilaa tarvittaessa aina edelle paremman ruotsin taidon vuoksi.

Eli, pakkoruotsi on osa suomenruotsalaisia suosivaa järjestelmää. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, olisi pakko luopua yleisestä virkamiesten ruotsin osaamisen vaatimuksesta, mikä taas poistaisi etuoikeuden suomenruotsalaisilta.

Tämä selittää sen, miksi RKP pitää niin fanaattisesti kiinni pakkoruotsista. Ei niitä suomalaisten ruotsin osaaminen kiinnosta, vaan nimenomaan tuo edellä kuvattu.