Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä turha abortti? Miten itse toimisit?
04.07.2012 |
Meillä on kaksi lasta 2v ja 4kk. Nyt olen raskaana ja ikäeroa kahdelle pienimmälle tulisi 1v 1kk ja esikoinen olisi 2v 8kk kolmosen syntyessä. Mies on matalapalkka-alalla ja itselläni opinnot kesken. Nuo kaksi nykyistä lasta ovat toivottuja, nyt ehkäisypetti ja olan ottanut jälkiehkäisypillerin. Nytkin on jaksaminen todella vaikeaa ajoittain ja tukiverkkoja ei ole juurikaan. Myöskään taloudellinen tilanne ei ole kohdillaan. Omatuntoni soimaa jos teen abortin, mutta en tiedä jaksaisinko tätä epävarmuudessa elämistä rahallisesti ja henkisesti. En haluaisi olla itsekäs, vaikka noita kahta jo olevaa lasta ja heidän tulevaisuuttaankin pitää miettiä. Moraalisesti ajateltuna ainakin olemme ehkäisyä käyttäneet ja kaikkemme tehneet etten tulisi raskaaksi, joten joten abortti kai olisi oikeutettua. Aiemmin olen ajatellut että en voisi tehdä aborttia. En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin. Mies ei halua kolmatta, mutta luulen että ei olisi kuitenkaan avioeroa ottamassa jos kolmas tulisi. En tiedä. Ei suostu puhumaan asiasta :( Olen yksin!
Miten itse toimisit tässä tilanteessa?
Kommentit (69)
ekolmea pientä jaksaisi ja rah-asiat pitää olla kunnossa kun lapsia tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ymmärrän hyvin toisenlaisetkin ratkaisut. Itsellä lapset 1v1kk ikäerolla ja nyt nuoremman ollessa 1v7kk yritämme kolmatta.
itsellä kaksi nuorinta syntyi 1v 3kk ikäerolla, kaksi vanhinta olivat silloin 6 ja 4. Rankkaa sekin oli.
Pitkään mietin asiaa, mutta koska neljäs päätti syntyä sterilisaatiosta huolimatta tuntui jotenkin siltä että näin on tarkoitettu tapahtumaan.
Meillä oli kyllä sosioekonominen tilanne ihan eri kuin teillä. Miehellä hyväpalkkainen työ, itsellä vakituinen toimi odottamassa työhönpaluuta. Taloudellisia huolia ei ollut. Tukiverkot kunnossa.
Teillä ei siis näin ole ja nytkin jo tuntuu rankalta? Sun olemassa olevat lapset tarvitsevat äitiä, joka ei ole tulemaisillaan hulluksi.
Toiselta puolelta, mikä on ajatuksesi teidän lopullisesta lapsiluvusta? Jos se on kolme tai enemmän, niin ehkä en sitä aborttia silloin tekisi.
Ja vielä, sano suoraan miehellesi että hän ei voi jättää sua yksin tän asian kanssa vaan että hänenkin on joku mielipide tähän sanottava.
Voimia sulle, mihin ikinä päädytkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta pyrkisin yhdessä miehen kanssa edistämään jaksamistamme kaikin tavoin.
Voihan uuden vauvan kanssa mennä mukavastikin. Nyt tuleva hirvittää, mutta eivät kauhukuvat välttämättä toteudu! Ihmisestä löytyy yllättäviä voimavaroja.
saisi tulla,mutta sen jälkeen menisin sterilisaatioon mikäli lapsiluku olisi sitten siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ainakin sinun tulee vaatia mieheltä mielipide.
Hän on lapsen vanhempi yhtälailla ja päätös on tehtävä yhdessä ja siten että molemmmat varmasti tietävät mitä toinen haluaa, ihan jo suhteenne tulevaisuuden kannalta.
Itse ajattelisin niin, että panostaisin jo olemassa olevien lasten hyvinvointiin.
Ja olen tehnyt abortin itsekin. Ei kaduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EHKÄ kolmannen lapsen joskus aikaisintaan viiden vuoden päästä. Mies on aina sanonut että hänelle 2 lasta olisi maksimi.
Kiitos paljon kommentoista, mutta haluaisin lukea niitä vielä lisää.
ap
En tosiaankaan aio sanoa kumpi on parempi vaihtoehto. Sinun on se itse päätettävä. Sen sijaan sanon, ettei kumpikaan vaihtoehto ole automaattisesti väärin.
- On mahdollista, että saat lapsen, kaikki sujuu hyvin, voimasi riittävät, etkä koskaan kadu päätöstäsi.
- On mahdollista, että pidät lapsen, voimasi loppuvat, elämä on vaikeaa ja abortti olisi ollut oikea vaihtoehto.
- On mahdollista, että teet abortin ja kadut sitä koko loppuelämäsi.
- On mahdollista, että teet abortin, se pelastaa sinut ja perheesi, voimasi riittävät, saat tutkinnon valmiiksi ja elät elämäsi onnellisena loppuun saakka.
Vain sinä tiedät mikä noista on tilanteessasi todennäköisin skenaario. Toimi sen mukaan.
Kurjaa mihin tilanteisiin ihmset joutuvat, millaisten päätösten eteen. Voimia paljon päätökseesi oli se mikä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EI OLE OLEMASSA MITÄÄN TAIVAALLISTA, OBJEKTIIVISTA TOTUUTTA JA MORAALISÄÄNTÖÄ.
Sinä ja sinä yksin joudut elämään oman arvomaailmasi ja elämäsi kanssa, teet sitten kumman ratkaisun tahansa. Jos abortti on sinusta väärin, voi olla että kadut kohtuuttomasti, mikäli päädyt raskaudenkeskeytykseen. Ja toisaalta jos ET päädy, voit katua loppuikäsi, jos vauvan syntymä kariuttaa avioliittosi, tuhoaa taloutenne ja jaksamisenne.
Itse en osaa pitää aborttia pahana asiana, kun se tehdään laillisten aikarajojen sisällä. Kyse on parisenttisestä solumöykystä, joka toki SAATTAISI kehittyä elinkelpoiseksi lapsesi tai sitten ei. Iso osa raskauksista päättyy joka tapauksessa keskenmenoon syystä tai toisesta ennen 12. raskausviikkoa - ja se 12. raskausviikko on joka tapauksessa takarajana abortille mikäli sitä ei tehdä lääketieteellisin perustein.
Te ette ole toiminee holtittomasti, vaan olette yrittäneet ehkäistä. Kolmas lapsi vaikeuttaisi koko perheen jaksamista ja elämistä, ja sekin pitää ottaa huomioon, kun pyrkii epäitsekkääseen päätöksentekoon. Abortti EI siten ole mikään itsekäs ratkaisu, ainakaan teidän tapauksessanne.
Mutta kuten sanottua - vaikka itse päätyisinkin tilanteessasi aborttiin, en voi sitä sinulle tuputtaa, koska en tiedä, millaisia tunnonvaivoja se sinulle mahdollisesti jälkeenpäin aiheuttaisi.
Voimia selvittää tämä, ja mahdollisimman pikaisesti!
Itse tekisin tuossa tilanteessa abortin koska olisin parhaani tehnyt etten tulisi raskaaksi.
Elämän realiteetit pitää ottaa huomioon ja minun mielestäni teillä ei ole asiat siinä jamassa, että kolmas lapsi olisi järkevää tehdä.
Itse olisin tehnyt heti abortin kun testi olisi näyttänyt + koska rv 10 jälkeen en voisi enää aborttia kovin "helposti" tehdä.
Mutta ei ole mitään järkeä laittaa itseä sellaiseen tilanteeseen mistä jo tietää ettei tule selviämään niin hyvin kuin haluaa.
Kyllä raha,työ,opiskelu,tukiverkkon puuttuminen, oma jaksaminen,parisuhde ja olemassa olevat lapset tämän asian ratkaisevat...ei pelkkä sydän vaan järki! Woimia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin itkettää ihan miten vaikea päätös on. Itkettää se että miten itsekäs olen jos ajattelen vain meidän perheen tulevaa elämää, jos pidän lapsen niin olemme aina niitä vähäosaisia ja oman asunnon hankkiminen siirtyy ties minne saakka.. Lasten harrastukset yms.. Jos taas tekisin abortin pelkään että en saisi sitä ikinä mielestäni. Pelkään että masennun joka tapauksessa :/ Ajattelenko tulevaisuudessa että kolmas lapsi pilasi kaikki suunnitelmat ja joudumme kärsimään siitä että hänet pitäisimme tai sitten elättäisiin niin kun on ajateltu ja itse en voisi unohtaa aborttia.. tämä on niin vaikeaa!! Kaiken lisäksi tiedän että jonkun sortin aviokriisi tästä nyt varmasti tulisi jos sen pidämme.. Mutta sterilisaatioon menisin joka tapauksessa jos tämän pidämme.. Ei tässä maailmassa voi luottaa enää mihinkään, pitää elää selibaatissa loppuelämä jos ei abortteja halua tehdä ja mies lähtee ja etsii paremmin! Tuo viimeinen lause oli nyt vähän kärjistetysti sanottu..
ja perustella hyvin. ;)
AP:lle: päätit mitä tahansa, niin paljon voimia!
pitäisin lapsen mutta tekisin synnytyksen yhteydessä sterilisaation. pelkäisin, että katuisin aborttia. vaikka olisikin rankkaa niin pelkäisin että katuisin sitä liikaa enkä pääsisi siitä yli. jokainen ihminen on erilainen, minä luulen etten pääsisi siitä yli.
En tekisi ikinä aborttia. En varmaan pystyisi elämään sellaisen asian kanssa kuitenkaan.
Toisten tuomitseminen ja itsensä korottaminen muiden yläpuolelle on ylpeyttä ja vihaa, ja siinä onkin sitten jo kasassa kaksi kuolemansyntiä. Että näin.
abortti,jos se estää sinua uupumasta ja jaksat huolehtia lapsistasi.Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa sillä erotuksella etten voi pitää lasta tämän hetkisen sairauteni vuoksi.Älä suotta soimaa itseäsi,tsemppiä oli päätöksesi mikä tahansa!