Kuinka yleistä on se, että pariskunnalla on täysin yhteinen talous?

Omat rahat meillä.

Jo alusta asti ollut yhteiset rahat. Ei ole omia tilejä kummallakaan, ainoastaan yhteiset tilit. Toimii meillä, ollaan samanlaisia rahankäyttäjiä.



Tuttavapiirissä tätä kummeksutaan, siellä enemmän sitä käytäntöä että osa rahoista yhteisiä ja osa omia.

..näe mitään syytä miksi meillä olisi yhteiset rahat tai yhteinen tili, on meille molemmille ihan mahdoton ajatus. Naimisissa ollaan, melkein viiskymppisiä. Kuten joku aikaisemmin kirjoitti, itsenäisillä aikuisilla ihmisillä on omat rahat. Miehellä jonkun verran lainaa vielä okt:sta, jahka muutan sinne maksan osan kuluista. Kaupoissa, ravintoloissa ym. maksetaan suunnilleen vuorotellen. Tämä sujuu meillä, kummallakin on kohtuullisesti varallisuutta, ja aika samanlaiset kulutustottumukset, ei ole kertaakaan tarvinnut sanoa poikkipuolista sanaa toisen rahankäytöstä.

mutta myös omat tilit, joilla käytännössä ei ole koskaan paljoakaan rahaa kun palkkarahat tulevat aina yhteiselle tilille. Toimii hyvin ja luottamus pelaa.

..näe mitään syytä miksi meillä olisi yhteiset rahat tai yhteinen tili, on meille molemmille ihan mahdoton ajatus. Naimisissa ollaan, melkein viiskymppisiä. Kuten joku aikaisemmin kirjoitti, itsenäisillä aikuisilla ihmisillä on omat rahat. Miehellä jonkun verran lainaa vielä okt:sta, jahka muutan sinne maksan osan kuluista. Kaupoissa, ravintoloissa ym. maksetaan suunnilleen vuorotellen. Tämä sujuu meillä, kummallakin on kohtuullisesti varallisuutta, ja aika samanlaiset kulutustottumukset, ei ole kertaakaan tarvinnut sanoa poikkipuolista sanaa toisen rahankäytöstä.

Tulot vaihdelleet ja perintöäkin saatu eikä ole tarvinnut rahoista kinastella kun ollaan oltu samoilla linjoilla rahankäytöstä. Yhdessä 16v, 5 lasta.

Omilla vanhemmillani tällainen systeemi (siis palkat tulee ja menot menee samalta yhteiseltä tililtä) on ollut ja ilmeisesti hyvin toiminut... Miten yleistä tällainen on nuoremmilla sukupolvilla?

palkkatilit tietysti omat mutta niihinkin molemminpäin käyttöoikeudet. Lainat on yhteisiä ja omaisuuskin.

Ei mun kyllä tarvitse selitellä miehelle tiliotteita tai rahankäyttöäni yleensäkään. Eikä hänenkään minulle. Toki kerromme jos isoja ostoksia on tehty, tietenkin ja käyhän se nyt ilmi muutenkin kun saman katon alla asutaan.

Joskin omat tilit, mutta kuitenkin. On toiminut oikein hyvin ja kun ollaan muutenkin aina persaukisia niin ihan samat kait se on.

Vaikka ollaan "vaan" avoliitossa eikä häistä oo ollut edes puhetta. Hui! Toimii silloin kun molemmilla on suunnilleen samanlainen tapa suhtautua ja käyttää rahaa.

Ollaan naimisissa kyllä oltu jo 10 vuotta.

Mä sanoisin, että toimii hyvin, jos kumpikaan ei ole tuhlari. Jos jompi kumpi käyttää rahaa holtittomasti, niin silloin tulee ongelmia. Tosin niitä varmaan silloin tulee, vaikka ei olis yhteinen talouskaan :)

Meillä (nelikymppisiä, avoliitto, yhteinen lapsi) on omat tilit ja suunnilleen yhteiset menot.

Eli yhdessä puhutaan ja sovitaan, sen mukaan siirretään yhteiselle tilille ja lopuilla rahoillaan kumpikin tekee mitä haluaa. Tosin minä niille miehen säästöillekin haen sopivat kohteet samalla kuin omillenikin.



Mitään sentilleen jakoja ei tehdä, mutta budjetti käydään läpi kerran vuodessa ja arvioidaan samalla seuraava vuosi. Talon remontin kuitit laitan exceliin: En sillä että meitä kiinnostaisi kuka maksoi minkäkin nippelin, vaan sillä, että meitä kiinnostaa mitä talo maksaa ja että kulut on pidemmän päälle edes muutaman tonnin tarkkuudella tasan.

kaikki yhteistä. Ollaan erittäin tyytyväisiä näin, sillä tämä toimii meillä :)

omat tilit, mutta käyttöoikeudet molemmilla ja yhteiset rahat. Yksikin tili riittäisi, mutta näin on selvempi, kun toinen on yrittäjä. Suhtaudumme rahaan ja käytämme sitä samalla tavalla.



Jos suhtautuminen rahaan tai sen käyttötavat ovat kovin erilaiset, niin varmaan kannattaa pitää rahat erillään ja sopia selvät säännöt yhteisiin menoihin.

tosin eri tilit käyännön syistä - en jaksa selittää. Myös veljeni perheellä on.

Mutta muuten maksetaan kaikki kulut vuorotellen ja yhteistuumin. Kumpi maksaa vuokran,maksaa siinä kuussa vähemmän muita laskuja ja ostoksia. Tällä hetkellä järkevintä olisi että meillä olisi vain yksi tili. Tiedetää aika lailla toistemme menoista ja tuloista. Aika avointa on meillä elämä.

mutta erilliset tilit, eli esim. palkat menee kummankin omalle tilille. Nettipankissa molempien tilit on samojen tunnusten alla ja niitä voi käyttää kumpi vaan. Eikä ole väliä kuka maksaa mitä ja milloin. Jos toisella on rahat vähissä, siirretään hänelle rahaa toisen tililtä jne.

Toimii hyvin meidän perheessä, olemme naimisissa mutta sama systeemi oli jo ennen avioliittoa.

Mies on palkkatyössä ja minä kotona lasten kanssa joten minulla ei ole juurikaan tuloja. Meillä ei ole koskaan ollut riitaa raha-asioista. Uskon että tämä onnistuu pääasiassa siksi että meillä on sen verran pienet tulot eikä raha ole koskaan ollut keskeisessä asemassa meidän elämässä.

Ensimmäinen laina otettiin parin vuoden yhteiselon jälkeen, jolloin mies vaihtoi tilinsä samaan pankkiin minun kanssa ja avattiin myös yhteinen tili. Meillä on käyttöoikeudet toistemme tileille. Tämä on ainoa järkevä vaihtoehto, sillä meillä on iso asuntolaina ja joudumme välillä laskemaan euroja ja tarkkailemaan visa-korttien saldoa, jotta selviämme seuraavaan palkkapäivään. Mihinkään tuhlailuihin ei ole varaa. Tosin nyt säätäminen alkaa helpottaa, kun mies vihdoin sai työpaikan nimiin luottokortin, jolta menee kaikki firman kulut, joten ne eivät sotke meidän perheen taloudenhoitoa kuten tähän asti (pieni firma, jossa mies osakkaana). Nyt kun tulomme ovat muutenkin säännöllistymässä, niin alamme tehdä niin, että palkoista siirretään tietty määrä aina heti taloudenhoitotilille, joka on säästötilityyppinen, jotta sinne jäävät roposet kasvais välillä vähän korkoakin.Molempien omille tileille jää käyttövaroiksi (lounasruokailut, ruokaostokset, omat vaatehankinnat ym.) muutama satanen. Taloudenhoitotililtä maksetaan sitten niin kuukausittaiset kuin vuosittaisetkin laskut. Toivon mukaan sinne alkaa vähitellen kerääntyä myös pesämunaa, josta voi tehdä yllättävät hankinnat ja joskus jopa matkustella. Yhteinen talous on ehdottoman hyvä juttu!

Meillä on molemmilla omat tilit ja lisäksi yhteinen tili. Menot ovat kuitenkin yhteisiä ja maksetaan niitä myös ristiin, ei lasketa mitään osuuksia eikä jäädä velkaa toiselle.

Näin oli myös minun vanhemmillani, jotka molemmat kävivät ansiotyössä kodin ulkopuolella. Mieheni vanhemmilla oli yhteistalous, heillä oli maatila.

Harvinaista kai nykyaikana, että on vain yksi yhteinen tili. Se on erittäin hankala, jos toinen kuolee eikä siltä voi maksaa kuin hautauskuluja tms.

Tavallisempaa on se, että rahat ovat yhteiset riippumatta siitä, kenen tilillä ne ovat.

miehellä yritys. Asumme ok talossa ja sijoituasuntoja on 6kpl ja kaikki yhteisissä nimissä. Eron tullessa olis siinä jonkin verran selvittämistä tietty, mutta toivottavasti ei tarvi koskaan sitä tehdä.

Vaikka ollaan "vaan" avoliitossa eikä häistä oo ollut edes puhetta. Hui! Toimii silloin kun molemmilla on suunnilleen samanlainen tapa suhtautua ja käyttää rahaa.