Mistä ihmeestä mä tiedän, onko mies tosissaan mun kanssani?

omalla kohdalla tuo intuitio on pitänyt usein paikkaansa. Jos sinä teet useimmiten aloitteen tapaamisiin, niin kertoohan se jotain. Mikset voisi vaan kysyä, että millä mielellä mies on? Muutama viikko on kuitenkin tarpeeksi pitkä aika kysyä asiaa..tai sitten et ota yhteyttä ja katsot ottaako mies..

Sen vain tietää, onko toinen tosissaan vai ei. En osaa selittää tarkemmin.

miten tosissasi olet.



Tarkoitan siis, että ei kai esim. yhteenmuuttaminen ole ajankohtaista muutaman viikon tapailun jälkeen.



Miehet on omituisia otuksia. Ne tykkää siitä että saavat itse päättää asioistaan. Monesti ne tuntuu tykkäävän siitäkin, ettei niissä roiku liikaa vaan ne saa itse tehdä aloitteita esim. tapaamisiin.



Tiedän, vaatii pitkää pinnaa alkuvaiheessa olla ehdottomatta tapaamisia, kun itse on niin turkasen ihastunut. Mutta kokeile, tehoaisiko pieni vaikeasti tavoiteltavan vaikutelman antaminen.



Ja pitäähän sinulla joka tapauksessa olla omakin elämä. Muista paneutua siihenkin, niin silloin ei tarvi mitään esittää. Pysyy suhdekin antoisampana.



Terveisin kohtalotoverisi, joka on niiiiiiiiiiiiiiin lätkässä

mitään yhteenmuuttojuttuja tiedäkään, mutta tuossa vaiheessa nyt tietää ainakin sen, että haluaako esim. tapailla vain yhtä ihmistä kerrallaan. Miehet monesti tapailee ei-niin-kiinnostavaa naista paremman puutteessa varsinkin jos saavat seksiä. Totta, ei ole hyvä itse ehdotella koko ajan tapaamisia, mutta jos mieskään ei niitä ehdota, niin ei kait se silloin kovin kiinnostunut voi olla?



Itse olen myös miettinyt, että jos mies haluaa seurani vain siksi, että esitän vaikeasti tavoiteltavaa, niin ei se silloin ole minusta kiinnostunut vaan haasteesta. Ja huomaan tämän itsessänikin, mun kiinnostus kyllä nousee jos mies on ns. hankala, mutta en mä silloin oikeasti siitä ole kiinnostunut, minkä huomaa siinä vaiheessa kun pelit on pelattu ja pitäisi viihtyä yhdessä..

välillä musta tuntuu, että se on ihan hulluna muhun ja välillä ettei ollenkaan.. Ja on mulla oma elämä, omat harrastukset, kaverit.. Mutta silti olisi aikaa myös tavata häntä. Täytyy varmaan yrittää pysyä lujana, eikä ehdottaa nyt tapaamisia, hän saa hoitaa seuraavat. Mutta kuinka mä pystyn siihen, kun on kauhee ikävä? ap

voithan sä kysyä suoraan. Voi kyllä olla, että kysely ahdistaa miestä ja loitontaa, mutta paha sanoa.

vielä.. saan kyllä mieheltä viestejä tasaisesti, monta päivässä ja joka päivä myös soittaa mulle.

Jos tekee mieli ehdottaa tapaamista, ehdota tapaamista. Ei se äijä ole sen enempää tai vähempää kiinnostunut susta, ehdotit tapaamista tai et. Jos se suostuu tapaamaan, sulla on mitä odottaa. Jos se ei suostu tapaamaan, tiedät, että se siitä.

Jos tekee mieli ehdottaa tapaamista, ehdota tapaamista. Ei se äijä ole sen enempää tai vähempää kiinnostunut susta, ehdotit tapaamista tai et. Jos se suostuu tapaamaan, sulla on mitä odottaa. Jos se ei suostu tapaamaan, tiedät, että se siitä.

mutta sullakin on varmaan esim. kavereita, joista toisia tapaat mieluummin kuin toisia, mutta niitä vähemmän kiinnostaviakin tapaat jos ne ehdottaa, koska se on parempi kuin yksin tylsistely?

Ehkei se mies tiedä vielä, mitä ap:sta haluaa, joten ap:n ei auta kuin joko kysyä tai odotella. Ja jos ikävä vaivaa, niin kannattaa ajatella, että jos mies ei ikävöikään niin paljon, että ehdottaisi tapaamista, niin mitä ikävöitävää siinä miehessäkään on..ja jos mies suostuu näkemään vain paremman puutteessa, niin ei se tapaaminen ole molempien puolelta yhtä ihanaa.

Ehkä voisit kokeilla olla ehdottamatta tapaamista ja katsoa tuleeko sitä ehdotusta miehen puolelta..omalla kohdalla ainakin jos suhde aiheuttaa pakkomielteilyä ja ahdistusta niin kyseessä ei ole ns. se oikea..

tuo.. ahdistus ja pakkomielle. Mä olen mielestäni kauheen ihastunut.. mies on paljon yhteydessä, mutta joku ihme tunne tässä vaan on; epätietoisuus ja epävarmuus. En mä tiedä, johtuuko nämä mun olot miehestä vai itsestäni. Mä olen kyllä semmonen hätiköijä, että heti täytyis kaikki olla selvää ja nähdäkin vaikka kuinka paljon. Koitan ottaa iisisti nyt.. ap

tosiaan joka toinen päivä hyvin varma olo, että tää on niin oikeeta ja olen varma, että mies tykkää ja haluaa jatkaa. Sit on päiviä, kun tuntuu, että se vaan huvikseen viestittää ja lässyttää mulle mukavia. Ärsyttävää. ap

Jos tekee mieli ehdottaa tapaamista, ehdota tapaamista. Ei se äijä ole sen enempää tai vähempää kiinnostunut susta, ehdotit tapaamista tai et. Jos se suostuu tapaamaan, sulla on mitä odottaa. Jos se ei suostu tapaamaan, tiedät, että se siitä.

mutta sullakin on varmaan esim. kavereita, joista toisia tapaat mieluummin kuin toisia, mutta niitä vähemmän kiinnostaviakin tapaat jos ne ehdottaa, koska se on parempi kuin yksin tylsistely?

Ehkei se mies tiedä vielä, mitä ap:sta haluaa, joten ap:n ei auta kuin joko kysyä tai odotella. Ja jos ikävä vaivaa, niin kannattaa ajatella, että jos mies ei ikävöikään niin paljon, että ehdottaisi tapaamista, niin mitä ikävöitävää siinä miehessäkään on..ja jos mies suostuu näkemään vain paremman puutteessa, niin ei se tapaaminen ole molempien puolelta yhtä ihanaa.

Ehkä voisit kokeilla olla ehdottamatta tapaamista ja katsoa tuleeko sitä ehdotusta miehen puolelta..omalla kohdalla ainakin jos suhde aiheuttaa pakkomielteilyä ja ahdistusta niin kyseessä ei ole ns. se oikea..

Se tapaaminen olisi ap:n mielestä ihanaa, joten ap:n kannattaa ehdottaa tapaamista. Ei ainakaan jää äijälle epäselväksi, oliko ap kiinnostunut vai ei. Jos tapaaminen ei ole äijän mielestä kivaa, niin kieltäytyköön.

tuo.. ahdistus ja pakkomielle. Mä olen mielestäni kauheen ihastunut.. mies on paljon yhteydessä, mutta joku ihme tunne tässä vaan on; epätietoisuus ja epävarmuus. En mä tiedä, johtuuko nämä mun olot miehestä vai itsestäni. Mä olen kyllä semmonen hätiköijä, että heti täytyis kaikki olla selvää ja nähdäkin vaikka kuinka paljon. Koitan ottaa iisisti nyt.. ap

Sä olet tuollainen ja toimit sen mukaisesti. Joku tuolla ylempänä jo kirjoittikin, että on ihan turha yrittää esittää muuta kuin on. Sä kelpaat ihan omana hätiköivänä itsenäsi sille, joka on sulle sopiva.

taas. Niin ei kai se mies ole vähemmän kiinnostunut, jos ehdottelen tapaamisia? Toisaalta sitten ainakin selviää nopeammin, jos hän ei ole kiinnostunut minusta. Ei tarvitse sitten turhaan kauaa roikkua ja odotella ikuisuuksiin. Puhelimessa en viitsisi alkaa kyselemään hänen odotuksistaan meidän suhteen, vai??

Joillakin miehillä, ihmisillä ylipäätään, on toisia suurempi oman rauhan ja tilan tarve. Se, että mies haluaa etenkin alkuvaiheessa nähdä hieman harvakseltaan, ei välttämättä ole sen kummempi signaali kiinnostumattomuudesta. Onhan mies kuitenkin aktiivinen viestittelyn saralla.



Oman tilan tarve voi päin vastoin kasvaa, jos mies huomaa tuntevansa jotain sinua kohtaan ja tarvitsee aikaa omien tuntojensa ja ajatustensa selvittelyyn. Haluan tällä vain muistuttaa aivan päinvastaisesta mahdollisuudesta ja varoittaa ylitulkitsemisesta. Itse luottaisin eniten siihen intuitiiviseen fiilikseen, joka välittyy silloin kun tapaatte toisianne.



Toki on myös hyvin mahdollista, ettei mies halua mitään vakavampaa, mutta kannattaa muistaa että kyse voi olla monesta muustakin asiasta.



Jos asia mietityttää, suosittelen keskustelemaan suoraan (painostamatta ja vaatimatta mitään) sen sijaan että lähdet mihinkään vaikeasti tavoitettava -pelailuun. Miehetkin osaavat puhua, ainakin osa meistä. :)



- M28

Ihmiset ovat niin kovin erilaisia temperamentiltaan sekä aiemmilta kokemuksiltaan...

Mulla ja mun nykyisellä aviomiehellä loksahti tosin heti kohdalleen. Lauantaina tavattiin ihan eka kerran sattumalta. Muutamat tekstarit ja tiistaina teehetki miehen asunnolla, ja siitä lähtien ollaan oltu kuin paita ja peppu päivin öin, paitsi se aika mikä ollaan ansiotyössä! Kolmen kuukauden kuluttua laitettiin yhteinen koti ja siitä kolmen kuukauden kuluttua avioon. Eikä olla mitään teinejä, oltiin molemmat hieman yli 30-v. tavatessamme nyt viides vuosi aviossa eikä vielä ole huuma laantunut!

että mies on vähemmän kiinnostunut jos haluat nähdä, mutta ei välttämättä enemmänkään. Siis että jos sinä et ehdottaisi tapaamisia nyt ollenkaan, niin huomaisit ainakin, että ehdottaako niitä mieskään.



Miksi sulla on tarve nähdä koko ajan? Ootko sittenkin riippuvainen etkä ihastunut? Oliko elämäsi onnellista ja tyytyväistä ennen kuin tapasit miehen?



Ei tuota ehkä kuitenkaan muuten saa selville, kuin jossain vaiheessa puhumalla asiasta- kasvotusten tietysti parasta. Voi olla niinkin, että noi huonot fibasi johtuu ihan vain sinusta. Kyllähän mies kuitenkin pitää paljon yhteyttä, mutta se on tietty hämäävää, jos ei ehdottele tapaamisia, mutta sekin voi johtua siitä, että sinä ehdottelet niitä joten hänen ei tarvitse, jne jne, jos et ota asiaa esille niin et voi tehdä muuta kuin analysoida..



Mutta mitä siis haluaisit tietää? Että kuinka paljon mies on kiinnostunut, vai että seurusteletteko, vai mitä?

Fiilikset on mun mielestäni hyvät aina kun ollaan yhdessä. Mies haluaa olla lähellä, pussailee mua taukoamatta, haluaa halata, pitää kädestä.. ei ole koskaan tuntunut, että se olisi jotain muuta kun sitä miltä se tuntuu, ihanaa.

Mies kertoo soitellen tai viestein aina, mitä tekee ja missä on.. Mulla ei ole todellakaan semmonen olo, että sillä olis jotain muuta meneillään. Tiedän kokoajan, missä se on. Ja viestittää niin usein, että kyllä mä sen mielessä taidan olla.

Ja se miksi haluan tavata, johtuu siitä, että mulla on ikävä. Mulla on elämä ollut oikein mallillaan ennen hänen tapaamistaan. En oikeastaan olisi mitään vakavampaa kaivannutkaan ihan vielä.. Mutta hän on niin ihana, syötävän suloinen, hänen kanssaan on ihanaa olla ja aina kun nähdään mulla on hyvä olo. En mä mikään ripustautuva ole, en koe tätä riippuvuudeksi. Jos häntä ei olisi niin ei olisi ketään, pärjäisin hyvin ilman miestä tai vakisuhdetta.

Turhaahan tällainen analysointi on, mutta kunhan nyt kirjoitan ajatuksiani. Tykkään kirjoittaa.. ap

en kyllä lähde mihinkään peliin tai esitä vaikeasti tavoiteltavaa, en edes osaa. ap

nosto