Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten puututte pikku-uhmiksen lyömisiin ja läpsimisiin?
02.07.2012 |
Meillä 1v10kk tyttö, jolla alkanut viimeisen kuukauden aikana kunnon uhmaikä ja nyt oikein korostettuna lyöminen. Hän testaa rajojaan lyömisessä jatkuvasti ja hakee sillä huomiota aina kun teen jotain kotitöitä, omia juttuja tai mitä vaan, missä hän ei ole mukana.
Joka kerta nappaan häntä kädestä kiinni ja kerron että ei missään nimessä saa lyödä, äitiin sattuu, äitille tulee pipi, tuntuu pahalta ja että se on tuhmasti tehty, äiti kyllä huomaa sinut, mutta ei saa lyödä jne jne, mitä ikinä siinä hetkessä tuleekaan sanottua. Tuolla ei kuitenkaan tunnu olevan YHTÄÄN MITÄÄN tehoa, vaan lapsi alkaa lyödä kovemmin! Nykyään minulla alkaa olla jo todella suuria vaikeuksia hillitä itseäni korottamasta ääntä tai nappaamalla tukasta kiinni ja raahaamasta makuuhuoneeseen arestiin. Kiinni en kuitenkaan tukasta tartu, en missään tilanteessa, koska sen jälkeen minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia ikinä opettaa lasta olemasta käyttämään väkivaltaa ja muutoinkin keinot loppuisivat siihen ja sen jälkeen olisinkin pulassa.
Ihme sepostus varmaan, mutta kiireessä yritän selittää, toivottavasti jollain olis edes joku kätevä käytännön vinkki!
Jäähypenkkiä muuten kokeiltiin, mutta siitäkin tuli leikki, jolle lapsi nauroi ja nautti, että sai huomiota, joten siitä vielä toistaiseksi luovuttiin.
Kommentit (8)
niin olen toiminut lasten kanssa kuten hyppivien ja näykkivien koiranpentujen kanssa; noussut heti seisomaan, kääntänyt selän ja mennyt pois. Lapsi säikähtää sitä "hylkäämistä" ja oppii nopeasti, että jos äitiä lyö, äiti lähtee pois, vaikkakin vain parin metrin päähän, ja se on lapsesta aika kamalaa. Hyvin on toiminut, ei mulla hermo kestä jäädä tuollaiseen tilanteeseen mitään selittämään ja keskustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä huudan - ja aina pitää sopia.
Lapset osaavat olla kohtuuttomia, mutta yleensä auttaa miettiminen, onko lapsella nälkä, jano, väsy, huomion/hellyyden puute. Yleensä pieni lapsi sietää aikuisen "oman ajan" vain, jos voi itsekin osallistua siihen tai on juuri saanut paljon huomiota.
Lapset eivät yleensä toimi niiden ahtaiden raamien mukaan, joita suomalaisessa yhteiskunnassa odotetaan.
Kyllä tuon ikäinen jo oppii pian, jos vanhemmilla pitää pokka ja on johdonmukainen. Sen jälkeen keskustelu (tai ainakin tiukka puhuttelu, jos toinen osapuoli ei vielä juurikaan puhu).
ja jos mahdollista niin nappaan syliin siten, ettei pääse jatkamaan lyömistään.
Ja kun oma hermo menee, niin kävelen tosiaan tilanteesta pois. Enpä voi väittää, että olisi sanottavaa tehoa millään mun konstilla, vähän vajaan vuoden jatkunut tuo meillä..
Jäähykin on käytössä (2,5v lapsi + kolme isompaa) ja pienin sitä saa, jos oikeasti satuttaa jotakuta. Muuten yritetään ratkaista asiaa muilla konstein. Huomionkipeyttähän tuo on tai meillä suuttumuksen ilmaisu (ennen tuo pienin käytti hampaita, joten lyöminen on huomattava parannus), joten selittämistä tarvitaan myös... Kunhan oma kiukkuni menee ohi.
Jouduin aamulla lähtemään pikaisesti pois koneelta, mutta nämä vastaukset oli mukavia vahvistuksia siihen, että teen kuitenkin tällä hetkellä ihan oikein. Tuo syliin ottaminen saattaisi onnistua meilläkin, joskin onhan se aika turhauttavaa joutua aina keskeyttämään omat hommat, joskin toisaalta taas oli hyvä ajatus, että lapsi kestää vanhemman omia tekemisiä vaan, jos on saanut juuri ennen sitä tarpeeksi huomiota. Pitänee siis kiinnittää itsekin huomiota siihen, että olen lapsen kanssa tiiviisti ennen noiden puuhien aloittamista.
Jatkokysymyksenä olisi, että kuinka kauan teidän lapsilla on tuo ns. 2v uhma kestänyt?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toimi hyvin se että siihen lyömiseen ja läpsimiseen en reagoinut mitenkään, vaan sitten kun tilanne oli ohi niin kerroin että lyömisellä ei saa huomiota, jos haluaa esim syliin niin sinne pääsee pyytämällä, ei lyömällä. Meni vajaa viikko kun läpsiminen loppui kun ei tuottanut toivottua tulosta. Oke sain myös muutaman mojovan mustelman sääreen (saan muutenkin kyllä herkästi mustelmia), mutta toimi meillä hyvin.
toimi hyvin se että siihen lyömiseen ja läpsimiseen en reagoinut mitenkään, vaan sitten kun tilanne oli ohi niin kerroin että lyömisellä ei saa huomiota, jos haluaa esim syliin niin sinne pääsee pyytämällä, ei lyömällä. Meni vajaa viikko kun läpsiminen loppui kun ei tuottanut toivottua tulosta. Oke sain myös muutaman mojovan mustelman sääreen (saan muutenkin kyllä herkästi mustelmia), mutta toimi meillä hyvin.
Neuvolassa vähän lohduteltiin, että ei alle 2v vielä muista sääntöjä kovin kauaa, joten tuota läpsimistä voi esiintyä aika pitkäänkin, mutta tuo käyttäytymisen ohjaaminen toisaalle kuulostaa mielenkiintoiselta. Pitääpä heti testata seuraavalla kerralla, josko omat hermot kestäis huomiotta jättämisen :).
ap
Alue: Aihe vapaa
ja sanot napakasti, että "EI saa lyödä", riittää tuon ikäiselle.
2,5-vuotiaana jo paremmin tajuaa jäähynkin.