häpeän pieni rintojani

sen verran, että muistan nähneeni jokun dokkarin aiheesta. Siinä pojat ja miehet kovaan ääneen kailottivat ja ihailivat isoja rintoja...

Sitten heidän piti valita itsekseen sopivimmat ja mukavimman kokoiset rinnat (jollaiset haluaisivat vaimolla/tyttöystävällä olevan), niin kyllä ne olivat sieltä pienemmästä päästä.

Tämäkin on sellainen asia, josta yhdessä kollektiivisesti pitää olla sitä mieltä, että isot on ihanimmat, mutta todellisuudessa ja ihan oikeasti ne vähän pienemmät miellyttää kuitenkin eniten.

Oletko ap koskaan oikeasti kysynyt miehesi mielipidettä, vai oletatko vain ettei pidä pienemmistä rinnoista? En yhtään ihmettellisi, jos ne hänen mielestään olisivat nätit, somat ja kompaktit =)

ovatko verhot mielestäsi kauniit? Kävin kampaajalla, mitäs tykkäät? Onko takapuoleni sinusta liian iso? Ovatko rintani sinusta liian pienet? Pitäisköhän olohuoneeseen hankkia uusi matto? ...

Minkälaisia vastauksia luulette noihin voitavan vastata?

-Tykkään kovasti, -ei ole (mikä yleensä pitää myös paikkansa), -eivät ole (myös tämä pitää yleensä paikkansa) -hankitaan vaan.

Näistä eka ja viimeinen ovat ns. harmittomia kysymyksiä, kun taasen keskimmäiset ovat ahdistavia, koska kysmyksen jälkeen miehelle tulee paineita kiinnittää ko. ruumiinosaan ylen palttisesti kiinnostusta, eikä se varmasti ole kummankaan osapuolen mielestä uskottavaa.

Lopputuloksena on vaara, että suhde heikkenee.

jos näistä on pakko jutella jonkin kanssa, niin naisystävien taikka joku homo kaveriksi tätä varten.

Terhakkaasti rinnat ojossa ukon kimppuun on parasta terapiaa kummallekkin!

kysymyksiä miehille

siis vain niistä keskimmäisistä takapuoleen ja rintoihin liittyvät kysymykset ovat niitä ahdistavia.

Ei kampaamo kyssäri.

Täällä yksi oikea lauta. Rintoja siis ei käytännössä ollenkaan :( Nännit nöpöttää aina ja mies sanoo ketunneniksi niitä mutta itseä inhottaa. Jos jätän liivit pois ja vedän paidan päälle niin pari nappulaa törröttää muuten on rintakehä kuin miehellä :( Vituttaa kun läskeillä miehilläkin on sentään tissiä toisinkuin mulla

Aina omasta kehosta löytyy jotain moitittavaa, jos sille tielle lähtee.



Mutta ymmärrän sinua ap, koska minulla on todella pienet rinnat. Tosi vaikea löytää liivejä, paitsi rintaliivikaupoista. Pitkään häpesin niitä, mutta sitten vaan päätin, että en häpeä. Tietysti asiaa auttaa se, että oma mieheni on hyvin innoissaan rinnoistani. Kuulemma ne ovat kiihottava, kun ne eivät roiku. Ja hänestä ne ovat ihan tavallisen kokoiset.. No, ilmeisesti näyttää siltä, kun kohdistaa katseensa pelkkiin rintoihin..



Uskoisin ap, että sinulla on nyt vaan itsetunto alentunut muuten ja kohdistat sen nyt jotenkin rintoihisi. Etsi muodoillesi sopivia vaatteita, joissa rintasi korostuvat. Tai puhu epävarmuudestasi miehellesi. Tuskin hänellä on mitään voimakasta isorinta-fetissiä, kun on valinnut sinut.

Olen hävennyt rintojani siitä lähtien kun huomasin miten paljon mieheni kuolaa isotissisten naisten perään..

Olen kertonut hänelle, että tuntuu pahalta kun en voi olla yhtä haluttava pienien tissien vuoksi..

En osaa ratkoa asiaa, koska en todellakaan tahdo silikooneja.. 😭

Häpeäpilkku kirjoitti:

Olen hävennyt rintojani siitä lähtien kun huomasin miten paljon mieheni kuolaa isotissisten naisten perään..

Olen kertonut hänelle, että tuntuu pahalta kun en voi olla yhtä haluttava pienien tissien vuoksi..

En osaa ratkoa asiaa, koska en todellakaan tahdo silikooneja.. 😭

Ihan oikeastikko? Itse alkaisin tuossa tilanteessa kuolaamaan pitkien ja lihaksikkaiden tai iso **** miesten perään. Ihan vaan opetukseksi miehelle.

Terveellinen paino ei ole kovin korkea. Nykyään suuri osa ihmisistä on ylipainoisia niin heillä on hämärtynyt oikea käsitys terveellisestä painosta- Silloin rinnatkin luonnostaan vähemmällä rasvakudoksella. Pienirintaisuus on nättiä ja kertoo nykyään siitä, että henkilö syö järkevästi. Lihominen on niin helppoa ja läskin kerryttäminen nykyään ja sitten toisaalta myös hoikempien feikatut tissit, että kyllä pienirintaisuus on pop ja kertoo hyvästä itsetunnosta.

Mun tyttöni harrastaa balettia ja on luonnostaan siro. Itsetunnon minä hänelle annoin!

Vierailija kirjoitti:

Häpeäpilkku kirjoitti:

Olen hävennyt rintojani siitä lähtien kun huomasin miten paljon mieheni kuolaa isotissisten naisten perään..

Olen kertonut hänelle, että tuntuu pahalta kun en voi olla yhtä haluttava pienien tissien vuoksi..

En osaa ratkoa asiaa, koska en todellakaan tahdo silikooneja.. 😭

Ihan oikeastikko? Itse alkaisin tuossa tilanteessa kuolaamaan pitkien ja lihaksikkaiden tai iso **** miesten perään. Ihan vaan opetukseksi miehelle.

Sopisit hyvin sen miehen seuraan, olette molemmat tunneälyiltänne vähä-älyisiä luusereita.

mitä väliä jonkun miehen mielipiteellä? Kaikilla han omansa. Sun elämä, oo kiitollinen terveydestä ym. Arvosta itseäsi. Naistenkaan mielipiteillä mitää väliä.

Eipä kannattaisi. Suurin osa suomalaisista miehistä haikailee aaisalaisia vartalomuotoja, kuten palstallakin ollaan huomattu. Kapeat lanteet, ei peppua, ei rintoja.

Vierailija kirjoitti:

Eipä kannattaisi. Suurin osa suomalaisista miehistä haikailee aaisalaisia vartalomuotoja, kuten palstallakin ollaan huomattu. Kapeat lanteet, ei peppua, ei rintoja.

Ja siis tämän vuoksihan he Aasiassa juoksevat vaimoa ostamassa.

Siis minkälaisia miehiä teillä on ollut? 😮

Oon läpi elämäni ollut 70b. Olin jonkun aikaa pullukampana 75c mutta kiloja oli liikaa.

Kaikki miehet on kehuneet pieniä rintoja ja urheilullista vartaloa, on reidet ja perse mutta somat pienet rinnat. En ole ikinä kuullut moitteita keneltäkään. Jos alkaisi piikittely niin sais vapaasti etsiä isommat tissit, tuo kertoo jo arvojen erilaisuudesta.

Näiden kanssa voi urheilla ja ovat käteensopivat ja varmasti ajavat asiansa.

Vähän itsetuntoa hei ja idiootit pihalle.

Jännästi kuvissa jolloin naiset painoivat (yleensä nuorina) 48-58 kg nii rinnatkin pienemmät ja ikä tuo painoa ja lisää läskiä tisseihin ja samalla nostaa sokeriarvoja, kolesterolia, rasvamaksan riskiä, huonontaa kuntoa ym. Niin kyllä minä mielummin valitsisin sen terveellisemmän painoluvun.

Sitten 70-90 kiloisena saadaan tissit ja luullaan olevansa maailman kahdeksansia ihmeitä.

Se huomio  ja kuolaaminen.... Ei se imartele. Se ahdistaa. Miehet puhuu rinnoille, nuoret pojat hihittelee. Vaatteet ei oikein istu. Hävettää mennä hierojalle, hävettää mennä lääkäriin. Itselläni siis hyvin suuret. Eivät lähde laihduttamalla. Jäivät tällaisiksi ekan raskauden jälkeen, vaikka muita kiloja ei jäänyt. Sopivat ehkä jollekin instassa itseään esittelevälle mutta eivät mulle, kun olen aika ujo. Tykkäisin pukeutua ihan eri tavalla kuin mitä nyt on pakko. Eli ei kuulkaa tääkään oikein oo kivaa.

Ei se rintojen koko vaan niiden ulkonäkö, ja siinäkin on aika lailla joustoa. Muutenkin se on se kokonaisuus, joka ratkaisee eniten.

Jos ei jollekin kelpaa niin jollekin toiselle taatusti kelpaa. Anna siis mennä vaan, äläkä haaskaa aikaa murehtimiseen.

Kyllä se seksuaalisuus kumpuaa kuitenkin sisältä.

Itelläni myös pienet rinnat, enkä ole liivejä tarvinnut. Enkä tosiaan häpeile itseeni pätkääkään. Miksi pitäisi?

Ap, ymmärrän miehenä tällaiset ongelmat. Itse häpeilin vehjettäni 30 vuotta. Nykyään olen enemmän sinut vartaloni kanssa.

Ole armollinen itsellesi. Kertomasi mukaan minusta vaikuttaa, että sinulla on ihan normaali naisen vartalo.

Minkä takia tässäkin keskustelussa pitää taas lähteä ”sitten kun lihotaan, saadaan tissit” -linjalle, joka viime kädessä on naisen kehon häpäisyä? Kaikki me tiedämme lihomisen terveysriskit. Silti jokaista ihmistä - ja kehoa - täytyy kunnioittaa.

Ap sinulle ❤️ Minä olen nuorena hävennyt pienehköjä rintojani, ihokarvojani, isoja jalkojani ja kroppaani, joka oli sporttinen ja lihaksikas. Nyt vanhempana on painoa enemmän ja myös juuri nuo mainitut isommat rinnat ja nyt pitäisi sitten hävetä joidenkin mielestä sitä. Jälkikäteen olen saanut yhtenään kuulla, miten se ja tuo oli nuorena minuun ihastunut ja piti minua hyvin kauniina. Tiedän, että moni pitää yhä ja nyt näen sen itsekin. En ole täydellinen, mutta viehättävä kyllä. En ole rakennelma epäkelpoja ja kelpoja kehon osia vaan ainoa ja kokonainen minä.

Ymmärrän, että sanani ehkä eivät muuta sisäistä tunnettasi. Haluan kuitenkin sanoa sinulle, että mikään ei voita sitä, että pidät itseäsi hyvänä ja kauniina. Kadun eniten jokaista hetkeä, jonka olen käyttänyt häveten, soimaten ja toivoen jotain muuta kuin mitä kehoni on, kun olisi pitänyt rakastaa sitä ja nauttia siitä.

On ihan oikeasti totta, että jokainen meistä on seksikäs ja viehättävä, kun pitää itsestään ja nauttii itsestään, koska vetovoima perustuu läsnäololle. Ei voi olla läsnä hetkessä, jos koko ajan miettii, että en ole sitä tai tätä. Jokainen myös ansaitsee läheisiä, joiden mielestä olet ihanin. Ikävä kyllä se on niin yksinkertaista - ja vaikeaa - että pitää vaatia parasta ja päästää irti ihmisistä, joiden mielestä olet ihan ok, mutta joku toinen on parempi.

Tiedän, että tie tähän voi olla joko pitkä tai lyhyt. En sinänsä tuomitse leikkauksia jne., mutta voisin väittää, että niillä ei saa korjattua sisältäsi tunnetta puutteellisuudesta. Sen voi korjata vain tavalla tai toisella läpi käymällä sen, että meitä jokaista on vain yksi ja jokaisen on mahdollista ja tärkeintä ensisijaisesti kunnioittaa ja rakastaa itseään.

Muuta suhtautumistasi, ei ole häpeän paikka. 

Itse koen pinnat rinnat seksikkäiksi. Eri ihmiset kokevat asioita erilailla. Ja kenessä ovat elimet kiinni, jos siis on ihastunut ihmiseen, niin samalla tämän osat alkavat näyttäytyä sexyina. 

Naisen (hetero) mielipide. 

Vierailija kirjoitti:

älä ole pahoillasi.

Itse olen aina kärsinyt jonkin verran isommista rinnoista. Tuollaiset d -kupit alle 160cm varressa on aika luonnottoman isot.

Olen aina toivonut b-rintoja, jolloin vaatteiden ostaminen ja urheileminen olisivat helpompia ja eläminen mukavampaa ja vähemmän pomppivampaa.

Nyt on tilanne vähän helpottanut, kun imetysten jälkeen rinnat ovat pienemmät, mutta kyllä ne tiellä ovat vieläkin ja haittaavat edelleen niin monessa asiassa.

Kaikilla, jotka pienenemistä toivoisivat, ei rinnat pienene ihmetyksen jälkeenkään. Itse olen isorintainen ja se aiheuttaa hartiakipua. Olen muuten normaalipainoinen, ylärajoilla tosin, mutta tiedän kokemuksesta, että edes laihuus ei juuri pienennä rintojani. Ne ovat tiivistä rauhaskudosta, joita on vaikea kuvatakaan ja kaiken lisäksi olen rintasyöpäsukua. Geenivirheitä ei tosin ole. Mutta äitini kuoli rintasyöpään. Samoin isoäitini ja kaksi äidin siskoa ovat sen sairastaneet. Eli näillä isoilla rinnoilla mennään sinne asti mihin päästään ellen uskalla leikkaukseen. En ole kovin pitkä, 168 cm, joten näytän kävelevältä tissiltä. Mikään kaunis minussa ei tämän takia tule edes esiin.