Lue keskustelun säännöt.
Te joilla kolme lasta tai enemmän!
26.06.2012 |
Koetteko, että lapsia on vaikea pitää silmällä ja tietää, mitä he milloinkin tekevät (ollessaan kotona). Tämä on ihan ystävällinen aloitus, minulla ei ole asiasta kokemusta. Meillä on uusi naapuri, jolla on viisi lasta. Lapset saa vapaasti kiipeillä katolla ja toisen kerroksen parvekkeen kaiteella, ja ovat minusta oikeasti hengenvaarassa. Juttelin perheen äidin kanssa ja sanoin, että saan sydänkohtauksen joka kerta, kun näen että joku pikkunatiainen istuu siinä katon/kaiteenreunalla ja heiluttelee iloisesti jalkojaan, kun alla on pitkä pudotus asfalttiin. Äiti sanoi, että kun on monta lasta, ei niitä mitenkään ehdi joka hetki paapoa ja vahtia, ja että lapset kuitenkin tekee kuten haluavat, kun heitä on monta.
Onko se oikeasti niin, että ison perheen lapsia ei vaan ehdi vahtia? Tai väsyykö siihen niin, ettei enää jaksakaan? Ensin olin tosi tyrmistynyt tästä äidin vastauksesta, nyt mietin että mistäpä minä tiedän vaikka elämä lasten kanssa oiskin niin rankkaa ettei paketti pysy kasassa.
Kommentit (29)
"joo ei vahdita, annetaan tehdä ihan mitä lystää".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todellakaan kukaan ei kiipeile katolla eikä parvekkeen kaiteella. Joka hetki ei pysty jokaista vahtimaan, ja senpä vuoksi parvekkeen ovi on lukossa.
sellaiseksi, ettei ole välitöntä hengenvaaraa, vaikkei jokainen lapsi joka sekuntti silmissä olisikaan.
neljä, vanhin 8 vee. Ohjeet on ja sääntöjäkin pitäisi noudattaa. Kyllä kyttään puuhia kovastikin ja ohjaan. Tilanteita on tosiaan erilaisia ja vaativat erilaista kontrollia. Mutta ei siis ole yhtään särkymävaraa meidän lapsiluvussa :)
joista kaksi on erityislapsia, yksi muuten vaan vilkas ja yksi vielä pieni.
Totta on, että kun lapsia on monta, ei jokaisen perässä ehdi aina kulkemaan. Eikä ehdi paapomaan, kuten ehkä yhtä tai kahta ehtisi. Silti tiedän kyllä suunnlleen missä kukin lapsi milloinkin on, eikä kukaan ole katolle päässyt vielä karkaamaan. Mutta kyllähän meillä välillä sattuu ja tapahtuu... väsynyt en toistaiseki ole lasten vahtimiseen.. ja toisaalta kun lapsia on monta (osalla pitkähköt ikäerot) niin silmiä ja käsiä on suhteessa enemmän :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin omat lapset ovat pienin ikäeroin olleet todella uuvuttavia siinä vaiheessa kun heitä on tarvinnut vahtia todella tiukasti. jossain vaiheessa kuljettiin aina porukalla- minä ja lapset. siis siinä vaiheessa kun ei vielä pelaa järki ja itsesuojeluvaisto että olisi voinut antaa vapaasti mennä. mutta nyt heidän ollessa jo eskari/kouluikäisiä on jo opit menneet pääsääntöisesti perille. eivät todellakaan mene katonreunalle tms. pienempänä yritti yksi lapsista kyllä katolle, mutta pakkohan vahtia on..
ymmärrän jos joskus tulee hömelöityä, mutta jos se on jatkuvaa, veikkaan että ongelma jossain muualla. ehkä ovat saaneet mennä ihan pienestä pitäen noin. tai äiti on uuvuksissa.
kasvatustyylejä on todella monenlaisia. ja aika monilla aika "virheitä oppii" tyyli..
Meillä vain kolme mutta hyvin pysyn selvillä mitä tekevät jne.
Meillä ei ainutkaan lapsi ole koskaan roikkunut kaiteilla tai katonreunoilla. Meillä lapset eivät saa tehdä tuollaisia asioita tai päättää tuollaisista asioista itse.
Toki mitä enemmän lapsia niin sen vähemmän aikaa vahtia yksittäistä lasta. Ja usein sääntöjä hieman löysytetään kun lapsimäärä lisääntyy. Ja toisaalta sellaiset jotka hoitavat lapsia tosi tarkasti eivät yleensä hommaa kovin isoa perhettä koska huomaavat jo muutaman lapsen jälkeen etteivät kykene hoitamaan isoa määrää lapsia sillä tarkkuudella mitä haluaisivat tai tinkivät hoidon tasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdella ensimmäisellä on ikäeroa vajaat 3v ja olivat helposti vahdittavissa. Kolmannella on ikäeroa keskimmäiseen 7v eikä tod. ole ollut vahtimisongelmia.
Äiti on oikeassa, että mahdoton on koko ajan kaikkia valvoa MUTTA toisaalta jos hän pitäisi näitä turvallisuusasioita tärkeämpänä, hän kyllä löytäisi keinot. Esimerkiksi parvekkeen ovi olisi lukossa jne.
Meillä ihmisillä on erilainen turvallisuuskäsitys. Osa näkee hyväksyttävänä sellaisia riskejä joka toiset vie sydänkohtauksen partaalle. Ehkä tuo äiti ei kerta kaikkiaan pysty sisäistmään sitä, että hänen lapsilleen kävis jotain vakavaa, tai ehkä hänen identiteettinsä kuuluu vahvana tietty "mikä on tapahtuakseen tapahtuu, en pilaa elämäänsi stressaamalla siitä" -mentaliteetti. Tämähän on myös vähän kulttuurikysymys ja opittuakin.
En siis tuomitsisi häntä mitenkään huonoksi äidiksi, vaikka tekeekin mielestäni tyhmäksi. On vaikea saada toista näkemään asia omien silmien läpi, jos hän kerta kaikkiaan näkee toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välit (4 v) etten ole kokenut ongelmaksi. Niin ja 4 lasta.
on vanhempien ehdoton VELVOLLISUUS pitää huoli siitä että lapset ei joudu vaarallisiin tilanteisiin ainakaan ihan natiaisena. Isompia koululaisia on aika mahdoton vahtia, kun seikkailevat tuolla metsissä ja kallioilla. Mutta pienempiä ehdottomasti vahditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos lapsiaan ei ehdi vahtia, on niitä liikaa.
muksut 10v, 8v, 6v ja 2v.
Ei, ei niitä joka hetki ehdi vahtia, eli en kulje perässä kyttäämässä mitä tekevät. MUTTA tiedän koko ajan ketkä ovat kotona, missä ja mitä tekevät. Ei tosiaan ole asiaa kaiteille keikkumaan kellään, sen enempää kuin ronkkimaan hellan namiskoita, leikkimään tiskarilla tms.
Onhan sitä useammankin lapsen vanhemmalla korvat päässä, ja niiden käyttäminen on ihan suotavaa. Äänestä voi päätellä paljonkin, ja jos joku muksuista järjettömiin temppuihin ryhtyy, niin sitten on seurauksena se, että ko muksun on pysyttävä siinä silmän alla, eli istuu sitten penkissä siinä mun vieressä kun teen jotain muuta tärkeää.
Kai sitä vahtimaan pystyy muutoinkin kuin perässä koko ajan juoksemalla? (Juu yhden lapsen kanssa en osannut, enkä vielä kahdenkaan, mutta kolmannen kohdalla oppi nopeasti, kun en osannut itseäni kloonata.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsia vahditaan enemmän kun jos niitä olis vähemmän. Lapsilla pidetään tiukkaa kuria ettei homma karkaa käsistä ja toisaalta joitain vaarallisia paikkoja vältän jos koen että on liian suuri vaiva mennä johonkin ja vahtia koko ajan sydän kurkussa ettei käy mitään. Esim. kolmen pienen kanssa en todellakaan yksin lähtenyt uimahalliin temppuilemaan tai keskikaupungille. Nyt kun pieninkin on kolmen vanha niin monet asiat sujuvat jo oikein hyvin.
Ja kun lapsia on monta niin isompiakin tulee vahdittua. Esim. jos vain yksi lapsi niin alkaa jossain vaiheessa ulkoilla naapurustossa valvomatta. Meillä kun pienintä ulkoilutetaan vain aikuisen seurassa niin isompia ja naapureiden lapsia tulee samalla vahdittua ja komennettua.
lapset vähän niinkuin meillä sitten.Kolmea vilkasta poikaa ei ehdi, pysty,enkä edes halua vahtia koko ajan.Harvoin vaarat ovat kuolemaksi.Kuoleman mahdollisuus vaaroja esim.veden ääressä tai autotien tietenkin vahdimme.Mutta lapset ovat aina saaneet kiipeillä puissa,leikkimökin katolla,matalilla kallioilla yms.
Ovatkin liikunnallisesti todella hyvin kehittyneitä.Esikoisella 10 koulussa liikunta.
Ehdimme kyllä vahtia vaikka kaksosten ollessa pienempiä välillä piti kiirettä. Pahimillaan kun toinen viipotti yhteen suuntaa ja toinen vastakkaiseen. Minä tai mies sännättiin pisteestä a pisteeseen b ja taas seuraavaan pisteeseen. Ratkaisimme ongelman pienentämällä lapsille sallittua pihaa aidalla ja estämällä pääsyn kaikkiin vähänkin vaarallisiin paikkoihin.
Epäilimme kaksosten tekevän sotasuunnitelman kun usein ennen säntäilyä kihersivät päät vastakkain. Sen jälkeen taas mentiin sisällä tai ulkona. :)
Lapsien kaveritkin pidän kurissa ja nuhteessa, Jumalanpelkoakin sietäisi natiaisille opettaa!
Ja vaikka kertoa pari juttua Näkistä. :D
Vähemmän meillä on näille perheen pienimmille tapahtunut havereita kuin kahdelle vanhemmalle lapselle aikanaan pienenä tapahtui.
Ei kaikkea tartte aina vahtia eikä kaikkeen tarttekaan puuttua. Joskus voi olla parempikin ettei ihan kaikkea räksytä mutta riittää että huomioi ja seuraa, meillä toimii kohtuullisen hyvin myös käräytä veli/sisko- systeemi. Mutta kaikki tyhmyydet räksytän ja olen puhunut tutuille ja naapureille että lapseni tyhmyydet joita en näe saa ja kuuluu käräyttää, samaa on sitten pyydetty minulta.
Muutamaan kertaan olen saanut jo lapsia kiinni "testaamisesta" ja olen siitä narissut heille josta suuresti ihmetelleet kuinka äiti sen tietää kun äitiä ei ollut lähimainkaan!
ja todellakin olen opettanut lapset käyttäytymään!!
ehkä kysymys on siitä saako naapureita häiritä ja mitä saa taloyhtiön pihalla näin yleisesti tehdä.Kerrostalossa asuessa jouduin kieltämään lapsia naapureiden takia,nyt omakotitalossa saa olla ja kiipeillä vapaammin.
Lapsista noin yleisesti voi sanoa,että porukassa tyhmyys tiivistyy.Mitä enemmän lapsia enemmän hälinää ja vaarallisia tilanteita.
Jos olemme kotona niin tiedän tasan missä kukakin on kuuntelen korvat höröllään koko ajan mitä kukakin tekee.
Lisäksi olemme pyrkineet minimoimaan riskejä mm. ikkunoista ei pääse putoamaan, pesuaineet ja veitset (isot) niin ettei lapset pääse käsiksi jne.
Aiemmin kun asuimme kerrostalossa oli ikkunoissa lukitukset millä pystyi säätämään ettei ikkunaa saanut auki kuin vähän ja parvekkeen ovea pidettiin aina lukossa.
Nyt lapset jo sen verran isoja että ovat ulkona ilman aikuista mutta reviiri on tiukasti rajattu. Lapset ovat kuuliaisesti noudattaneet rajoja eivätkä lähde pidemmälle ilman lupaa.
Muuten ovat hyvin vilkkaita ja liikunnallisia, mutta ilmeisesti olen onnistunut pelottelemaan tarpeeksi että näissä asioissa tottelevat...