Selvisikö Bulevardin surmien motiivi koskaan ?

edellinen asunto myyty ja uutta ei oltu saatukaan ostettua (puuttuvat vakuudet jne) eli seuraavana päivänä olisi ollut muutto asuntoon jota EI OLLUT (äiti ei tiennyt että kaupat olivat peruuntuneet)

Kaikki osapuolet ovat kuolleet. Oliko kirjettä? VAi onko vain päätelmiä?

siellä oli joku poliisin raportti tms kopioituna

Kaikki osapuolet ovat kuolleet. Oliko kirjettä? VAi onko vain päätelmiä?

vaikka kaikki olisivat kuolleet, helppohan se on saada selville, onko uutta asuntoa ollut ostetuna !

jos tää siis on totta

edellinen asunto myyty ja uutta ei oltu saatukaan ostettua (puuttuvat vakuudet jne) eli seuraavana päivänä olisi ollut muutto asuntoon jota EI OLLUT (äiti ei tiennyt että kaupat olivat peruuntuneet)

Kaikki osapuolet ovat kuolleet. Oliko kirjettä? VAi onko vain päätelmiä?

vaikka kaikki olisivat kuolleet, helppohan se on saada selville, onko uutta asuntoa ollut ostetuna !

jos edellinen asunto oli myyty, niin miten vakuudet muka puuttui? Eikö heillä jäänyt mitään käteen edellisen asunnon myynnistä? Aika outoa.

jos edellinen asunto oli myyty, niin miten vakuudet muka puuttui? Eikö heillä jäänyt mitään käteen edellisen asunnon myynnistä? Aika outoa.

Tutkijoiden mukaan kyse ei ollut kahden asunnon loukosta vaan siitä että on oltu ostamassa omaan budjettiin sopimatonta kotia ja kun siihen ei ole rahat eivätkä vakuudet riittäneet niin sitten ollaan jääty ilman kun vanha koti oli jo myyty. Mitään muuttoa ei siis ainakaan siihen miljoona-asuntoon ollut tiedossa.

jos edellinen asunto oli myyty, niin miten vakuudet muka puuttui? Eikö heillä jäänyt mitään käteen edellisen asunnon myynnistä? Aika outoa.

Parvekkeella muuttolaatikot ja mies tietää, ettei muuttoa ole tulossa... Nainen hössöttää, suku hössöttää ja mies on menettämässä kasvonsa. Mutta miksi ihmeessä ei kerro? Mikä se sellainen avioliitto on, jossa ei voi toiselle sanoa heti, kun selviää peruuntunut kauppa? Ja voihan sitä sanoa sukulaisille, että kauppa peruuntui, koska yritykseen pitää sijoittaa lisää rahaa ja tässä tilanteessa ei uskalla ottaa lisää velkaa. Reilusti kertomalla kukaan ei ihmettele ja vaikka ihmettelisi... SO? Mitä sitten? Heillä oli kuitenkin pröysteä asunto jo sillä hetkellä.

Jonkun vuokra- asunnon saa aina ja sitä voi perustella silläkin (jos hävettää niin) että odottelevat sopivan asunnon löytymistä.



Olen itse ollut siinä tilanteessa, että meidän asunto meni kaupaksi muttei löytynyt mitään kivaa asuntoa jonka olisin halunnut ostaa. Ei tullut mieleenkään tuollaisen takia ketään tappaa.

Joku miljoonan luukku, isompi, läheltä sitä asuinpaikkaa. Ehkä rahoitus oli pitänyt olla kunnossa, ehkä olivat varanneet yhdestä lähelle valmistuvasta talosta asunnon. Sitten rahoitus ei järjestynytkään, vaikka olivat ehkä varanneet asunnon ja valinneet materiaaleja. Miksei rahoitus järjestynyt? Miehen businekset oli mennyt huonosti, osakesalkun arvo laskenut jne. Mies ei uskaltanut sanoa vaimolleen, että "beibi, se kauppa ei toteudukaan, kun en saanut lainaa/rahoitusta, joten jatketaan asumista tässä vain puolen miljoonan kämpässä..." Heillähän oli avioehto (luki lehdessä), joten nainen oli varmaan valitsemassa asuntoa, mutta miehen se piti ostaa. Harva sitä menee pankkiin mukaan tuijottamaan, kun toinen tekee lainapapereita. Mies on vaan kertonut, että muutto on ja kaikki ok... Sitten tulee muuttolaatikot... Ahdistus lisääntyy. Ei saa sanottua, että koko muuttoa ei tule, koska en ollutkaan niin menestyvä supermies ja en saanut rahoja siihen.

Jonkun vuokra- asunnon saa aina ja sitä voi perustella silläkin (jos hävettää niin) että odottelevat sopivan asunnon löytymistä.

Olen itse ollut siinä tilanteessa, että meidän asunto meni kaupaksi muttei löytynyt mitään kivaa asuntoa jonka olisin halunnut ostaa. Ei tullut mieleenkään tuollaisen takia ketään tappaa.

asunnon rahoitukseen?

Meillä on avioehto, mutta asuntolaina on kyllä 50/50 %.

Joku miljoonan luukku, isompi, läheltä sitä asuinpaikkaa. Ehkä rahoitus oli pitänyt olla kunnossa, ehkä olivat varanneet yhdestä lähelle valmistuvasta talosta asunnon. Sitten rahoitus ei järjestynytkään, vaikka olivat ehkä varanneet asunnon ja valinneet materiaaleja. Miksei rahoitus järjestynyt? Miehen businekset oli mennyt huonosti, osakesalkun arvo laskenut jne. Mies ei uskaltanut sanoa vaimolleen, että "beibi, se kauppa ei toteudukaan, kun en saanut lainaa/rahoitusta, joten jatketaan asumista tässä vain puolen miljoonan kämpässä..." Heillähän oli avioehto (luki lehdessä), joten nainen oli varmaan valitsemassa asuntoa, mutta miehen se piti ostaa. Harva sitä menee pankkiin mukaan tuijottamaan, kun toinen tekee lainapapereita. Mies on vaan kertonut, että muutto on ja kaikki ok... Sitten tulee muuttolaatikot... Ahdistus lisääntyy. Ei saa sanottua, että koko muuttoa ei tule, koska en ollutkaan niin menestyvä supermies ja en saanut rahoja siihen.

Jonkun vuokra- asunnon saa aina ja sitä voi perustella silläkin (jos hävettää niin) että odottelevat sopivan asunnon löytymistä.

Olen itse ollut siinä tilanteessa, että meidän asunto meni kaupaksi muttei löytynyt mitään kivaa asuntoa jonka olisin halunnut ostaa. Ei tullut mieleenkään tuollaisen takia ketään tappaa.

ja epäonnistumisen myöntäminen (jopa itselle) on mahdotonta!

Miettikää nyt, aika harva osaa luontaisesti nolossa tilanteessa nauraa itselleen tai myöntää muille, kenties vieraille, oman heikkoutenta.

Kuinka moni loukkaantuu töissäkin pikkuasiasta? Itkee (töissä, julkisesti tai yksin kotona) kun joku sanoo pahasti tai loukkaa tai syyttää jostain? Harkitsee sairaslomaa, koska töihin palaaminen tuntuu kamalalta sellaisen nöyryytyksen jälkeen? Ja tämä tunne kertaa tuhat?



Jossain tilanteessa toinen osaa reilusti sanoa, että kylläpäs meillä nyt menikin tämä juttu pieleen --> kerää todennäköisesti tervettä myötätuntoa ja tukea, ja arvostusta siitä että osaa pää pystyssä myöntää asian.

Toinen samassa tilanteessa pelkää niin paljon muiden tuomioita ja kasvojen menetystä, että ennemmin surmaa perheensä. Ihminen siinä tilanteessa ei pysty hahmottamaan miten helposti tilanteesta voisi selvitä. Ei ymmärretä ettei ihmisiä oikeasti haittaa jos epäonnistuu, jos sen reilusti kertoo. Psykologisesti ihmiset kunnioittavat eniten niitä, jotka itse suhtautuvat rennosti omiin virheisiin.

pään päälle olisi järjestynyt. Niin surullista.

Joku miljoonan luukku, isompi, läheltä sitä asuinpaikkaa. Ehkä rahoitus oli pitänyt olla kunnossa, ehkä olivat varanneet yhdestä lähelle valmistuvasta talosta asunnon. Sitten rahoitus ei järjestynytkään, vaikka olivat ehkä varanneet asunnon ja valinneet materiaaleja. Miksei rahoitus järjestynyt? Miehen businekset oli mennyt huonosti, osakesalkun arvo laskenut jne. Mies ei uskaltanut sanoa vaimolleen, että "beibi, se kauppa ei toteudukaan, kun en saanut lainaa/rahoitusta, joten jatketaan asumista tässä vain puolen miljoonan kämpässä..." Heillähän oli avioehto (luki lehdessä), joten nainen oli varmaan valitsemassa asuntoa, mutta miehen se piti ostaa. Harva sitä menee pankkiin mukaan tuijottamaan, kun toinen tekee lainapapereita. Mies on vaan kertonut, että muutto on ja kaikki ok... Sitten tulee muuttolaatikot... Ahdistus lisääntyy. Ei saa sanottua, että koko muuttoa ei tule, koska en ollutkaan niin menestyvä supermies ja en saanut rahoja siihen.

Jonkun vuokra- asunnon saa aina ja sitä voi perustella silläkin (jos hävettää niin) että odottelevat sopivan asunnon löytymistä.

Olen itse ollut siinä tilanteessa, että meidän asunto meni kaupaksi muttei löytynyt mitään kivaa asuntoa jonka olisin halunnut ostaa. Ei tullut mieleenkään tuollaisen takia ketään tappaa.

tuossa yhdessä viestissä. Ei kai se liity mitenkään tähän??? Selventäkääs vähän te, jotka tiedätte.

Kukaan normaali terve ihminen ei olisi tuota päivitellyt, ja niistä, jotka pahaa olisivat puhuneet, ei niin väliä ole. Ja mummoloista olisi hätämajoitusta varmasti järjestynyt, ystävien luota, ja vaikka mistä.



Tosi traagista, häpeä on ollut varmaan miehellä hirveä. Ja mikä suru miehen vanhemmilla, jos miettivät sitä, ovatko vaatineet liikaa?

Epäilen, että siksi rouva ei tietänyt muuton peruuntumisesta, koska ei ollut asunnon ostaja. Ts. avioehto vaan kuvasti sitä, että rahat oli jossain määrin erillään ja se näkyi ehkä juuri tässä, että omaisuutta ei ostettu yhteiseksi vaan mies oli varakkaampi ja asunto olisi tullut vain hänelle. Jos heillä ei olisi ollut avioehtoa, olisi asunto varmaan ostettu yhteiseksi (vaikka mies rahoittaisi) ja sitä kautta rouva tietäisi kaupan peruuntumisesta, koska olisi laittanut kauppakirjaan nimensä ja ollut toinen lainanottaja.

Tää nyt on arvailua, mutta selittäisi sen, miksi rouva ei tiennyt asuntokaupan tapahtumattomuudesta. Jos ovat olleet kovin tarkkoja, kuka maksaa, mitä maksaa ja omistaa.

tuossa yhdessä viestissä. Ei kai se liity mitenkään tähän??? Selventäkääs vähän te, jotka tiedätte.

Meillä on avioehto ja minä olen varakkaampi osapuoli. Kun ostimme asuntoa, niin yhdessä valkattiin, mutta minä kävin tekemässä yksin tarjouksen ja kaupan. Periaatteessa voisi olla mahdollista, että mies olisi luullut asunnon tulleen ostetuksi ja minä olisin salannut rahoitusvaikeudet. Tietenkin asunto voidaan ostaa yhteiseksi, vaikka olisi avioehto muista syistä, mutta meillä ainakin avioehto on tarkoittanut sitä, että rahoittaja omistaa ostetun tavaran myös eron tullen, vaikka se sillä hetkellä yhteiseen käyttöön ostettaisiinkin.



Olipa sekava sepustus, mutta mietin vaan omalta kannalta, miten voisin pimittää mieheltä ostoksen. Jos meillä ei olisi avioehtoa, niin tottakai mies saisi ottaa kaverina lainan ja asunnon nimiinsä.

mutta en sitä, miten avioehto automaattisesti sulkisi pois yhteisomistuksen.

meillä ainakin avioehto on tarkoittanut sitä, että rahoittaja omistaa ostetun tavaran myös eron tullen, vaikka se sillä hetkellä yhteiseen käyttöön ostettaisiinkin.