Aion lähteä etsimään itseäni! VINKKEJÄ?

Harjoita zazen-istuntaa.

muutamalta läheiseltä ihmiseltä missä asioissa heidän mielestään sun tulisi "kypsyä"... yksinolon sietäminen on kyllä tärkeetä mutta voi olla tosi tylsääkin jos olet pitkään matkoilla

muutamalta läheiseltä ihmiseltä missä asioissa heidän mielestään sun tulisi "kypsyä"... yksinolon sietäminen on kyllä tärkeetä mutta voi olla tosi tylsääkin jos olet pitkään matkoilla

Päällimmäinen tavoite ei ehkä niinkään ole kypsyä, vaan saada itsestään enemmän tietoa ja laajentaa omaa kokemusmaailmaa ja sitä myötä myös ymmärrystä jne. Sellasta perushuttua ;)

Ja haluan ehdottomasti lähteä yksin, uskon että se on kasvattavampaa, vaikka varmasti tylsiäkin hetkiä tulee :)

ja lähde itse matkalle Santiago de Compostelaan - matkan ei tarvitse olla mikään uskonnollinen juttu mutta mielenkiintoinen henkisen kasvun kannalta.

mikä sinusta on pelottavin asia maailmassa tehdä tai kokea? (Jos ei kuolemaa jne oteta lukuun)? Oman kokemukseni perusteella mikään ei auta niin paljon itseensä tutustumisessa kuin henkinen ja fyysinen romahdus, mikä tapahtuikin juuri ulkomaille yksin matkustaessani, mutta lievempiäkin keinoja varmasti löytyy..

mikä sinusta on pelottavin asia maailmassa tehdä tai kokea? (Jos ei kuolemaa jne oteta lukuun)? Oman kokemukseni perusteella mikään ei auta niin paljon itseensä tutustumisessa kuin henkinen ja fyysinen romahdus, mikä tapahtuikin juuri ulkomaille yksin matkustaessani, mutta lievempiäkin keinoja varmasti löytyy..

Saanko kysyä, että liittyikö tämä jotenkin tähän itse matkustukseen?

Eniten pelkään sitä, että läheiseni sairastuisivat vakavasti, joten sitä en tietenkään kokemuksen vuoksi kyllä mitenkään toivo saati odota.

ap

ilmeisesti siksi kun olin ensimmäistä kertaa yksin kaukana normaaleista kuvioista ja (jälkikäteen )odotettavissa oleva hermoromahdukseni oli siksi niin voimakas. Mutta jos ei etukäteen ole mitään kummempia ongelmia psyykessä vaan tekee mieli lähteä (mua pelotti, vaikken tiennyt miksi) niin tuskinpa siinä noin huonosti käy. Mutta siis kannattaa olla hyvässä psyyk. ja fyys. kunnossa ennen kuin tekee isoja muutoksia elämässään.

Haluan tutustua itseeni syvällisemmin ja ennen kaikkea kasvaa ihmisenä, ennen kuin alan todella rakentaa "aikuiselämäni" peruspilareita.

Mitä kaikkea voisin aivan konkreettisesti tehdä? Olen mm. ajatellut, että lähden matkustelemaan yksin pitkähköksi ajaksi.

Muita ehdotuksia? Vinkkejä? Omia kokemuksia?

Tiedät jo kaiken mutta et vain huomaa sitä. Pysähdy. Elä hetkessä.

ilmeisesti siksi kun olin ensimmäistä kertaa yksin kaukana normaaleista kuvioista ja (jälkikäteen )odotettavissa oleva hermoromahdukseni oli siksi niin voimakas. Mutta jos ei etukäteen ole mitään kummempia ongelmia psyykessä vaan tekee mieli lähteä (mua pelotti, vaikken tiennyt miksi) niin tuskinpa siinä noin huonosti käy. Mutta siis kannattaa olla hyvässä psyyk. ja fyys. kunnossa ennen kuin tekee isoja muutoksia elämässään.

Voi kuulostaa kyllä aika hurjalta reissulta sitten! Toki hienoa, jos nyt jälkeen päin koet, että oli kasvattava kokemus.

Jollain tavalla uskon, että matkalla esiintyy myös epätoivoa ja ehkä ongelmiakin. Jossain määrin ne olisivatkin ehkä jopa suotavia, ehkä juuri sitten sen kasvun kannalta. Toki en ihan hermoromahdusta haluaisi saada :)

ap

Vaan elämällä riittävän kauan. Oikotietä ei ole.

Haluan tutustua itseeni syvällisemmin ja ennen kaikkea kasvaa ihmisenä, ennen kuin alan todella rakentaa "aikuiselämäni" peruspilareita.

Mitä kaikkea voisin aivan konkreettisesti tehdä? Olen mm. ajatellut, että lähden matkustelemaan yksin pitkähköksi ajaksi.

Muita ehdotuksia? Vinkkejä? Omia kokemuksia?

Tiedät jo kaiken mutta et vain huomaa sitä. Pysähdy. Elä hetkessä.

Uskon myös, ettei siihen periaatteessa tarvita matkustelua tai mitään muutakaan, mutta tuntuu, että minä tarvitsen jotain konkreettista, muuten vain harhailen ja suoritan päivät kuten aina ennekin. Ehken vain osaa...

Toki matkustelu on myös ihan matkustelun ilon ja kokemusten keräämistä varten :)

ap

Vaan elämällä riittävän kauan. Oikotietä ei ole.

En nyt tietenkään uskokaan, että kaikki aukeaa yhden matkan jälkeen ;) Siksipä kyselenkin lisävinkkejä.

Tuntuu, että olen elänyt liian kauan kuplassa jättäen itseni taka-alalle ja nyt haluaisin elää sitä elämää tekemällä jotain kasvattavaa ja mielekästä.

Saatan olla väärässä, mutta uskon löytäväni enemmän niitä palasia itsestäni ja kerääväni enemmän kokemuksia ja itseluottamusta jne matkustellen kuin sohvalla kyhjöttäen, mutta se on vain oma mieleipiteeni :)

ap

"Joskus on matkattava kauas löytääkseen itsensä"

"Yksinolo on paras tapa tutustua itseensä"

Itselläni kävi ensin henkinen ja fyysinen romahdus "ei voi eheytyä ennen kuin on hajonnut" ja sen jälkeen ravistin itseni irti kaikesta tutusta ja matkasin kahdeksi talveksi ulkomaille. Tutustuin yksin ollessa väkisinkin itseeni kun keskustelin päivittäin itseni kanssa. Opin hiljalleen kiireettömyyttä, läsnäoloa, ja tavoitin tasapainon ja seesteyden. Löysin itseni, sisimpäni. Voimaa matkallesi!