Ymmärtäkää, että vaaran merkit ovat ilmassa ennen varsinaista perhesurmaa.

Täysin samaa mieltä. Vaikka ihanne olisi että tällaiset tapaukset pystyttäisiin estämään niin onko se oikeasti mahdollista 100 %:sesti. Sellaista kaavaa ei taida olla, että kun on tiettyjä piirteitä ja ulkoiset olosuhteet tietynlaiset ja sitten vielä pieniä lapsiakin niin isä on perhesurmaaja. Jos kaava olisi, niin nämähän estettäisiin.

Ja 25 oli siis täysin samaa miltä tämän kanssa. :)

vaaran merkkejä on varmasti nähtävissä, ainakin lähipiirille - jos sellaista sattuu perheellä olemaan.

Mutta mutta. Niitä samanlaisia "vaaran merkkejä" kun on nähtävissä myös lukuisissa muissa perheissä, ja hyvin harva näistä tilanteista kuitenkaan johtaa perhesurman kaltaiseen tragediaan. Kyse on (onneksi) yksittäisistä tapauksista. Millä keinoilla pystyttäisiin auttamaan perheitä (joita on paljon!)jotta siellä ei päädyttäisi niin tiukille että tragedioita pääsee tapahtumaan? Kyse ei ole yksittäisistä perheistä jotka voitaisiin jostain poimia ja tunnistaa, vaan työn pitäisi sitten olla toooodella mittavaa.

Kannattaa pitää myös mielessä se, että Suomen lainsäädäntö antaa yksilölle aika suuren vapauden, ts esim. aikuisen ihmisen pakottaminen mielenterveyshoitoon on hyvin rajattua - ja harvoin pakotettu hoidosta hyötyykään. Aina ei siis ole kyse siitäkään, etteikö olisi resursseja vaan että niitä ei haluta käyttää.

Ja 25 oli siis täysin samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. :)

kun eivät ota vastuuta mistään vaan syyttävät joka asiasta naista.



Ovatko miehet holhouksen alaisia, koska eivät kykene vastuunkantoon. Uutisissa oli tapaus, jossa nainen tuomittiin sakkoihin koska mies oli tehnyt itsemurhan naisen insuliinilla... Tämä kertoo jo siitä, että Suomessa ajatellaan ettei mies ole vastuussa teoistaan. Naisen vika kun ei pitänyt insuliiniaan miehen ulottumattomissa.

joilla ei ole vielä lapsia ja mies on alkoholiin taipuvainen, väkivaltainen, mustasukkainen. Lähtekää. Heti. Tai älkää ainakaan tehkö lapsia tuollaisen kanssa.

jätin parikymppisenä tuollaisen sairaalloisen mustasukkaisen miehen, joka pieksi kännipäissään, kun oli niin mustasukkainen. Monta vuotta sitä katsoin. Mutta olin fiksu ja päätin, etten koskaan mene tuon kanssa naimisiin enkä tee lapsia. Elämäni paras päätös oli erota, olisinpa tehny sen aiemmin tosin.

Ei edes tuossa Paulan tapauksessa lasta sentään tapettu.



Miksi nämä miehet eivät anna lapsilleen mitään ihmisarvoa? Se on minusta hälyttävää. Lasten arvo on perheessä näille miehille vain välineellinen. Se on väline, jolla voi kostaa ja vainota.

Äitihän oli rehtorille joitain viikkoja aiemmin puhunut miehestä ja jotain perheen tappamisella uhkailusta. Eli merkit oli ilmassa. Mutta eihän sitä toisesta usko ja on lähinnä huolissaan toisen psyyken murenemisesta.



Samoin muistan muutama vuosi sitten, kun mies tappoi isäviikonloppuna kolme lastaan ja itsensä. Äiti oli kuullut lapsilta jostain epämääräisistä hiekkakuoppa-ajeluista edellisellä kyläreissulla ja muutenkin kai oli huolissaan isän ajatuksista. Ero oli tuore ja isän käytös psykoottista. No, oli soittanut sossuun, että tarviiko lapsia antaa isälle. Vastaus oli, että pitää antaa. Seuraavalla visiitillä sitten kuolivat lapset ja isä. Toisaalta täytyy sossuakin ymmärtää. Ei ne voi heppoisin perustein alkaa tapaamisia eväämään, kun eroissa on kaikkea valtataistelua ja isähän ei ollut tehnyt mitään vaan lähinnä jutut ja käytös oli kummallisia. Ja niiden arviointi on aina subjektiivista ja epämääräistä.

vaimon tappamisen merkit on näkyvillä, koska se on lähes poikkeuksetta väkivaltakierteen huipentuma. Sen sijaan nämä lapsensa tappaneet tapaukset ei tuon tutkijan mukaan ole osoittanut väkivaltaisuutta aikaisemmin. Ja mistä se pitäisi huomata? merkit ilmassa, jälkikäteen ajatellen. Monelle miehelle ero on kova pala, moni mies on väsynyt ja turhautunut työhönsä tai elämäänsä muutenkin. Missä menee raja, koska pitää tajuta? Kuinka moni teistä on miehen valittaessa työkuvioista sitä mieltä, että mies tappaa teidät ensi yönä?

Ne merkit näkee vain se puoliso ja vaikea on pelkästään sen perusteella kenenkään tehdä mitään. "Musta tuntuu, että mun mieheni suunnittelee jotain kamalaa", sanoo joku nainen työkavereilleen tai yrittää hakea apua. Miten tuon perusteella voi tehdä mitään? Pelkkää mutua.

Kohta alkais olla myös vääriä ilmoituksia ja tätä käytettäisiin keinona erottaa lapset miehestä tai exästä.



Mun mielestäni naisten pitäisi itse tajuta, että sairaalloinen mustasukkaisuus, väkivalta ja runsas alkon käyttö on vaarallinen yhdistelmä. Mä ihmettelen, miksi naiset alentuvat miehen kynnysmatoiksi. Miksi naiset ottavat alunperinkin tällaisen miehen?



Jos mies alkaa rajoittamaan naisen menemisiä ja jopa yhteydenpitoa ystäviin, niin pitäisi soida hälytyskellot. Se ei ole normaalia.

Luuseri-hurmurit saa aina uuden madon koukkuunsa.

naisen huoli ja epäily ei saa miestä hoitoon vaan päinvastoin loukkaa lisää. Sitten ollaankin tässä. Tai naisen pitäisi kotitalouskoneen ja lapsien huollon lisäksi toimia miehen psykiatrinakin. Kyse on tasan tarkkaan näistä mies/naisjutuista ja siitä kenellä viimekäden valta, miehiä ymmärretään, naisia ei, koska ihan naistenkin mielestä naisen on annettava periksi miehelle suurempien asioiden vuoksi kuin oma onni ja kestettävä kaikki, pystyttävä parempaan. Miestä ei saa painostaa, ei saa puhua, paras olla hiljainen palvelija, kunnes mitta tulee täyteen tai liikaa ruhjeita ja vasta sitten kaikessa hiljaisuudessa miestä syyllistämättä pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä pysyvästi.

Mutta miten auttaa tällaista perhettä?

Moni jää apua vaille siksi, ettei kehtaa, osaa tai halua hakea sitä.

Tai sitten apua ei saa vaikka sitä erikseen kävisi hakemassa.

Suomessa ei olla halukkaita auttamaan vaikka ihminen itse menisi apua pyytämään.

Ne jotka väittävät että kyllä apua saa jos vaan pyytää, niin laittakaa yhteystietoja mistä sitä varmasti saa.

Tiedossa on useampikin henkilö jotka ovat koittaneet apua hakea sitä saamatta tai avuksi on tarjottu purkillinen nappeja.

No sanokaa jo mitä ne vaaran merkit ovat?

Perheväkivallalla on kaava. Kaava on havaittu tutkimuksissa, sen tunnistavat ongelmaisten perheiden kanssa työskentelevät ja sen kuulee Naisten linjalla puhelussa toisensa jälkeen.

Kaava ei suinkaan koostu yhtäkkisestä pimahduksesta tai hetken mielenhäiriöstä. Kaava koostuu vuosista ja lukuisista teoista, joista vain osa on fyysistä väkivaltaa.

Kaava selittää, miksi nainen ei lähde, kun ensimmäinen lyönti vihdoin tulee, ja kaava kertoo, että viina ei ole väkivallan syy, vaikka viimeinen isku annettaisiinkin kaatokännissä.

Perheväkivaltaa työkseen torjuvat ihmiset ajattelevat kaavaa usein, kun he lukevat lehdistä tapahtumista, joiden lähestymistä kukaan ei juttujen mukaan olisi voinut aavistaa.

Kaava toimii näin.

Mies ja nainen ryhtyvät yksiin. Aluksi kaikki saattaa olla hyvin.

Sitten, pikkuhiljaa, mies alkaa nakertaa naisen itsetuntoa. Hän nimittelee naista, vähättelee tämän tekemisiä ja haukkuu tätä milloin mistäkin.

Hän eristää naisen. Mies ei lähde sukujuhliin, ärsyyntyy naisen ystävistä ja huomauttelee naisen harrastuksista.

Pian mies alkaa kiristää naista raha-asioilla. Talo on miehen nimissä, nainen saa käyttää autoa vain miehen luvalla, mies ottaa lapsilisät itselleen. Mies uhkailee ehkä satuttavansa kotieläimiä tai vievänsä lapset. Miehen mielialat muuttuvat yhtäkkiä, joten naisen on oltava aina varuillaan.

Kun fyysinen väkivalta sitten vihdoin alkaa, puolet työstä on jo tehty. Naisen itsetunto on mennyt, hänellä ei ole uskottuja miehen lisäksi, hän on tai tuntee olevansa riippuvainen miehestä taloudellisesti ja lapsiakin on ehkä jo kuvioissa.

Väkivalta alkaa sekin pikkuhiljaa: mies tönii, pitää kiinni ranteista, estää naisen liikkumista. Ensimmäinen lyönti ei ole niin kova, etteikö sitä voisi antaa anteeksi.

Koska kaikki tapahtuu vuosien varrella, naisen käsitys normaalista käytöksestä ja parisuhteesta hämärtyy. Pariskunta elää omassa kahden ihmisen universumissaan, ja mies syyttää tapahtumista naista. Naisella ei ole parisuhteen ulkopuolista vertailukohtaa, joten hän ei enää ole edes varma, tekeekö mies väärin vai onko hän itse todella syypää tapahtumiin, kuten mies väittää.

Nainen yrittää kaikin keinoin elää ja toimia niin, että syytä väkivaltaan ei olisi. Mies keksii aina syyn jostakin.

Nainen myös häpeää omaa tilannettaan ja pelkää miehensä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen aseman puolesta, eikä hän halua kertoa asiasta ainakaan viranomaisille.

Vuosien varrella väkivalta lisääntyy ja pahenee. Kun se lopulta etenee niin rankkaan pahoinpitelyyn, että mies joutuu selittämään tekojaan, hän puhuu pimahduksesta. Jokin ”naksahtaa”, eikä mies voi kontrolloida itseään.

Tai sitten hän selittää tekojaan viinalla: känni vie eikä mies voi mitään. Silti ”pimahtaessaankin” mies pystyy usein kontrolloimaan itseään niin paljon, ettei lyö kasvoihin tai jätä muita näkyviä jälkiä.

Kuulostaako tutulta?

kuin harkita vähän pidempään että sitoutuuko mieheen ja tekeekö sen kanssa lapsia. Etenkin jos on taipumusta sortua just tällaiseen itsekeskeisempään sorttiin, on myös vaarassa jäädä narsisti-psykon pauloihin.



Oma itsetunto olisi monen naisen pelastus. Toiset naiset osaavat valkata hyvät miehet. Toiset valkkaavat ne luuseri-murhaajat.

Yksinhuoltajana on ollut hyvä elää. Eipä ole tarvinnut nukkumaan mennessä pohtia, heräänkö huomiseen. Eikä ole tarvinnut kasvatuksesta riidellä, ei myöskään katsella olutpulloja tai tupakantumppeja kotona.

Viestiketju

Suomalaiset naiset ajavat miehensä perhesurmaamaan!

Vierailija - 19.06.12 04:59 (ID 15064972)

Myöntäkää se!

Jotkut naiset voivat olla tosiaan miehensä kimpussa koko ajan, psyykkistä väkivaltaa, siis jos nainen on psykopaatti tai narsisti. Jossain vaiheessa se pinna voi palaa hyvinkin rauhalliselta ihmiseltä. Jos ei ole avioehtoa, niin ei ole helppoa ottaa avioeroakaan. Sitten vain ollaan yhdessä ja lopulta se pinna palaa.

Mutta sitten jos mies on psykopaatti tai narsisti, niin silloin vika ei ole naisessa. Ellei sitä lasketa syyksi, ettei tajuta että joidenkin ihmisten kanssa ei saa olla, vaikka kuinka he alussa vaikuttaisivat niin kauhean mukavilta ja mielisteleviltä. Ensimmäisten outojen mustasukkaisuusoireiden ilmennyttyä pitäisi hälytyskellojen soida. Ei, ei uskota toisesta, joka on yleensä niin mukava, että se voisi olla pahakin. Ei vaikka se löisikin.

Ihmiset eivät tosiaankaan tiedä, millainen ihminen narsisti voi olla. Jotkut jopa väittävät, että se on joku muoti-ilmiö. Ei, kyse on oikeasti hyvin vakavasta asiasta. Jos ihmisen lapsuusaika on pilattu vanhempien suunnalta turvattomuudella ja väkivallalla, vähättelyllä, alistamisella, jne... on hyvin suuri riski, että hänelle tulee persoonallisuushäiriö. Kun narsisti on oppinut vanhemmiltaan väärät toimintamallit, niin hänenkin lapsista tulee myös helposti narsisteja ellei terve vanhempi osaa pitää puoliaan ja elämäänsä hallinnassaan.

Todella paha kierre. Ihmisten pitäisi tietää!

Tosi surullista, että ns normaalit, jopa ihannemiehet ovat pimahtaneet. Jos olisi tiedossa miehen aggressiivisuus tai edes väsymys, niin tuskin kukaan jättäisi hälle lapsiaan hoidettavaksi.

Mitä jos miehellä on joku lääkitys? Toisaalta sellaiset, jotka eivät halua mitään lääkhitystä, voivat oireilla vielä pahemmin...

jonka vaimo ei päästä miestään

- poikien kanssa oluelle

- firman pikkujouluihin

- kevereiden häihin ilman häntä yms



Tutkii miehen kaikki sähköpostit ja lukee tekstiviestit, tähän on miehen lupa mutta kuitenkin. Eikö tuo ala olemaan jo sairaalloista mustasukkaisuutta, voisikohan mies tämän perusteella hakea jonkun älypään ehdottamaa

- lähestymiskieltoa

- yksinhuoltajuutta

- muuttaa pois vaimon läheltä lapsien kanssa ja laittaa osoitteen salaiseksi





Huh huh mitä idiootteja täällkin on.