**heinähattujen viikko 24**

taas nämä sivut tökkineet...

Onpas mukava kun luonto sai vettä ja vähän ilmat viilenivät,nyt mielestäni oikein hyvä. Ei turvota niin paljon kun ei kauhean kuuma.

Meidän vauva se edelleen polskuttelee miten päin sattuu,nyt en kyllä edes osaa sanoa miten päin hän on... Jospa vielä kääntyisi ja maanantaina onkin neuvola niin tietää miten jatkossa toimitaan.



Joku tuossa kyseli synnytystapa-arvioista ym. mulla ei esikoisen kanssa ollut sen kummempia arvioita,vikalla lääkärikäynnillä lääkäri vain sanoi että mulla leveä lantio,joten mahtuu luultavasti tulemaan. Vatsan päältä vainn kokeili ja teki jonkin sortin kokoarviotakin kai,olisi itsellä kyllä ollut turvallisempi olo kun olisi vaikka ultrattu tms.No,neiti oli 3365g ja 49,5cm syntyessään,joten hyvin mahtui tulemaan.



Alkuviikosta on yhdelle vanhalle luokkakaverille ja yhdelle miehen kouluaikaiselle kaverille syntynyt tytöt molemmille. Ihan tässä vauvakuumetta jo pukkaa ;) eipä enää niin kauaa kun meilläkin tuhisee oma nyytti kainalossa :)



Mua vaivaa öisin lonkkien puutuminen.(tuttua jo esikoisesta ja osasin odottaa) esikoisesta pystyin nukkumaan molemmilla kyljillä,nyt vain vasemmalla. Oikealla nukkuessa tulee huono olo. Joskus herään siihen kun nukun selälläni,neuvolassa sanoivat ettei se ole hyväksi,koska voi kuulema jotkut isot suonet tukkeutua...?! Mutta minkäs sille mahtaa jos on unissaan mennyt selälleen,ja on tosiaan rajalliset nuo nukkumisasennot kun vain toisella kyljellä voi nukkua ja silloinkin herää vähän väliä. Tyynyt tms eivät auta. No,kohta sitä saa nukkua posotella miten päin vain,ellei tule oikein yökukkuja vauvaa,sitten ei tarvitse nukkua ollenkaan! jep, aikansa kutakin :)



Kaikille vielä hyviä vointeja loppuraskauteen ja odotellaan jännityksellä heinävauvauutisia :)



T:paitaressu rv 34+4

Hei vaan kaikille! Ihan alkuraskaudesta kirjoittelinkin jonkiverran, mutta jotenkin on vaan jäänyt luku päälle eikä ole tullut/saanut aikaiseksi kirjoitella omia juttuja tänne.



Ja nyt on auennut vauvatili, eppuliinille - onnittelut vielä kerran! mahtavaa että kaikki on hyvin. Kyllä se pieni siitä rupeaa enemmän imemään, kun voimia tulee lisää. Kiva että esikoinen ottaa pikkusiskon tulon hyvin vastaan.



Minä olisin myös kohtapuoliin valmis luopumaan tästä masusta, mutta toisaalta olenko ihan valmis ottamaan sen vauvan vastaan...en ehkä, tuntuu että niin paljon on vielä 'kesken'.



Kuopus on pian kaksi ja puolivuotias veijari, ja se tuntuu verottavan tämänkin mamman voimia. Onneksi nukkuu päiksyjä vielä:) pienen sinnittelyn jälkeen.



Hyviä vointeja kaikille!



sinuvi rv33+4

Asun pienellä paikkakunnalla ja täällä ei erikseen tehdä synnytystapa-arviota, kun sitä kysyin. Kuulemma näitä asioita seurataan koko ajan. Täällä ultrataan jokaisella neuvolakäynnillä, kuin myös katsotaan pissa ja hemppa. Nyt on neuvola vielä parin vkon välein ja lopussa vkon välein.



Nyt tosiaan sain jo ajan painoarvioon, kun kauhistelin vauvan suurta kokoarviota laskettuun aikaan mennessä. Ihan hyvä, että lääkäri oli tätä mieltä, jos kasvaa samaan malliin niin sitten laittavat lähetteen äitiyspolille.



Tänään tuli vessareissulla paperiin vähän veristä viirua, mutta varmasti johtui tuosta sisätutkimuksesta, joka oli tänään. Mutta täytyis kuitenkin varmuudelta alkaa pakkailemaan kassia vaikka olen vahvasti sitä mieltä, että yli mennään taas.



Syysvilja rv34+5

oli joku sijainen ja kyseli sitten vointia.. eilisen illan ja tänään kävellessä neuvolaa kohti minua on vihlonut alapäästä,kouristanut oikein kunnolla alavatsaa ja selkää ja kipu on ollut jumalattoman kovaa.. selitin sitten nuo ja kysäisin,mitähän mahtais olla,itse ajattelin vain,että vauva jotenkin laskeutuu vielä alemmas (miten alas se oikein voi laskeutua muka?) ja se sattuu niin pirusti.. mutta terkkari sanoi,että ne todennäköisesti oli supistuksia.. tulipa hölmö olo!! eipä minulla tuollaisia supistuksia ollut,kun ne vedet posahti,vaan supistus kesti aina jonkin tietyn hetken ja sitten tuli taukoa.. nyt se oli ihan erilaista ja paljon paljon kipeämpää.. toisaalta taas oli mukava kuulla,mitä ne olivat,ehkä se vauva alkaa sieltä tulla ulos :) lääkäri oli jo viikko sitten kirjoittanut,että vauva on jo niin alhaalla kuin mahdollista,joten odottavalla kannalla olen.



muuten neuvolassa kaikki oli juuri optimaalisessa tilassa,kuten terkkari asian ilmaisi,eikä siis ollut mitään ihmeempiä. tämä hoitaja tosin sentään kertoi synnytyksestä minusta mukavan rehellisesti eikä siloitellut totuutta kauniimmaksi. nyt luulisin,että aika realistiset odotukset minulla on synnytyksen suhteen.



huomenna ajattelin pakata sairaalakassiin vauvan vaatteet ja imetysliivit ja suojia niihin,muut tavarat pakkaan vasta lähdön hetkellä.



nyt esikoista jahtaamaan. on tämän päivän uhmaillut kokonaan ja pinna alkaa olla aika kireällä..mikään ei mene kuten olen ehdottanut,sanonut tai käskenyt...



-annu 37+1-

Synnytystapa-arviosta...

Meillä se tehdään ainakin silloin, jos äiti on pieni kokoinen (pituus alle 157cm). Minä olen 156, joten synnytystapa-arvio tehdään viikolla 36-37.

Sainkin tänään just kutsun äitipolille 7.7, jolloin kyseinen tutkimus tehdään. Minullehan se tehtiin viieksikin ja lääkäri sanoi vauvan olevan pieni, max 3,5kg ja lantiossa olevan tarpeeksi tilaa sen kokoiselle vauvalle, mutta kuinkas kävikään.. Poika oli 4,2kg ja syntyi sitten kiireellisellä sektiolla. Minusa tuntuu, että ainakin täällä on ihan yks lysti tehdäänkö sitä vai ei, koska ylilääkäri koksissa tuntuu olevan sitä mieltä, että jokainen nainen synnyttää alakautta tai ainakin sitä yritetään.

Täällä taas ihan nukkuneen rukouksena:( Eilis-iltana oli toinen yritys ottaa rautalisää, kun rupeaa tuntumaan jo silmissä matala hb. Viimeksi kun otin retaferia, niin nyt kokeilin (yleisesti hyvin siedettyä?!) obsidania. Hah, taas meni tunti lääkkeestä ja sen jälkeen hirveät vatsakivut ja ripuli. Ripuli loppui vasta kun oksensin loputkin lääkkeestä ulos. Kai se nyt on jo uskottava, ettei noi valmisteet tässä raskaudessa mulle passaa!

kohta lähden tyttöjen kanssa kauppaan ostamaan herneitä, papuja, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä jos noilla saatas arvot kohdilleen. Liha kun ei tällä hetkellä mene ollenkaan alas...

Joku kyseli kohdunsuun pehmenemisestä...On ihan normaalia näillä viikoilla, eikä välttämättä ennakoi vauvan syntymää. Mulla aiemmissa raskauksissa on kohdunsuu ollut pehmeä jo rv 25 alkaen ja lyhentynytkin ja siltikin molemmat ovat syntyneet 42+ viikoilla. Tässä raskaudessa taasen ei ollut tapahtunut kohdunsuulla yhtikäs mitään vielä rv 27, joten tämä ei taida syntyä ikinä:(

Meilläpäin Lahden alueella, ei tehdä uudelleensynnyttäjille vauvan kokoarviota tai synnytystapa-arviota. Tosin nuo koko-arviot ultralla tehden on monesti heittäneet tuttavapiirissä paljon enemmän, kuin kädellä kokeillen! Itse olen myös pienikokoinen 157cm, mutta lantio arvioitiin ekan lapsen kohdalla riittävän suureksi yli 4-kiloisellekin. Tähän siis luotan:)

Mut nyt sinne kauppaan, että saa päivän käyntiin!



Pricilla ja Muru 35+2

Kävin aamulla neuvolassa ja kaikki oli ok. Sf-mittakin oli jo huimat 37cm, huh. Seuraava käynti onkin sitte parin viikon päästä, sillon on viimeinen lääkärineuvola ja samalla se synnytystapa-arvio. Unet on kyllä muuttunu mitä ihmeellisimmiksi (sainkohan kirjotettua sen oikein), eilenkin näin sellasta unta, että vauva potkais niin, että näin sen varpaat ja niitä olikin sitten seitsemän kappaletta :D



Ihanaa, kun eilen ja tänään on aurinko paistanu. Pitäis leikata nurmikkokin, mutta ehkä mies saa tehdä sen. Mä voin sitte parin viikon päästä alkaa leikkelemään sitä oikein urakalla :D Meillä kun ei oo mikään pikkunen piha, vaan sitä leikatessa menee helposti kolme tuntia, eikä meillä tietenkään oo ajettavaa leikkuria.



Mä meenkin tänään illaksi lapsen ammaksi ja samoin huomenna. Nyt taian mennä kattomaan täydelliset naiset nauhalta ja sitte pihalle.



Helmiir 35+2

Mä en saa enää öisin nukuttua... Tai viiteen asti pyörin ja ravaan vessassa, sen jälkeen saan usein nukuttua sitten noin nelisen tuntia kunnolla.

Noh, sekin muuttuu ensi viikolla. Nyt meidän kaksi lasta on tarhassa, mutta perjantaina heilläkin alkaa kesäloma.



Eilen jo hieman mietitytti aikooko vauva tulla jo... Supistuksia oli ja vauva tuntuu TOSI alhaalla ja tuntuu, että hetkellä millä hyvänsä kalvot räpsähtää rikki... No, supistukset kyllä laantuivat ja loppuivat sitten illalla kokonaan.



Onko muilla ollut hiivaa raskauden aikana? Mulla ei muuten ole koskaan, mutta viime raskaudessa hiiva alkoi vaivata samoihin aikoihin kuin nyt. Ja nyt on siis taas varmaan tulehdus.. Ärsyttävää. Ihan kuin vaivoja ei olisi tarpeeksi jo tässä vaiheessa muutenkin.



Tuntuu, että viikot ja päivät matelevat... Niin haluaisin sen VAUVAN jo!



- Viivi ja vatsa 34+4

Kävin eilen siis äitipolilla sokerikontrollissa ja lääkäri arvioi vauvan painoksi 3,6kg. Antoi ajan sitten heti tälle aamulle, että toinen (pätevämpi) lääkäri voi myös kattoa painon ja ottaa sitten lapsivesipunktion, jos koko on edelleen sama.

Aamulla menin siis äitipolille jo vaille kahdeksan ja laittoivat käyrälle vajaaksi puoleksi tunniksi sydänääniä ja supistuksia piirtämään. Muutama supistus siinä tuli, ei kylläkään kovin kipeitä, mut piirturi piirsi kyllä aika korkean pylvään siihen kohdalle. Sydänäänet oli normaalit, 140-150 välillä. Sitten vessan kautta lääkärille. Lääkäri tunnusteli maha-asukkia ensin mahan päältä ja sanoi, että ei tämä kyllä 3,5kg ole, vaan paljon pienempi, mut ultratessa sai kuitenkin samoja lukemia, kuin eilinenkin lääkäri eli paino arvioks 3,6-3,7kg. Päätti sitten ottaa sen lapsivesipunktion, joka siis otettiin ohuella pitkällä neulalla tuosta mahan läpi.. Kuulostaa paljon pahemmalta, kuin mitä oikeesti oli. Tuntui ehkä saman verran, kuin noiden insuliinien pistäminen, eli ei juuri ollenkaan.. Ainoa inhottavampi vaihe oli se, kun odoteltiin lapsiveden tihkumista putkiloon ja siinä kun hengittelin, niin sisäänhengityksellä tuntui aina sellainen inhottava tunne mahalla.. Mutta ei siis ollenkaan tehnyt pahaa, eikä ainakaan sattunut. Kokonaisuudessaan tuo näytteen ottaminen kesti ehkä 2 minuuttia. Sen jälkeen lääkäri vielä ultralla tsekkasi, että vauva on kunnossa ja liikkuu.. Tän jälkeen menin vielä käyrälle kontrolliin, ettei vauva vain pahoittanut mieltään, kun sinne neulalla tökittiin ja makoilin anturien alla sellaisen 40 minuuttia. Sydänäänet oli kunnossa ja pari supparia piirtyi myös käyrälle. Nyt siis odottelen soittoa äitipolilta lapsivesinäytteestä, josta siis selviää onko vauvan keuhkot jo tarpeeksi kypsyneet. Lääkäri kyllä sanoi, että hän kyllä uskoo, että näin on ja ehdotti käynnistystä maanantaille. Aika varmistuu vielä tuossa puhelussa.. Joten ens viikolla meillä sitten varmaan jo on vauveli kainalossa. :D



Miehen osalta tuo maanantai on vielä hieman epäselvä.. Kannattaakohan sen lähteä ollenkaan mukaan käynnistykseen, koska epäilen ja mitä olen muilta kuullut, niin saattaa mennä useita tunteja, ennen kuin alkaa tapahtumaan yhtään mitään.. Jotenkin tuntuu turhalta sitä siellä istuttaa, jos mitään ei vaikka koko päivänä tapahdukaan. Vai mitä mieltä olette? Sanoin kyllä miehelle, että ilman muuta saa lähteä mukaan, jos haluaa, mutta oli itsekin sitä mieltä, että kerkeehän hän sinne sitten vajaassa tunnissa, jos jotain tapahtuu.. Tietysti haluisin, et se olis mun seurana siellä, mut kun tiedän, et jos ei mitään tapahdu, niin monta päivää siellä istuskellessa saatta pitkäaika yllättää.. Onko täällä muita, joita ois käynnistelty? Kuinkas teillä on tuon miehen laita ollut?



Näinpä siis meillä edetään.. Viikonlopun aikaan täytyy varmaan infoilla noita sukulaisia, että maanantaina sinne mennään. Ja laittaa laskut ym. hoidettavat asiat siihen kuntoon, että saattaa olla, että vasta juhannukseks tuun sitten kotiin, jos silloinkaan..



-Saikku rv37+1-

en tiedä osaanko näitä käyttää mutta.. siis heinäkuussa minullakin LA, 7.7.. Kirjottelin tänne alkuraskaudesta kunnes into kirjotteluun lopahti, mutta taustalta teitä olen seurannut..



En kuitenkaan tarpeeksi kun nyt jäi mietityttään et miksi Saikulla käynnistetään maanantaina? luin tuon sun viestin mutten oikein päässyt perille asiasta.. Sun diabeteksen takia vai vauvan koon??



nepe ja Ninja 36+3

Eipä ole tullut täällä pyörittyä varmaan 2-3 kuukauteen. Onkos muita synnyttäneitä kuin Eppuliini? Eppuliinille joka tapauksessa oikein suuret ja lämpimät onnentoivotukset!!!



Tuota painoarvioasiaa ihmettelen, mulla oli viimeinen neuvolalääkäri, ei tehnyt painoarviota eikä neuvolassamme mitään ultraakaan ole! Olen pienikokoinen äiti ja ensimmäinen tulossa... olo on vähän niinkuin herran haltuun... kai en synnärillä sit huomaa, jos vaikuttaa liian suurelta tulokkaalta alateitse syntymään..?

Muuten kakki neuvolassa kunnossa, nyt oli painoakin tullut lisää, kun viimeksi se oli tippunut, verenpaine kunnossa, samoin hemoglobiini ja veiläpä ihan ilman rautalisää. Lääkräi mittas sf-mitan vähän yli keskikäyrän, minkä tuntumassa se on tähän mennessä huidellut, mutten tuosta stressaa.



Kysymys kaikilel vielä ennen ruuanlaittoon ryhtymistä:



Ollaan pakkaamassa tänään sairaalakassia: mitä otatte mukaan?????



terkuin F 35+1

Helmiir: Minulla oli lähes sama uni viime yönä! Näin siis vauvan varpaat vatsan läpi, mutta unessa ajoin autoa, joten en ehtinyt laskea niitä =o) Mitähän tuokin merkitsee..



Saikku: Kannattaa kysyä sieltä polilta voiko mies ylipäätään tulla käynnistykseen mukaan. Minulla edellinen raskaus käynnistettiin, kun ei ukkeli ollut tullut maailmaan vielä viikolla 41+6 ja ainakin täällä mun piti jäädä yksin sinne, koska käynnistykset tehtiin synnyttämättömien osastolla, jossa on siis ihan normaalit vierailuajat + muitakin potilaita, kun vain raskaana olevia äitejä. Tosiaan jos paikat ei ole kypsyneet, voi käynnisteleminwn viedä useamman päivänkin. Minulla aloitettiin niillä lääkkeillä joskus puolen päivän aikoihin ja viimeisen murun lääkettä sain muistaaksenin kuudelta, sen jälkeen hoitsu sanoi, että jos mitään ei tapahdu, ei yötä vasten lisää lääkettä anneta, vaan jatketaan aamulla, mutta supistelut alkoi sitten puoli kasilta ja miehen soitin paikalle klo 23, kun pääsin synnytyssaliin. Poika syntyi aamulla puoli seisemältä, sektiolla.... Kohdun suu ei auennut 7 sentistä enempää, koska poika olikin huomattavasti arviota isompi.



Mulla on myös vatsa kipeä, johtunee mullakin tuosta raudan syömisestä. Koko raskauden ajan mulla on ollut ongelmia tuon vatsan kanssa. Koko ajan on se on ihan löysällä ja joskus niin kipeä, että meinaa itku tulla. Sitten kun tähän lisää peräpukamat, jotka kipeytyy vessassa istumisesta, niin kyllä on kivaa.



Esikoinen nukkuu edelleen rauhattomasti öisin. Viime yönä oli varmaan kolme tuntia hereillä. Väsy alkaa painamaan ja painaa myös mielen matalaksi.

Alkaa jotenkin seinät kaatua päälle =o(

Ikävää, kun tässä vaiheessa käy miettimään oliko mitään järkeä tehdä lapset näin pienellä ikäerolla. Sitten kun en osaa olla huolehtimatta tulevasta. Mun alalla on tosi huono työtilanne, eikä siis ole mitän paikkaa mihin joskus palata. Nyt sekin asia on käynyt taas pyörimään mielessä. Johtunee siitä, kun kaikki mun kotiäiti kaverit alka pikkuhiljaa palailla töihin ja meidän äitilapsi kerho alkaa siis olla historiaa, ja se on ollut melko suuri henkireikä minulle.



Mieli on siis yhtä synkkä kun ilmakin =o( Toivottavasti jaksoitte lukea valituksia. Nyt esikoinen heräsi, täytyy mennä välipalan tekoon.



Ioisempaa päivän jatkoa muille mammoille



mam80 rv 33 tasan

Minäkään en oikein tiedä mitä pakkaisi... En muista mitä viime kerroilla mukana on ollut..



Näitä olen ajatellut:

- Lukemista (ajattelin haalia erilaisia lehtiä)

- Jotain napsittavaa mikä pehmentää vatsaa (mun pelko on aina, että vatsa olisi ihan kovalla synnytyksen jälkeen)

- Tutti vauvalle (varmuuden vuoksi)

- Omat verkkarit ja joku paita (vihaan sairaalan vaatteita)

- Imetysliivit tai kahdet

- Hygieniatarvikkeita (oma shampoo/saippua, hammasharja/-tahna, rasva ja ripsari)

- Laturi

- Kamera + varapatterit



ONKO SAIRAALOISSA MUUTEN LIIVINSUOJIA?



Tässä nyt jotain mitä tulee mieleen... Varmaan täytyy matkalaukku varata...



Viivi ja edelleen 34+4

eli sairaalakassia yritin tuossa pakata,tosin vain ne vauvan vaatteet,mutta mitä sitä sillekään pakkaa??apua! pitkähihainen body,housut,hattu,käsiin töppöset ja lämpimät sukat on pakattuna,samoin ostettiin sellainen lämmin puku,kun tämä Suomen kesä on niin ihanan lämmin,jonka pakkasin,mutta jos onkin lämmintä,tuo puku on liian kuuma.. pitäisikö sitä noiden bodyn ja housujen päälle vielä laittaa jotain?tosin autossahan sitä matkataan,joten ei varmaan kylmä tule,onpa päällä mitä tahansa..miten kesävauvat muutenkaan puetaan sitten? eikai sitä uskalla t-paitaan pukea,vaikka olisikin 25-astetta lämmintä,vai uskaltaako? tyhmä mikä tyhmä,mutta esikoinen syntyi talvella ja seuraavana kesänä oli jo puolivuotiaana huomattavasti helpompi pukea..



imetysliivit pakkasin myös,samoin liivinsuojia,espoossa niitä ei ainakaan ollut ja silloin oli joka paikka maidossa,kun en ollut osannut varautua.. nyt en tiedä,onko kysissä suojia vai ei,mutta ainakin olen varautunut,valuvat rinnat ei ole mikään kiva juttu..:/



muuten en tiedä,mitä sitä pakkaisi.. hygieniatavarat vasta lähdön koittaessa,mutta ehkä tosiaan jotkut omat vaatteet olis kivat,varsinkin jos jotain odottamatonta tapahtuu ja sinne joutuu jäämään useammaksi päiväksi. synnytysvalmennuksessa sanoivat,että kysissä on jokin juttu,että nykyisin halutaan kotiuttaa nopeasti,jos vaan kaikki on kunnossa ja siksipä en varmaan pakkaile kamalasti mukaan muutaman päivän takia,mies osaa kyllä tuoda tarvittavia tavaroita,jos jostain syystä aika siellä venyy..



tänään on ollut rankka päivä.. en tiedä,mikä esikoisella on (tai tiedän,UHMA),on eilisen ja tämän päivän tehnyt jokaisen asian päinvastoin kuin olen sanonut.. sitten sitä juupas eipäs-leikkiä pukemisen,syömisen,uloslähdön jne kanssa.. tuo uhma+nämä hormonit sai minut kyllä tänään valtaansa.. tapeltiin pojan kanssa pari tuntia,kunnes sitten väkisin puin sen ulkovaatteisiin (poika tietenkin huusi,kiljui,potki,repi,valahti veltoksi ja niin edelleen..),laitoin sen rattaisiin ja kävelin pikakävelijän vauhdilla luonnon helmaan,läheiselle lammelle ja purskahdin itkuun..:/ ei ehkä tietenkään poikaa kohtaan oikein nähdä itkevää äitiä,mutta kylläpä kaveri siitä hieman säikähti,kun sanoin,että hän sai äidin itkemään tuolla temppuilulla ja loppupäivä tähän asti ainakin on mennyt hyvin.. toivon kyllä kovasti,että myös päiväunilta herättyään tuo aurinkoinen olo jatkuu,eikä loppuiltaa tarvitse kuunnella pojan kiukkua,olen ihan poikki ja tuo huudon kuunteleminen saa vain järkyn päänsäryn aikaiseksi..



eipä ole tänään supistellut,eikä mitään muutakaan.. eilen käytiin saunassa,puuhattiin miehen kanssa,eikä mitään tapahtunut! tänään kävelin sitten tuolla luonnon rauhassa pitkän lenkin pojan kanssa,eikä tuntunut yhtään ilkeältä ja teki kyllä hyvää ihan kaikin puolin :)nyt taas sataa,joten pakko kehittää jotain kivaa pojalle loppupäiväks.onneks mies saa leikkiä loppuillan pojan kanssa,minä en jaksa..



huomasin muuten vasta tänään neuvolaan soittaessani,että ens viikollahan on jo juhannus! mitäs muut heinäkuiset tekee silloin? uskallatteko lähteä enää pitkille mökkireissuille tai jotain?me ei kyllä enää silloin lähdetä,tulee varmaan kaupunkijuhannus perheen parissa,ehkä sitä jotain repäisevää kuitenkin keksis ,ellei tietty vauva ole sylissä,silloin on jo kuitenkin viikkoja kasassa 38+jotain :)



nyt tuo neuvolakin on sitten jokaikinen viikko!hieman tympäisee siellä käydä,kun ei kerran ole mitään häikkää koko raskauden aikana ollut. toivottavasti tuo vauva tajuaa syntyä pian,ettei tarvitse edes rampata tuolla vanhassa neuvolassa kauaa..



hyvää viikon jatkoa kaikille!



-annu ja pikkukakkonen 37+2-

Elikäs maanantaiaamuna klo8 osastolle ilmottautumaan ja vauvan kanssa sitten tullaan sieltä kotiin kunhan sen aika on. Ja siis koon takia käynnistetään. Raskausdiabeteksen takia ei anneta kasvaa suuremmaksi.



Kysyin sitten samalla tuota miehen mukaan tuloa, ni kätilö sanoi, että ei kannata vielä silloin tulla, koska saattaa tosiaan mennä pitkäänkin ennen kuin mitään tapahtuu, joten ehtii sitten tulla, kunhan soittelen..



Nyt alkaa jo pikkuruisesti jänskättää..



-Saikku-

Saikku, Onneksi olkoon! Mä olen kateellinen! Sulla tosin kyllä viikkojakin enemmän kuin mulla. Toivon, että tämä meidän prinsessa tajuaa äitinsä mielenterveyden takia tulla myös noihin samoihin aikoihin...



Sairaalakassista... Mä olen myös miettinyt tuota vauvan pukemista... Mitä sille osaa pukea? Esikoinen syntyi vappuna ja oli jo sen verran iso kun helteet alkoivat, että uskalsi pitää kevyttä ja jopa lahkeetonta päällä. Kuopus taas syntyi marraskuussa, jolloin vauva topattiin täysin...

Nyt olen ajatellut, että otan vauvalle pitkähihaisen bodyn, lappuhaalarit, ohuet tumput, sukat ja hatun. Jos onkin kylmät ja sateiset ilmat voisi mies tuoda ehkä fleecehaalarin sitten vielä. Mutta ajattelin, että kun autossa ollaan niin tuskin kamalasti tarvitsee ja jonkun peitteen mies voi tuoda, minkä voisi sitten vielä tuon vaatetuksen päälle laittaa.



Muutenkin mulla on ostettuna suurimmaksi osaksi pitkähihaista bodya ja pitkää housua vauvalle, mutta kyllä myös lyhythihaisia bodeja löytyy jokunen (mitä ainakin sisällä uskallan käyttää ja miksei vaunuissakin helteillä) ja sitten on ohkaisia trikoita ja parit sukkahousut. Mutta mitään shortseja ei ole ostettuna.



Onko kellään muuten vinkkiä mistä löytäisi vähän juhlavamman mekon vauvalle koossa 56 tai 50? Kaikki tuollaiset tuntuu alkavan aina 62 sentistä...

Meillä on heti elokuun alussa rippijuhlat, johon pitäisi vähän jotain juhlavampaa saada. Ja mieluiten ostaisin jo ehkä ennen syntymää niin ei tarvi sitten vauvan kanssa juosta kaupoissa...



Viivi ja TODELLKIN EDELLEEN 34+4

Onpas Saikulla tiedossa jännittävä ensi viikko!!! :)

Minä välillä toivon, että syntyis jo tämä vauva, kun alkaa olla niin hankala tehdä mitään. Sitten taas tulee semmoisia hetkiä, että ei yhtään tunnu, että meille edes olisi mitään vauva tulossa... Siis ajatuksen tasolla en ole jotenkin sisäistänyt sitä asiaa...

Tämä aika on mennyt niin äkkiä, että en vaan tajua, että se vauva voi syntyä milloin vaan eikä vasta joskus kuukausien päästä!!! :) Ihan kummallista! Ehkä sitä ekan lapsen aikaan oli niin eri tavalla aikaa miettiä ja valmistautua mutta nyt kun on niin paljon muutakin niin ei samalla tavalla tule ajateltua ja pähkäiltyä sitä vauvan tuloa?



Meidän synnärillä ei ainakaan ollut liivinsuojia siis semmoisia kuin kaupassa myydään. Siellä kehotetttiin laittamaan semmoinen vaippa (siis niitä missä ei ole mitään muovijuttuja vaan ihan vaan sitä pelkkää "pumpulia") niiden sairaalan verkkorintsikoiden sisään...



Jollain muullakin oli esikoinen hankalana! Ihanaa, että on kohtalotovereita! :)

Meillä Onni oli tosiaan alkuviikosta kuumeessa ja on nyt sit sen jälkeen ollut aika känkkäränkkä. Se ei edelleenkään suostu syömään oikein mitään oikeaa ruokaa ja sitten kitisee nälissään. Vaikka aina se tuo syöminen on ollut hankalaa mutta nyt oikein erityisen... Rasittavaa!!!

Ja joku uhma on kans taas päällä, mitään ei usko ja se osaa oikein nähdä ja tehdä kaikki mahdolliset jutut millä saa meidät vanhemmat hermoromahduksen partaalle. Mahtaa olla "ihanaa" sitten, kun vauva syntyy jos tuo meininkin ei miksikään muutu... :-P



Huomenna olis lääkäri. Saa nähdä mitä se sanoo. Vai sanooko mitään. :-/



kumppari rv 36+5

... eli nyt on vauvalle hankittu vaatteet (50cm - oletan, että ei ole mikään jättiläinen, kun isot veljetkin oli alle 50 senttisiä syntyessään), että päästään sitten aikanaan laitokselta kotiin. Ostin sekä pitkä- että lyhythihaisen body, haalaripotkarit, sukat, tumput ja hatun. Kaivelen sitten vielä tuolta ullakon kätköistä, jonkun kevyen haalarin, jos sattuu, että Heinäkuussa mennään poikkeksellisen kylmillä keleillä.



Itselle en ole vielä sairaalakassia suuremmin miettinyt, mutta eiköhän sinne mukaan lähde kamera, lukemista, jotain hyvää syötävää, hygieniavälineet ja imetysliivit ja parit omat alkkarit. Kotiin jätän sitten valmiiksi vaatteet kotiin lähtöä varten ja mies saa sitten tuoda viimeisenä sairaalassaolopäivänä mukanaan. Kotiin täytyy myös muistaa ostaa vaippoja vauvalle etukäteen, kun en nyt ottanut äitiyspakkausta, jossa olis ollut sen verran, että alkuun pääsee.



Eilen kipeytyi nivuset tosi pahasti, kun kävin tunnin reippaalla kävelyllä ja sen jälkeen istutin pensasaitaa. Tänäänkin on vielä vähän vaivannut, joten jätän tänään ylimääräiset liikunnat pois. Tosin johan tuossa pari tuntia olin jalkojen päällä Ideaparkissa... ja sitä ennen siivottiin kotona pari tuntia.



Nyt tarvii antaa pojille jotain syötävää. Leppoisaa torstai-illan jatkoa!



Terkuin,

Tinttis ja Pirpana 34+4

Moi kaikile heiniksille!



Mulla oli tänään lääkärillä käynti ja vauva on vihdoinkin kääntynyt oikein päin eli ei ole enää perätilassa. Helpotti kummasti jännitystä.



Täällä tosiaan moni jo mietii synnytystä, niin minäkin. Sairaalakassin oon jo pakannut lähes kokonaan. Itselle vielä jotain herkkuja sinne mukaan ja vauvalle jokin peitto kotimatkalle (hyvä kun joku sellaisen mainitsi, kiitos). L



SAIKKUlle tsemppiä ensi viikolle. Sinä saat kohta nyytin syliisi =)



Myissi 35+5

eli mulla on yksi käynnistetty synnytys takana. Kohdun suulle laitettiin kohdunsuuta kypsyttävää geeliä, ja siitä 2ja1/5h meille oli syntynyt vauva. Eli tosi nopeaa oli. Lasketusta ajasta oli kulunut se pari viikkoa yli, mutta silti vauvalla oli hieman kinaa, eli olisi voinut olla kohdussa pidenpäänkin.



Mutta tuohon käynnistykseen. Kaikki eteni hurjalla vauhdilla. Minut ohjattiin yksin suihkuun ja kukaan tuskin arvasi että homma olisi voinut edetä niin nopeaa. Mies lähti kahville, ja minä tuskissani suihkussa - yksin. Se oli tosi kurjaa, kun mies ei ollut siinä ennen kuin vasta 'hetken' päästä, sillä olisin silloin tarvinnut apua/tukea. Kohdun suu aukeni niin vauhdilla että se kipu oli niin yllättävä, eikä ollut ketään 'jakamassa' kipua. Kätilöitäkään ei ollut mailla eikä halmeilla. Ponnistusvaihe oli vaivaset 3 min...mutta silloin oli jo kätilöt ja mieskin paikalla;)



Eli toivon puolestasi että miehesi tulisi sinun mukaasi. Sitä kun ei tiedä miten juuri sun käynnistys tällä kertaa menee. Toivottavasti en pelotellut sinua tällä omalla kokemuksellani.



Onnea maanantaihin!

-sinuvi rv33+5-