Ja taas perhesurma, Pomarkussa.
Voi karmeus :(
Kommentit (174)
jos sillekin isälle oli tullut ehkäisykieltoahdistus, niinku sille 'karille' joka tuli julkisuuteen.
Voi olla jotain kristillistä katsomusta. Tuolla maaseudulla usein ollaan vähän sinne kallellaan. Enemmän epäilen, että haluttiin vaan poikaa. Siksi neljä lasta.
vai voivatko ihmiset nykyään noin huponosti?
Haluan lapsen, mieheni ei, koska taloudellisesti ei olisi resursseja.
Mammat siihen vastaa, että tee vain, kyllä ne lutviutuu.
Mies joutuu painamaan kaksi kertaa lujemmin töitä, että palstamamma saa maata kotona taas sen uuden vauvan kanssa. Huolet lisääntyy ja mamma valittaa kun elämä ei ollutkaan herkkua.
Lopulta ei ole muuta keinoa siinä nurkassa kuin päässä pimahdus ja tappaa kaikki.
Eli kuunnelkaa niitä miehiänne. Jos ne ei halua sitä kolmatta, neljättä, viidettä ihkua beibiä niin älkää painostako ja tehkö niitä salaa.
sen resurssointia. Lastensuojelun resurssit kuluvat turhanpäiväisiin huolikartoituksiin, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Esim. koulun päättäjäispäivänä tehtiin 12 000 lastensuojeluilmoitusta alaikäisten alkoholinkäytöstä. Miksei voi vain riittää se, että kaadetaan viinat pois ja otetaan nimet ylös? Jos tavataan jatkuvasti samoista puuhista, niin sitten lastensuojelu asialle. Mutta mitä ihmeen järkeä on juoksuttaa lastensuojelua 12 000 perheen luona, kun on selvää, että suurin osa nuorista lähinnä kokeilee alkoholia?
Kun se nyt vaan on fakta, että kun lastensuojelun resursseja kuluu tällaisiin turhanpäiväisyyksiin, niin tällaisia tragedioita sattuu yhä enemmän. Ne, jotka tarvitsevat apua, ei sitä saa. Heitä ei edes ehditä huomaamaan, kun täytyy juosta huolikartoitusten perässä.
äiti ja perheen neljäs lapsi löytyneet?
toiset lapset jäi isän ammuttaviksi : ((((
miten tosta voi ikinä selvitä henkisesti..
ja muutaman kk ikäinen vauva kun ei pääse itse lipettiin. Mutta varmasti on tapaus josta ei henkisesti selviä, jos-jos-jos kestää ikuisesti :(
Ihmisten raadollisuus ja halu mässäillä traagisella tapahtumalla paljastuu tässäkin viestiketjussa. Nautitte, kun saatte spekuloida asiaa nimettömänä netissä, kehittelette tapausta tuntematta vaikka minkälaisia teorioita. Viinasta, mustasukkaisuudesta,uskottomuudesta, huumeista, uskonnosta. jne. Nautitte sisällänne asiasta.
Minä en nauti. Tunnen perheen vuodesta 1979. Tunsin surmansa saaneen isän siitä saakka, kun hän oli 2 vuotias.
Miten yhteiskunta voi tarjota apua, kun mieli järkkyy? Miten yhteiskunta tunnistaa avun tarpeen, kun sitä ei lähipiirikään tunnista?
vai voivatko ihmiset nykyään noin huponosti?
Haluan lapsen, mieheni ei, koska taloudellisesti ei olisi resursseja.
Mammat siihen vastaa, että tee vain, kyllä ne lutviutuu.Mies joutuu painamaan kaksi kertaa lujemmin töitä, että palstamamma saa maata kotona taas sen uuden vauvan kanssa. Huolet lisääntyy ja mamma valittaa kun elämä ei ollutkaan herkkua.
Lopulta ei ole muuta keinoa siinä nurkassa kuin päässä pimahdus ja tappaa kaikki.
Eli kuunnelkaa niitä miehiänne. Jos ne ei halua sitä kolmatta, neljättä, viidettä ihkua beibiä niin älkää painostako ja tehkö niitä salaa.
tai jämäkkyys sanoa suoraan ettei halua enempää lapsia, keskustella kunnolla, mutta tappamiseen on jämäkkyyttä.
Siis naisten vika kaikki taas. Liikaa lapsia, joten ammutaan kaikki, kun ei jakseta huolehtia. Ja mammat makaa kotona ja miehet painaa töitä. Tuskin. Mies voi kieltäytyä seksistä, ei tarvi ampua koko perhettä sitten, jos ylimääräisiä lapsia tulee. Valita ihan selibaatin ja olla ampumatta myös koululaisia. Lapsen tekoon on tarvittu yleensä kaksi osapuolta ja näillä perhemurhaajilla ei kaiketi ollut puutetta rahasta, mutta pääasia, että miesasiamiehet saavat käännettyä kaiken naisten syyksi ja pestyä omat veriset kätensä huonolla äidillä/vaimolla/tyttöystävällä/ Halosella tms., koska miehestä ei vastuun kantajaksi ole itse.
Ihmisten raadollisuus ja halu mässäillä traagisella tapahtumalla paljastuu tässäkin viestiketjussa. Nautitte, kun saatte spekuloida asiaa nimettömänä netissä, kehittelette tapausta tuntematta vaikka minkälaisia teorioita. Viinasta, mustasukkaisuudesta,uskottomuudesta, huumeista, uskonnosta. jne. Nautitte sisällänne asiasta. Minä en nauti. Tunnen perheen vuodesta 1979. Tunsin surmansa saaneen isän siitä saakka, kun hän oli 2 vuotias. Miten yhteiskunta voi tarjota apua, kun mieli järkkyy? Miten yhteiskunta tunnistaa avun tarpeen, kun sitä ei lähipiirikään tunnista?
mutta mua henkilökohtaisesti ahdistaa kun näitä juttuja tuntuu nyt tulevan viikottain esiin. Sitä itsekin perheellisenä haluaisi tietää miksi tällaisesta (perhesurma) on tullut lähes epidemia. Minä en tunne näitä ihmisiä enkä edes arvaile mikä tähän on johtanut. Mutta RIP pienet viattomat lapset.
Tunnen perheen vuodesta 1979. Tunsin surmansa saaneen isän siitä saakka, kun hän oli 2 vuotias.
Korjaan, tunsit murhaajapaskiaisen joka toivottavasti mätänee helvetissä.
Surmatuista lapsista ja vanhemmista oli juttua 2011 ja 2012 kuvineen ainakin kahteen kertaan paikallislehdessä. En halua lukea vaikka netistä löytyykin.
Isälle lopullinen helvetti ja tuska, mutta lapset näemme taivaassa!Hyvää matkaa!
Siis naisten vika kaikki taas. Liikaa lapsia, joten ammutaan kaikki, kun ei jakseta huolehtia. Ja mammat makaa kotona ja miehet painaa töitä. Tuskin. Mies voi kieltäytyä seksistä, ei tarvi ampua koko perhettä sitten, jos ylimääräisiä lapsia tulee. .
Joka ei halua lapsia, ehkäisee.
Heille helpompi päättää päivänsä kun ekaksi tappaavat lapset, keräävät rohkeutta tapaa itsensä uhraamalla lapset.
tällaiset järkyttää ihmisiä? Me emme ymmärrä. Olisi helppoa keksiä ja pyöritellä asia niin, että kyse on väkivaltaisesta psykopaattijuoposta, joten sehän ei koske meitä "tavallisesti" eläviä. Ihmisiä kiinnostaa, koska se on niin järkyttävää ja halutaan rationalisoida asiaa.
Miten ihmeessä olet voinut tuntea isän vuodesta -79 ja siitä, kun isä oli 2? Isähän on -74 syntynyt eli on ollut 5, kun olet tutustunut perheeseen. Ihan näin sivukommenttina, vaikka tietysti haluat hiukan muunnella totuutta tunnistamista vaikeuttaaksesi.
Ihmisten raadollisuus ja halu mässäillä traagisella tapahtumalla paljastuu tässäkin viestiketjussa. Nautitte, kun saatte spekuloida asiaa nimettömänä netissä, kehittelette tapausta tuntematta vaikka minkälaisia teorioita. Viinasta, mustasukkaisuudesta,uskottomuudesta, huumeista, uskonnosta. jne. Nautitte sisällänne asiasta.
Minä en nauti. Tunnen perheen vuodesta 1979. Tunsin surmansa saaneen isän siitä saakka, kun hän oli 2 vuotias.
Miten yhteiskunta voi tarjota apua, kun mieli järkkyy? Miten yhteiskunta tunnistaa avun tarpeen, kun sitä ei lähipiirikään tunnista?
Surmatuista lapsista ja vanhemmista oli juttua 2011 ja 2012 kuvineen ainakin kahteen kertaan paikallislehdessä. En halua lukea vaikka netistä löytyykin.
Isälle lopullinen helvetti ja tuska, mutta lapset näemme taivaassa!Hyvää matkaa!
Mun Mies on selvinnyt ex-vaimonsa aiheuttamasta konkurssista, katkerasta erosta ja ex-vaimon pelleilystä lasten huoltajuusasioista ilman väkivaltaa. On jaksanut ottaa uudestaan ja uudestaan selvää oikeuksistaan ja hoitaa raha-asiat siinä samalla velkajärjestelyn kautta.
Paljon on nikotiinipurkkaa kulunut ( tupakanpolton lopettaminenkin onnistui kaikesta paskasta huolimatta ) ja välit lapsiinkin parantuneet ajan myötä kun nyt jo vanhemmille lapsille on selvinnyt mikä manipuloiva kotka äitinsä on ollut.
Oikeasti, tämmöisiä juttuja lukiessa mä olen niin ylpeä mun Miehestä, joka on sitkeä sissi eikä taivu joka tuulessa eikä ota väkivaltaa käyttöön heti kun päätä puristaa. Kyllä kamalistakin ero- ja huoltajuustornadoista voi selvitä kun vain pitää katseen tiukasti tulevaisuudessa ja uskoo asioiden lopulta järjestyvän.