ärsyttävimmät kliseet sisustuslehdissä
esim. talo oli täysin remontoitava, mutta näimme pontetiaalin tai mahdollisuuden.
Siis argh, niin klisee ja toistuu joka ikisessä esiteltävässä kämpässä tai blogistin kodissa joita on kykylehdet pullollaan ja aivan toistensa kopioita
Kommentit (429)
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:43"]
"Tämä viehättävä koti on osoitus siitä, että kun kekseliäisyyttä ja tyylitajua riittää, kaunis sisustus ei ole rahasta kiinni. Yhtään esinettä ei ole ostettu uutena kaupasta: makuuhuoneen upeat vanhat vaatekaapit ovat Marjukan mummon peruja, samoin olohuoneen antiikkilipasto. Jännittävän kontrastin niille tuo Yrjö Kukkapuron klassinen ruokailuryhmä, jonka nuoripari sai kihlajaislahjaksi Jaakon vanhemmilta. Myös asunnon lukuisat klassikkovalaisimet ovat lahjoja heiltä. Italialaista designia oleva sohvakalusto löytyi eBaysta - siihen haluttiin satsata, koska yhteiseen kotiin ei kelpuuteta mitään rumaa tai epäkäytännöllistä. Sen sijaan asunnossa on lukuisia hauskoja ja varmalla maulla valittuja yksityiskohtia jotka on saatu Marjukan sisaren sisustusliikkeestä. Pariskunnalla on taito tehdä mainioita sisustushankintoja edullisesti: Jaakon työhuoneen komistus Arne Jacobsenin Egg-tuoli, löytyi huuto.netistä vain 5000 eurolla."
Hyvin kirjoitettu, hauska ja oivaltava. ilmaiseksi saa kaikkea ihanaa. Nyyh, kyllä minäkin voisin, enää ei puutu kuin se upporikas suku.
[/quote] Haha, just näin. Uupuu enää ne Bertoia-tuolit, jotka löytyivät roskalavalta :)
Inhoan niitä tekstipurnukoita, joita saa tyyliin Prismasta! Siis niitä valkoisia, joissa lukee vaikka "Cookies", "Flour", "Things" tai vitsikkäästi "Something" tai "Love". Aarrgh!
Odotan oikeastaan innolla sitä, että joku hipster kääntää ne suomeksi. Niillä olisi edes huumoriarvoa. Ehdotan vaikkapa "Piparia" ja "En tiedä (enkä uskalla avata)"
Lehtiä en lue, mutta esim Innossa ihmetyttää se, että saa aina niin kauan menemään siihen, että "sisustaa" valkoisen huoneen, johon ilmettä saadaan erilaisilla valkoisilla tekstuureilla.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2012 klo 13:11"]
10. Uusien ja vanhojen huonekalujen yhdistely luo tilaan kodin tuntua. 9. Kodissa on paljon design-huonekaluja, mutta myös Ikea kelpaa. 8. Lastenhuoneeseen valittiin kivat seinätarrat Jetta-Marian oman valinnan mukaisesti. 7. Kotimme on tehty meitä varten - ei vieraita. 6. Tummat hirsipalkit luovat muuten valkoiseen keittiöön kontrastia. 5. Kodissa näkyy äidin sisustusharrastus. 4. Kaikki kodin koriste-esineet ovat äidin sisustusliikkeestä. 3.Lapsiperheessä voi hyvin olla valkoiset sohvat, kun päälliset voi kuitenkin pestä. 2.Kun muovimatto revittiin pois, alta paljastui hyväkuntoinen lautalattia (LOL) Ja lopuksi ylivoimainen ykkönen: 1."Eripariset ja eriväriset tuolit ruokapöydän ympärillä keventävät tunnelmaa ! " Hyvin harvoin. Yleensä sekalaiset tuolit näyttävät juuri siltä mitä ovat: sekalaisilta !
10) meillä on uutta ja vanhaa sekaisin
9) desingiä on vaan block-valaisin
8) ei ole tarroja seinillä :(
7) kotimme on tehty nimenomaan meitä varten
6) meillä on aidot vanhat hirsipalkit näkyvissä
5) minun sisustusharrastus kyllä näkyy
4) minulla ei ole sisustusliikettä :(
3) sohvat on luonnon vaaleat
2) muovimaton alta paljastui todellakin lautalattia
1) hemmetti kun tuolit on samanlaiset mutta pöytälevy on vanha ovi, jossa lasilevy päällä
että ihan mahdollista, ei vain kliseetä
Juu, ne kliseet löytyy sieltä teidän sisustuksesta. Yöks mitä peruskauraa!
Näin kesällä tulee seurattua piha- ja puutarhalehtiä ja mökkilehtiä, joissa on aina pihalla joku suosikkipaikka, joka on rakennettu asettamalla aurinkoiselle rappuslla räsymatto, tyynyjä ja joku peitto. Meinaan vaan, näyttähään se kivalta, mutta ei niitä taatusti voi siinä oikeasti pitää, muutenhan taloon ei pääs kulkemaan niitä kuraamatta ja jokainen pikku sateenripaus kastelee ja homehduttaa ne...
[quote author="Vierailija" time="12.06.2012 klo 13:11"]
10. Uusien ja vanhojen huonekalujen yhdistely luo tilaan kodin tuntua. 9. Kodissa on paljon design-huonekaluja, mutta myös Ikea kelpaa. 8. Lastenhuoneeseen valittiin kivat seinätarrat Jetta-Marian oman valinnan mukaisesti. 7. Kotimme on tehty meitä varten - ei vieraita. 6. Tummat hirsipalkit luovat muuten valkoiseen keittiöön kontrastia. 5. Kodissa näkyy äidin sisustusharrastus. 4. Kaikki kodin koriste-esineet ovat äidin sisustusliikkeestä. 3.Lapsiperheessä voi hyvin olla valkoiset sohvat, kun päälliset voi kuitenkin pestä. 2.Kun muovimatto revittiin pois, alta paljastui hyväkuntoinen lautalattia (LOL) Ja lopuksi ylivoimainen ykkönen: 1."Eripariset ja eriväriset tuolit ruokapöydän ympärillä keventävät tunnelmaa ! " Hyvin harvoin. Yleensä sekalaiset tuolit näyttävät juuri siltä mitä ovat: sekalaisilta !
10) meillä on uutta ja vanhaa sekaisin
9) desingiä on vaan block-valaisin
8) ei ole tarroja seinillä :(
7) kotimme on tehty nimenomaan meitä varten
6) meillä on aidot vanhat hirsipalkit näkyvissä
5) minun sisustusharrastus kyllä näkyy
4) minulla ei ole sisustusliikettä :(
3) sohvat on luonnon vaaleat
2) muovimaton alta paljastui todellakin lautalattia
1) hemmetti kun tuolit on samanlaiset mutta pöytälevy on vanha ovi, jossa lasilevy päällä
että ihan mahdollista, ei vain kliseetä
Toki tämä on mahdollista, tosi hienoa, olet päässyt itse toteuttamaan näin monta sisustuskliseetä etkä edes ymmärrä tämän ketjun sarkasmia...
Hienoa, että joku oli nostanut tämän ketjun. Muistelin tätä juuri (juu, elämäni on melko tapahtumaköyhää) selatessani 15 vuotta vanhaa Avotakkaa. Silloin kuuminta hottia olivat kilometrin korkuiset olohuoneet, joissa ulkoseinä pelkkää lasia. Valo tietysti tulvii sisään, kuinkas muutenkaan. Millaista tuollaisessa akvaariossa oikein on asua? Meillä on tavalliset pienehköt ikkunat, ja suurin ongelma sisustuksessa on saada ikkunat peitettyä niin, ettei tule heijastuksia telkkariin ja läppäriruudulle. Juuri aamulla pohdin, miten saisin peitettyä makkarin pimennysrulliksen reunasta kurkkivan aamuauringon, joka paistaa suoraan silmiin.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että joku oli nostanut tämän ketjun. Muistelin tätä juuri (juu, elämäni on melko tapahtumaköyhää) selatessani 15 vuotta vanhaa Avotakkaa. Silloin kuuminta hottia olivat kilometrin korkuiset olohuoneet, joissa ulkoseinä pelkkää lasia. Valo tietysti tulvii sisään, kuinkas muutenkaan. Millaista tuollaisessa akvaariossa oikein on asua? Meillä on tavalliset pienehköt ikkunat, ja suurin ongelma sisustuksessa on saada ikkunat peitettyä niin, ettei tule heijastuksia telkkariin ja läppäriruudulle. Juuri aamulla pohdin, miten saisin peitettyä makkarin pimennysrulliksen reunasta kurkkivan aamuauringon, joka paistaa suoraan silmiin.
No mutta sullahan on tietysti kellarin harrastetilasta sisustettu elokuvateatteri, jossa on videotykki, muhkea löhösohva ja erityinen äänentoistojärjestelmä. Nurkassa on punainen retrojääkaappi kokiksille ja ehkä tilassa on myös biljardipöytä. Siellä on tarpeeksi pimää telkkarin katseluun.
Ruotsalaisen Gård & torp -lehden kannessa on aina pariskunta huikean kotitalonsa edessä herttaisesti toisiinsa nojailemassa. Se on sinänsä ihan ok, mutta se yökkö kohta on se, että samaan kuvaan aina photoshopataan joku koira, vaikkei perheellä sellaista olisi. Joskus koiran ymppääminen kuvaan on niin räikeää, että sen huomaa vaikkei olisi edes tottunut kuvien käsittelijä.
Kaikista kotiaan esittelevistä mainitaan, että halusivat aivan ehdottomasti persoonallisen ja yksilöllisen kodin. Kuitenkin näissä kodeissa yleensä on kaikki sama mikä muillakin. Siis ihan kaikki sama.
En tiedä onko niinkään klisee mutta ärsyynnyn jos näen esim. keittiön valkoisine avohyllyköineen täynnä toinen toistaan kauniimpia kippoja, koristeita ja kuppeja. Nättiä ehkä mutta ei siivouksen kannalta kovin käytännöllistä pyyhkiä kymmeniä pölyisiä ja rasvapisaraisia pönttöjä päivittäin.
Mulla on keittiössä vitriinikaappi, jossa kivoimmat astiat esillä. Näin ne on pölyltä suojassa, mutta kuitenkin näkyvillä. Avohyllyjä ihailen, mutta sitten muistan että en jaksaisi pyyhkiä pölyjä jatkuvasti.
Se, että kaikki on valkoista, on niin kasaria, samoin tekstitykset kuoseissa.
Ruotsalaistyyppiset sisustukset joissa on hirveästi tavaraa, mutta silti kolkko tunnelma.
Halvat irtokoristeet, joista pitäisi sitten pölyjä pyyhkiä. Sisustustaulut, etenkin New York-aiheiset. Isot seinäkellot, etenkin "aseman kello"-tyyliset.
Kaikki tuollainen kertakäyttöinen opiskelijakämppä-tyyli.
Kynttilä- ja lyhtymeret. Sisällä ja ulkona.
Hienot ja ylelliset, mutta "tyhjät" keittiöt ja vakuuttelut, että asukkaat rakastavat ruuanlaittoa ja kutsuvat mielellään ystäviä kylään ja syömään. Pöydällä saattaa nököttää joku eksoottinen hedelmä tästä merkkinä.
Erilaiset, emännän väsäämät asetelmat.
En tiedä, mainitsiko joku tätä jo, mutta itseäni kummastuttaa ne korkeat kirjapinot esim. olohuoneessa. Miksi kirjoja ei voi laittaa hyllyyn?! Ja entäs jos haluaa lukea metrin korkuisessa pinossa toiseksi alimpana olevaa kirjaa... vähän hankalaa. Muutenkin ne pinot näyttävät dorkalta ja ovat vain niin klisee. Samoin kirjat esim. eteisen lipaston päällä tai olohuoneen pöydän päällä huolellisesti aseteltuna ja niiden päällä vaikka vielä joku kynttiläkippo, pieni kukka tms. Näyttää just siltä, että kirjoja on hankittu vain koristeeksi, ei luettavaksi.
Toinen, mikä ainakin suomalaisissa sisustuslehdissä tökkii, on se, että sisustukset ovat niin mitäänsanomattomia. Ei mitään omaperäisiä, luovia ratkaisuja tai omaa tyyliä vaan kaikki on mahdollisimman neutraalia ja mielikuvituksetonta.
Marko ja Minna muuttivat yhteen puoli vuotta sitten. Heidän makunsa huonekalujen suhteen on niin samanlainen , että useita kalusteita oli kummallakin. Osan he möivät ja ostivat upean parivuoteen ja yöpöydät . Osa kalusteista on varastoitu Minnan ukin omistaman entisöidyn aseman ullakolle. Pian voi olla tarvetta hoitopöydälle myhäilee nuoripari punehtuvin poskin, olemmekin ajatelleet opiskeluaikaisen lukupöydän ajavan asiaa, Minnan ukki onkin lupautunut kunnostamaan pöydän valmiiksi. Myöhemmin Minna aikoo käyttää pöytää harrastamiensa kierrätyskorujen tekemiseen.
Olipas hauska ketju :D
Tässä juuri luin tämän kesän asuntomessuluetteloa. Sieltä löytyvät NIIN monet näistä mainituista.
Huvittavinta on se, että 99 % todennäköisyydellä jutussa, jossa sisustusta kuvataan persoonalliseksi, se on todellisuudessa kaikkea muuta. Olen muutenkin huomannut, että noissa usein yritetään puhua mustaa valkoiseksi. "Valoisa käytävä" on lähes poikkeuksetta pimeä, "yhdistetty keittiö, ruokailutila ja olohuone on tilava ja avara" on ahdas, jne. Tarkoituksella yritetään vaikuttaa lukijan mielipiteisiin kohteesta, ja ihan suoraan siis valehdellaan. Mutta kai se on ok, kun noita voi pitää mielipiteinä... :D
Vanhoja matkalaukkuja pinottu päällekkäin lattialle.
Sohvalla ja sängyllä tyynyröykkiö.
Riemunkirjavat retrosisutukset, kaikki huonekalut ja tavarat vanhoja, käytettyjä ja eri värisiä (= mikään ei sovi yhteen minkään kanssa).
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mainitsiko joku tätä jo, mutta itseäni kummastuttaa ne korkeat kirjapinot esim. olohuoneessa. Miksi kirjoja ei voi laittaa hyllyyn?! Ja entäs jos haluaa lukea metrin korkuisessa pinossa toiseksi alimpana olevaa kirjaa... vähän hankalaa. Muutenkin ne pinot näyttävät dorkalta ja ovat vain niin klisee. Samoin kirjat esim. eteisen lipaston päällä tai olohuoneen pöydän päällä huolellisesti aseteltuna ja niiden päällä vaikka vielä joku kynttiläkippo, pieni kukka tms. Näyttää just siltä, että kirjoja on hankittu vain koristeeksi, ei luettavaksi.
Toinen, mikä ainakin suomalaisissa sisustuslehdissä tökkii, on se, että sisustukset ovat niin mitäänsanomattomia. Ei mitään omaperäisiä, luovia ratkaisuja tai omaa tyyliä vaan kaikki on mahdollisimman neutraalia ja mielikuvituksetonta.
Juuri lukemassani sisustuslehdessä oli taas tuollainen kirjapino! Ja koska kirjat tuppaavat olemaan ärsyttävän kirjavia, oli pino koottu selkämykset seinään päin. Näin yleisvaikutelma rauhoittuu. Ja tosi kirjanystävähän tunnistaa kaikki kirjansa paksuuden perusteella, ja osaa kaivaa sen siitä pinosta mylläämättä koko kasaa. Jösses kuinka käytännöllistä!
Sama korukieli toistuu talotehtaiden esitteissäkin. Joskus tuntuu että niissäkin esitellään enemmän sisustusratkaisuita kuin teknisiä juttuja, tilaratkaisuja, pohjan toimivuutta jne.
Meidän talosta oli myös juttu talofirman esitteessä. Kuvaaja kävi ottamassa kuvat paikan päällä ja toimittaja teki haastattelun puhelimitse. Haastattelussa mieheni korosti että emme ole itse tehneet mitään, vaan palkkasimme kirvesmiesporukan rakentamaan meille talo talotehtaan toimittamasta tavarasta. Mies totesi moneen kertaan olevansa ihan tumpelo ja osallistuneensa rakentamiseen vain rautakaupassa käymällä.
Esitteessä jutusta sai sen vaikutelman että olemme ihan itse rakentaneet talon ja ulkopuolista työvoimaa on käytetty vain vähän. "Talon rakentaminen oli meille mielenkiintoinen projekti, toteaa Mika-isä viimeisiä parkettilautoja asentaessaan..."