Normaalipainoiset vanhemmat, mitä teidän lapset syövät?
Eli siis te joille ruoka ei ole pakkomielle, ette ole jatkuvalla dietillä tai ette tuskaile jatkuvasti ruuanhimon kanssa. Te joilla on terve suhtautuminen ruokaan, mitä teidän lapset syövät?
olen itse ylipainoinen, mies normaalipainoinen mutta lihoo helposti jos ei hetkeen kiinnitä huomiota syömisiinsä. Meillä on 11kk vauva ja nyt mietityttää miten saisin opetettua hänelle mahdollisimman terveen suhtautumisen ruokaan. Onko teillä esim herkut täysin kiellettyjen listalla? Raskausaikana olin varma että meidän lapselle ei mitään herkkuja tarjota ennenkuin hän on ainain 3v, ettei tule samanlaista sokerihiirtä kuin minusta. Mutta nyt olen miettinyt että olisiko sittenkin terveempää opettaa että herkutkin kuuluvat elämään, mutta ne eivät ole jokapäiväisiä? Juuri viikonloppuna vauva sitten saikin maistaa puolikkaan pikkuletun. Haluaisin kuitenkin ehkä opettaa hänelle että arkena syödään normaalia perusruokaa ja juhlissa tai viikonloppuisin voi sitten syödä vähän herkkuja. En haluaisi että hänelle tulee herkuista samanlainen mörkö kuin minulle, että ne ovat jotain kiellettyä jota vastaan pitää taistella ja tuntea syyllisyyttä niiden syömisestä. Miten teillä, herkutteletteko joskus vai onko teillä nollatoleranssi pienten lasten kanssa?
Kommentit (53)
Sanonan mukaan: Sillä ei ole niin väliä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välissä, vaan sillä, mitä syö uuden vuoden ja joulun välissä.
Kyllä herkkuja voi syödä, mutta ei niitä syödä joka päivä tai koko ajan. Ja silloin kun herkkuja syödään, pidetään niiden määrä kohtuullisena. Meillä esim. ei moneen vuoteen ollut karkkipäivää, kun karkkia syötiin harvemmin kuin kerran viikossa. Sitten kun karkkia rupesi tulemaan useammin alettiin pitää karkkipäivää kerran viikossa. Lasten annos on 10 karkkia per nuppi - isosta pussista riittää siis moneksi viikoksi. Samaten meillä on herkkumuropäivä sunnuntaisin - lapset siis saavat sunnuntaina syödä aamupalalla suklaamuroja, sokerihuurrettuja tai muromysliä, mutta muina päivinä syödään terveellinen aamupala. Jos jotain epäterveellistä rupeaa menemään enemmän, kehitetään joku systeemi, jolla sen kulutus saadaan kohtuuteen.
Olen huomannut meidän perheen ja muiden perheiden välillä muutamia eroja:
- Eväät: Lapsilla on koulussa, retkillä, harkoissa ym. eväänä esim. ruisleipää, hedelmäpaloja, hedelmäsosetta, hedelmätäysmehua, jogurttia, juotavaa jogurttia tms. Monella muulla lapsella näyttää olevan sipsi- tai karkkipussi ja kokispullo tai ainakin jotain rasvaisia välipalapatukoita, suklaata, tms.
- Herkkujen syönti koko ajan: Naapuruston lapsilla on joillakin joka päivä joku herkkupussi mukanaan
- Napostelu pitkin päivää: Meillä on muutamia tuttavaperheitä, joissa lapsi saa esim. halutessaan ottaa jääkaapista kesken päivän kimpaleen juustoa, pari kinkkusiivua, kaapista keksiä tai vaikka lautasellisen muroja. Meillä ei ruoka-aikojen välissä saa kuin korkeintaan hedelmiä tai vihanneksia, eikä ylipäänsä syödä juustoa tai kinkkua siltään tms.
Ylipäänsä väitän, että ei ylipainoa yleensä tuo se, mitä syödään ruoka-aikoina, vaan se, mitä syödään niiden ruoka-aikojen välissä. Kaikenlainen napostelu ja napsiminen jatkuvasti huomaamatta lihottaa!
hoikka perhe, syödään ihan tavallista kotiruokaa. Meilä lapset syö todella paljon hedelmiä, varsinkin omenoita menee useampi päivässä. Herkkuja ei ole mitenkään rajoitettu vaan niitä periaatteessa on tarjolla joka päivä, mutta kovin vähän niitä syövät (ehkä juuri siksi että niitä on saatavilla).
Mun mielestä ihan kaikkea saa syödä kunhan se on kohtuuden rajoissa.
Jälikruokaherkuttelu on meillä usein hedelmiä, lättyjä, pannukakkuja tai teen kiisseliä. Kannattaa muistaa kuitenkin näissä ettei laita kiisseliin purkillista kermaa tai lättyjen päälle kaikkea ylisokerista ja lihottavaa täytettä. Pikkasen hilloa esim.
Eikä näitäkään jälkiruokia tarvitse päivittäin syödä. Kerran viikossa yleensä laitan ja siitä sitten riittää seuraavallekkin päivälle vielä.
Perus arkiruokaa muuten. mahdollisimman vähän eineksiä.
Ei meillä kuitenkaan ole mitään ehdotonta asiaa mitä ei saisi ikinä syödä.
Limpparia ja mehua ostetaan todella harvoin jääkaappiin. Useimmiten sillon jos vieraita tulossa syömään tai grillaamaan tms. Arkena juodaan ihan vettä tai maitoa.
Pizzat jos joskus tilataan niin sillon otetaan iso pullo limua mukaan.
Lapsella on lauantai herkkupäivä. Saa valita mitä haluaa. Vaihtelee hänen mielihalut yleensä, suklaan, karkin, sipsin ja hampurilaisen (mäkkäri tai hese) välillä. Saa valita 2 asiaa. Esim suklaapatukka ja tölkki limppaa. Sipsipussia en anna kaikkea vaan puolitan sen ja pistän toisen puolen kaappiin jemmaan. Herkkupäivänä on myös hyvä että on syönyt ennen kun saa herkut. Näin syö huomattavasti vähemmän niitä.
Mulle tuli sellanen mieleen, että jos on liian kovia mielihaluja jonkun esim herkkujen suhteen niin ottaa niihin ihan täyden etäisyyden. Nollatoleranssi. Sitten kun on ollut muutaman kuukauden täysin syömättä niitä niin ei ehkä tekisi mielikään enää sillä tavalla. Olisi sen jälkeen hepompi vain silloin tällöin herkutella kyseisellä jutulla. En tiedä toimiiko mutta tällainen tuli mieleen :)
Tai oikeastaan ruoanhimoon, kaikki menisi...lopettaa kyllä ruoan kohdalla heti kun vatsa täyttyy (normaalikokoiset annokset, teemme itse kotiruokaa ja paljon vihanneksia sen kanssa), mutta tuo makea on pahempi. Viimeksi veti niin överit sitä että oksensi! Itselläni oli lapsena sama ongelma, söin mm. sellaisen Fazerin konvehtipaketin päivässä (350g) ja ripuloin viikonlopun yli sitten. Myös lihavuudesta kärsin kunnes sain vinksahtaneen suhteeni ruokaan korjattua...toisin kuin minulla aikoinaan, omalla pojallani ei ole mallia että syödään tunteisiin. Mutta silti tuntuu vaikealta hänen rajoittaa syömisiään.
Tavallisena päivänä meillä syödään vaikkapa näin:
Aamupala: 2dl turkkilaista jogurttia hunajalla tai kuitupitoisia muroja kevytmaidolla (annoskoko sama kuin paketin suositus) tai 1 viipale leipää sekä hedelmä.
Lounas: kotiruokaa kohtuullinen annos, kaksi annosta vihanneksia, piimää tai maitoa
Välipala: pieni kourallinen pähkinöitä tai jogurttia hunajalla tai hedelmä tai leipää
Päivällinen: sama kuin lounas
Iltapalaa ei syödä, koska lapsi menee melko aikaisin nukkumaan ja suvussa esiintyvä refluksi vaivaa häntäkin. Karkkipäivä on kerran viikossa, silloin saa valita pienen (50-100g) karkkipussin, tikkarin tai askin väliltä. Usein valitsee askin ja syö hitaasti karkit, mutta yrittää saada lisää herkkuja ja raivostuu, jossei näin käy. Päiväkodissa saa välipalalla 2-3 annosta milloin mitäkin, olen pyytänyt että eivät antaisi mutta eivät kuulemma voi jättää nälkäiseksikään...huoh.
Että tarjoaisi isommat annokset ruokaa. Ja terveellisiä välipaloja enemmän.
Olen sitä mieltä, että oma lapseni ei kaipaa karkkia juuri sen takia, että huolehdin verensokerin pysyvän tasaisena juuri ruuan avulla.
jotka söivät kunnon ruoka-annoksia hyvää tavallista perusruokaa.
Tässä: lihakeitto kasviksilla + maustettu karkealla merisuolalla ja Vogelin buljongeilla. Lihapullat hyvästä jauhelihasta maustettuna sellerinlehtisilpulla -nam! Muussia, jossa aina jotain muuta kuten porkkanaa, bataattia, lanttua, sipulia, palsternakkaa jne.... Makaronilaatikkoa täysjyväpastasta ja täysmaidosta. Kanaa erimuodoissaan mutta paistettuna aina vähässä öljyssä. Tässä nyt jotakin.
Kananmunat aina luomua, salaateissa aina kylmäpuristettua luomuöljyä ja sitr. tms. Leivonnaisissa aina spelttiä/täysjyväjauhoja mukana ja marjat pakastettu itse. Aamu/iltapuurot aina täysjyväohraa, grahamjauhoa tms.
Siis täysjyvää, täysmaitoa, voita ja luomuöljyä, yrttejä ja paljon kasviksia kuten esim. sipuleita.
Miksikö näin? Koska näin lapset saivat maukasta perusruokaa ja vatsanasa täyteen. Saivat myös energiaa leikkimiseen, urheiluun ja koulunkäyntiin. Makeita oli kerran viikossa ja isompina silloin tällöin muttei koskaan suuria määriä kerrallaan paitsi jäätelöä meni teinivuosina paljolti:(
Aikuisina heillä ei ole paino-ongelmia ja hampaansa melkein paikattomat. Ja huom. huonot geenit ovat perineet!
Ei juuri koskaan makeita jugurtteja tai myslejä!!!
jotka söivät kunnon ruoka-annoksia hyvää tavallista perusruokaa.
Tässä: lihakeitto kasviksilla + maustettu karkealla merisuolalla ja Vogelin buljongeilla. Lihapullat hyvästä jauhelihasta maustettuna sellerinlehtisilpulla -nam! Muussia, jossa aina jotain muuta kuten porkkanaa, bataattia, lanttua, sipulia, palsternakkaa jne.... Makaronilaatikkoa täysjyväpastasta ja täysmaidosta. Kanaa erimuodoissaan mutta paistettuna aina vähässä öljyssä. Tässä nyt jotakin.
Kananmunat aina luomua, salaateissa aina kylmäpuristettua luomuöljyä ja sitr. tms. Leivonnaisissa aina spelttiä/täysjyväjauhoja mukana ja marjat pakastettu itse. Aamu/iltapuurot aina täysjyväohraa, grahamjauhoa tms.
Siis täysjyvää, täysmaitoa, voita ja luomuöljyä, yrttejä ja paljon kasviksia kuten esim. sipuleita.
Miksikö näin? Koska näin lapset saivat maukasta perusruokaa ja vatsanasa täyteen. Saivat myös energiaa leikkimiseen, urheiluun ja koulunkäyntiin. Makeita oli kerran viikossa ja isompina silloin tällöin muttei koskaan suuria määriä kerrallaan paitsi jäätelöä meni teinivuosina paljolti:(
Aikuisina heillä ei ole paino-ongelmia ja hampaansa melkein paikattomat. Ja huom. huonot geenit ovat perineet!
ettei edes leivonnaisia voi tehdä ilman täysjyväjauhoja! Meillä on kyllä käytetty vehnäjauhoja siihen mihin se kuuluu, samoin pastat ja riisit ilman täysjyvää. Eikä lihoneet lapset ja reikiä tasan nolla (nyt jo aikuisia).
ettei edes leivonnaisia voi tehdä ilman täysjyväjauhoja! Meillä on kyllä käytetty vehnäjauhoja siihen mihin se kuuluu, samoin pastat ja riisit ilman täysjyvää. Eikä lihoneet lapset ja reikiä tasan nolla (nyt jo aikuisia).
itsekään en täysjyväpastaa ja riisiin koske, tunkkaista paskaa maultaan, hyi. Mutta teen kyllä leivät leipäkoneessa täysjyväjauhoista koska minusta ne on niin maukkaampiakin kuin kaupan vaaleat leivät. Omia valintojahan nämä ovat.
Mutta joo itse olen 38 v. syönyt koko ikäni valkoista pastaa ja riisiä useita kertoja viikossa, en syö tummaa leipää, en käytä kevyttuotteita, syön päivittäin makeaa jälkiruokana ja muuta kamalaa, mutta BMI on 20 ja hampaissa ei reikiä. En oikein näe syytä miksi pitäisi alkaa syödä jotain vähemmän maukasta "terveyden vuoksi" kun on tähänkin asti oikein terveenä pysynyt näinkin, samoin lapset.
tiennyt, että valkoiset jauhot ovat varkaita tai muut puhdistetut pastata ja riisit???
Varkaita siksi, että varastavat lapsen kehosta kivennäis/hivenaineita ja vitamiineja.
Lapsen pahaa mieltä ei lääkitä syömisellä eikä ruokaa tuputeta. Syömänsä ruoan määrän lapsi päättää itse, lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Herkkuja syödään minä päivvänä tahansa, mutta kohtuudella - oikeaa ruokaa pitää olla syötynä, jotta joskus saa makeita herkkuja, eli pelkillä herkuilla ei voi elää.
Meillä syödään maitotuotteet rasvattomina, samoin liha. Makkaraa ei syödä eikä rasvaisia eineksiä, vaikka kasviöljyjä ei säästellä. Kovaa rasvaa säännöstellään tiukasti. Pyrimme syömään kasvispainotteista ruokaa, kalaa pari-kolme kertaa viikossa, liha siipikarjan lihana pääasiassa.
Lapsi on aina ollut hieman keskimääräistä kevyempi ja pidempi, eli siis hoikka. Sekä liikunnallinen ja energinen. Meillä ei katsella televisiota paljoakaan eikä pelailla (paitsi äiti:)
tiennyt, että valkoiset jauhot ovat varkaita tai muut puhdistetut pastata ja riisit???
Varkaita siksi, että varastavat lapsen kehosta kivennäis/hivenaineita ja vitamiineja.
Ihan tosi, ei tällainen pidä paikkaansa. Niissä itsessään ei ole kyllä kauheasti vitamiineja tai hivenaineita, mutta sehän tarkoittaa vain sitä etteivät ne saa olla ainoata ravintoa vaan pitää syödä riittävästi muuta mistä saa kehon vaatimasti vitamiineja ja mineraaleja. Kun sen valkoisen riisin ja/tai pastan lisäksi syö paljon vihanneksia ja hedelmiä, pähkinötiä ja palkokasveja, kalaa, lihaa, hyvää rasvaa jne niin ihan taatusti saa tarpeeksi vitamiineja.
Miettikää nyt sitäkin että esim. japanin perinteinen ruokavalio on todettu pitkäikäisyyttä ja terveyttä edistäväksi, vaikka siellä syödään paljon puhdistettua valkoista riisiä. Ja Välimeren ruokavalio samoin Seven Countries' Studyssä jo 1950-luvulla, ja siellä on vedetty vehnäleipää, pastaruokia ja risottoja ihan säännöllisesti.
Minulle tosin letut tai vohvelit eivät ole herkuttelua, vaan ihan normaali iltapala.
Lapsilla ei koskaan ole ollut karkkipäivää. Meillä on oikeastaan aina jälkiruoka, jos ei muuta niin sitten ihan pipari, tai kaksi palaa suklaata.
Arkisin syödään arkiruokaa. Käytän paljon täysjyväpastaa ja laitan vohveleihin puolet sämpyläjauhoja.
Viikonloppuisin sitten juodaan limsaa ja syöminen on hulvattomampaa.
Lapset ovat kaikkiruokaisia. Syövät kaikkia kasviksia (pl. munakoiso) ja salaatteja.
Yksi asia, joka ei yhtään kuulu meidän ruokavalioon, on sipsit. Lapsille ei edes sipsit maistu.
syömme pastan ja riisin täysjyväisenä, leivän yleensä ruisleipänä. Juustokakkuja ja suklaata yms. syömme, leivonnaisia kuten pullia emme paljoakaan, lapsi ei tykkää pullasta, vaikka herkkusuu onkin.
Sokerin määrää joutuu siis rajoittamaan, mutta jotain makeaa voi syödä joka päivä jos se on tyyliin keksi tai kaksi suklaakonvehtia päiväkahvilla. Jäätelöä syödään muutamia kertoja viikossa.
Luotan perusruokaan ja monipuolisiin aterioihin sekä viiteen ruokailukertaan.
Jos olette lihavuuteen taipuvaisia pitäkää lapsella tiukka linja...varmasti alkaa pitemmän päälle syömään kuten te...meillä tiukat karkkipäivät.
tiennyt, että valkoiset jauhot ovat varkaita tai muut puhdistetut pastata ja riisit???
Varkaita siksi, että varastavat lapsen kehosta kivennäis/hivenaineita ja vitamiineja.
meille tärkeää on ruuan maku. Täysjyväjauhoja ei laiteta sinne mihin ne ei kuulu.
Ylipäänsä ihmettelen, miksi Suomessa lapset/nuoret ja lopulta aikuiset ovat Euroopan mittakaavassa niinkin sairaita (esim. diabetes-luvut Euroopan huippua, vaikka se ruoka mukamas on kaikilla niin terveellistä?
Jossain muualla `´valkoinen riisi`` tai ´´valkoinen vehnäjauho´´ei ehkä ole ihan sitä mitä meillä on! Toisekseen Japanissa vaikka söisivätkin ihan puhdasta valkoista riisiä täyttää heidän merilevän syöntinsä sen aukon. Entäpä meillä keskivertoperheessä???
Ja on hölmöä verrata välimeren ruokailuun kun siellä maa on täynnänsä voimakkaita yrttejä, joita jokainen syö päivittäin. Juuri toin niitä itselleni Suomeen. Mitä yrttejä ja missä kasvatettuja suomalaiset syövät? Harva edes osaa käyttää nokkosta tai voikukkaa!!
ja toisekseen tämä ´´varkaus´´ kyllä pitää paikkansa! Itse olen lukenut siitä jo -70 luvulla. Jopa joku suomalainenkin ravitsemusterapeutti on siitä maininnut!!
Ja kuka sanoo, että vain valkoisesta vehnäjauhosta saa leipoa, että kuuluu tehdä niin? Minusta esim. valkoinen pulla maistuu väkevälle tai sokerille jos sitä on siinä runsaasti. Katsokaas kun ne makutottumukset muuttuvat riippuen tarjonnasta!
mutta lapseni on ylipainoinen. En jaksa vastata ap:n kysymykseen koska en tajua asiayhteyttä tuossa.
Jossain muualla `´valkoinen riisi`` tai ´´valkoinen vehnäjauho´´ei ehkä ole ihan sitä mitä meillä on! Toisekseen Japanissa vaikka söisivätkin ihan puhdasta valkoista riisiä täyttää heidän merilevän syöntinsä sen aukon. Entäpä meillä keskivertoperheessä???
Näistä olisi mielenkiintoista tietää lisää. Eli mitä eroa on valkoisessa eli puhdistetussa riisissä eri paikoissa. Tai puhdistetussa vehnäjauhossa eri paikoissa. Nykyisin noita tuodaankin maailmanlaajuisesti eli tuskin lajike-erotkaan syynä ovat.
Ja että mikä tarkkaan ottaen on tämä aukko, minkä merilevä täyttää? Ilmeisesti tarkoitat että siitä saa jotain ravinteita, joita heidän ruokavaliostaan ei muuten saisi tarpeeksi? Mikähän ravinne on kyseessä ja onko tosiaan niin ettei sitä saa mistään muualta.
Ja on hölmöä verrata välimeren ruokailuun kun siellä maa on täynnänsä voimakkaita yrttejä, joita jokainen syö päivittäin. Juuri toin niitä itselleni Suomeen. Mitä yrttejä ja missä kasvatettuja suomalaiset syövät? Harva edes osaa käyttää nokkosta tai voikukkaa!!
Vihreät lehtivihannekset on toki terveellisiä ja meillä niitä syödään paljon (olen itse syntynyt Italiassa ja meillä syödään Suomessakin aika pitkälle sellaiseen tapaan kuin mihin olen lapsuudessa tottunut) mutta en ole tietoinen että niistä saisi välttämättä mitään sellaista mitä ei pystyisi muualtakin saamaan. Sen kyllä uskon että runsas ja monipuolinen kasvisten syöminen yleensä on tosi tärkeää, mutta ei se välttämättä vaadi mitään vaikeasti saatavia villiyrttejä.
ja toisekseen tämä ´´varkaus´´ kyllä pitää paikkansa! Itse olen lukenut siitä jo -70 luvulla. Jopa joku suomalainenkin ravitsemusterapeutti on siitä maininnut!!
Itse en ole kuullut muuta kuin siitä että viljan fytaatit jonkin verran estävät tiettyjen muiden ruoka-aineiden kuten erityisesti kalsiumin imeytymistä. Mutta tässä kyllä on niin päin, että niitä fytaatteja on enemmän täysjyvä- kuin puhdistetussa valkoisessa viljassa. Eikä niillä taida juuri käytännön merkitystä olla siinä mielessä että kenenkään suht normaalisti syövän tarvitsisi pelätä ravinnepuutoksia koska syö liikaa fytaatteja.
Ja kuka sanoo, että vain valkoisesta vehnäjauhosta saa leipoa, että kuuluu tehdä niin? Minusta esim. valkoinen pulla maistuu väkevälle tai sokerille jos sitä on siinä runsaasti. Katsokaas kun ne makutottumukset muuttuvat riippuen tarjonnasta!
Ei tosiaan ole pakko leipoa valkoisesta, siitä olen aivan samaa mieltä! Minäkin teen leivät itse yleensä täysjyväisistä vehnä- ja spelttijauhoista koska tykkään sellaisten leipien mausta. Toisaalta taas syön sitä valkoista pastaa ja riisiä enkä mielelläni koske tikullakaan täysjyväversioihin niistä.
Mutta käsittääkseni kyse onkin lähinnä siitä että onko ihmisen välttämätöntä terveys- ja/tai painosyistä vältellä valkoista viljaa ja riisiä esimerkiksi. Minusta ei, kunhan ne ei ihmisen ainoaa ravintoa ole.
Se mitä meillä EI syödä ollenkaan, on sokerimurot ja muut imelät. Jonkin verran sokerittomia CornFlakeseja menee jugurtin kanssa - jugurtin kanssa niihin ei tarvi lisätä sokeria.
Lapseni sai ensimmäisen karamellinsa vasta 2-vuotiaana. En tiedä johtuuko siitä, mutta lapsi ei ole erityisesti karamellin perään ollenkaan. Nykyisin on karkkipäivä lauantaisin. Paitsi nyt lomalla sitä karkkia saa muulloinkin, vaan eipä tuo lapsi sitä niin edes kaipaa ja usein jää viikonloppukarkeistakin osa syömättä vaikkei mitään jättipusseja ostetakaan.
Painottaisin säännöllistä ruokailua. Kasvava lapsi tarvitsee väkisin viisi ateriaa joka päivä: aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan.
Jos aamupalat ovat sokerihuurrettuja muroja ja CocoPopseja, niin eipä ehken lounas aikanaan maistu.
Terv. hoikan 11-vuotiaan normaalipainoinen äiti