lapsellani on huomenna reumalääkäri ja mua pelottaa
En mä usko, että sillä reumaa on, en millään. Oireet on aika vähäiset. Sillä on vain aika usein nilkka kipeä ja välillä sit myös polvet ja lonkat mut sehän voi johtua vain nilkan varomisesta, eikö niin. Nilkka kipeytyi aikanaan vamman jälkeen, eikä sit parantunut. Eri lääkäreitä on kierrelty, nyt viimeiseksi meidät on lähetetty reumalääkärille, kun siellä nilkassa näkyi jotain nestettä ja kun suvussa on aika paljon reumarasitetta.
Mut se kipu on vain ajoittaista ja se pahenee tietynlaisessa rasituksessa (juoksu, luistelu). Toisia sit liikuntalajeja pystyy tekemään. Eihän reumakipu sellaista ole, eihän? Aamujäykkyyttä ja jatkuvaa väsymystä on myös, mutta nehän nyt voi johtua mistä vain eikö niin?
Reumasukulaiset on koko ajan kipeitä. Ja niillä se on aina alkanut vasta aikuisena. Ei tämä ole samaa, eihän?
Kertokaa mulle että kaikki menee hyvin. Tää ois jo kolmas pitkäaikaissairaus, mikä tällä pojalla diagnosoitaisiin... Kahteen on sopeuduttu, mutta kolmas alkaa kuulostaa jo huomionhakuisuudelta. Miten me voitais enää koulussakaan pyytää vielä tähänkin erityisjärjestelyjä ja niin edelleen... Ja ne lääkkeetkin pelottaa. Kovia myrkkyjä ja sivuvaikutuksia. Jaksaako sitä enää.
Kommentit (21)
Tietääkö poika itse reuman oireista? Eli onko itse valitellut nivelten aamujäykkyyttä tms. vai onko se tullut esille kysyttäessä tai sen jälkeen kun on kuullut, että tuo on yksi oire. Moni oire on sellainen, jota jokainen kokee joskus elämässään ja joka voi alkaa omassa mielessä tuntua sitten isommalta asialta kun ymmärtää, että se voi liittyä johonkin sairauteen.
Jatkuvasti tulee uusia lääkkeitäkin ja juuri lastenreuma voi usein parantua kokonaan.
Jos teidän tutut reumaatikot on kovin kipuisia, heillä on huono/väärä lääkitys.
En ymmärrä mitä erityisjärjestelyjä reumaatikko tarvitsisi koulussa. Lääkityksellähän tautia hoidetaan.Pikkulasten reuma voi parantua kokonaan.
tarvii erityisjärjestelyjä siihen, kun ei pysty tekemään kaikkea liikunnassa. TÄhän asti on ollut vain "hankala ja laiska". Sitten olisi tässäkin asiassa taas "erityinen". Kun se ei raasuparka mitään muuta niin haluaisi, kuin olla ihan tavis.
Eikä se valitettavasti ole ihan pikkulapsi enää.
Poika tietää reuman oireista jotain. On valittanut aamujäykkyyttä jo aikaisemmin.
En ymmärrä mitä erityisjärjestelyjä reumaatikko tarvitsisi koulussa. Lääkityksellähän tautia hoidetaan.Pikkulasten reuma voi parantua kokonaan.
tarvii erityisjärjestelyjä siihen, kun ei pysty tekemään kaikkea liikunnassa. TÄhän asti on ollut vain "hankala ja laiska". Sitten olisi tässäkin asiassa taas "erityinen". Kun se ei raasuparka mitään muuta niin haluaisi, kuin olla ihan tavis.Eikä se valitettavasti ole ihan pikkulapsi enää.
Poika tietää reuman oireista jotain. On valittanut aamujäykkyyttä jo aikaisemmin.
sitä on nivelissä sitä aamujäykkyyttä.
Muusta en tiedä, eikä se kuulu tähän.
hanki "terveempi" asenne sairauksiin. Ei niistä pidä isoa numeroa tehdä.
En ymmärrä mitä erityisjärjestelyjä reumaatikko tarvitsisi koulussa. Lääkityksellähän tautia hoidetaan.Pikkulasten reuma voi parantua kokonaan.
tarvii erityisjärjestelyjä siihen, kun ei pysty tekemään kaikkea liikunnassa. TÄhän asti on ollut vain "hankala ja laiska". Sitten olisi tässäkin asiassa taas "erityinen". Kun se ei raasuparka mitään muuta niin haluaisi, kuin olla ihan tavis.Eikä se valitettavasti ole ihan pikkulapsi enää.
Poika tietää reuman oireista jotain. On valittanut aamujäykkyyttä jo aikaisemmin.
itselläni ja lapsellani on pitkäaikaissairauksia mutta emme tee niistä numeroa. Sairaudet ovat osa elämäämme, hoidamme niitä lääkkeillä.
Sehän olisi vain hieno juttu jos viimein löytyisi oireiden aiheuttaja ja siten myös oikea hoito.
En ymmärrä mitä erityisjärjestelyjä reumaatikko tarvitsisi koulussa. Lääkityksellähän tautia hoidetaan.Pikkulasten reuma voi parantua kokonaan.
tarvii erityisjärjestelyjä siihen, kun ei pysty tekemään kaikkea liikunnassa. TÄhän asti on ollut vain "hankala ja laiska". Sitten olisi tässäkin asiassa taas "erityinen". Kun se ei raasuparka mitään muuta niin haluaisi, kuin olla ihan tavis.Eikä se valitettavasti ole ihan pikkulapsi enää.
Poika tietää reuman oireista jotain. On valittanut aamujäykkyyttä jo aikaisemmin.
...hyvin että täällä kaikki kommentoijat ovat niitä joilla ei todellisuudessa ole mitään käsitystäkään mitä on LASTENREUMA oikeasti.
Kaikkea ei tosiaankaan pysty tekemään vaikka lääkitys olisikin kohdallaan. Vain pieni prosentti lasten reumaan sairastuneista paraneen kokonaan (prosenttia en muista, tieto Ortonin lasten reumatologi Hanna Säilältä).
Koulussa todellakin tarvitsee erikoisjärjestelyjä joiden tarkoitus on ainoastaan helpottaa reumalapsen koulunkäynti, arkea. Esim. erikoiskynät, läppäri, korotettu pulpetti, ratsastajan tuoli yms.
Lasten reuman ensimmäinen ja oikeasti yleisen oire on aamujäykkyys. Toisena oireena on nestelisät nivelissä. Kolmantena kivut. Neljäntenä turvotus. Näistä voi olla kaikki tai vain yksi tai ei yhtään.
Reumatekijä voi olla negatiivinen tai positiivinen. Myös tuma-vasta-aineet mitataan ja jos ne on positiiviset, sekin on merkki reumasta.
Ottakaa asioista selvää ennen kuin niitä täällä "neuvotte".
Ole ap kuitenkin onnellinen että tutkitaan ja hutkitaan. Ja jos se on reuma, sekään ei maailmaa kaada, sen kanssa oppii elämään, niin äitinä kuin lapsikin.
T. Reumalapsen Äiti
Muutenkin jotenkin tökeröä vähätellä äidin huolta lapsestaan. Omat sympatiani ovat täysin ap:n ja hänen poikansa puolella. Itse tuntisin varmasti samoin kuin ap, ja mielestäni se on aivan luonnollista.
niin kyllä siihen kuuluu väsymyskin. Ainakin mulla itselläni tulehdus syö hemoglobiinia ja sit väsyttää.
T: reumaa sairastava
oletan, että alkupään kommentit oli tarkoitettu rohkaisuksi, eikä niinkään vähättelyksi. Olen vaan huolissani juuri siksi, että ollenkaan kaikki sukulaiset eivät ole päässeet täydellistä remissiota lähellekään. Itse asiassa siellä on joukossa vain yksi, joka on onnistunut siinä.
Ja ne lääkkeet sivuvaikutuksineen. Kun niitä lääkkeitä on ennestäänkin. ENkä tiedä, tietävätkö täysin eri alojen lääkärit niiden yhteisvaikutuksista. Tai edes sitä, onko ne entisetkäään lääkkeet määrätty oikein perustein.
Nimittäin remission saavuttamisessa olennaista on se että hoito alkaa nopeasti. Sitä helpompi reuma on jatkossakin mitä aiemmin ja tehokkaammin se alussa hoidetaan.
Lähivuosina sairastuneet ovat paljon paremmassa asemassa kuin joskus aiemmin sairastuneet. Aniharvalle tulee enää esim. invaliditeettia.
oletan, että alkupään kommentit oli tarkoitettu rohkaisuksi, eikä niinkään vähättelyksi. Olen vaan huolissani juuri siksi, että ollenkaan kaikki sukulaiset eivät ole päässeet täydellistä remissiota lähellekään. Itse asiassa siellä on joukossa vain yksi, joka on onnistunut siinä.
Ja ne lääkkeet sivuvaikutuksineen. Kun niitä lääkkeitä on ennestäänkin. ENkä tiedä, tietävätkö täysin eri alojen lääkärit niiden yhteisvaikutuksista. Tai edes sitä, onko ne entisetkäään lääkkeet määrätty oikein perustein.
Lastenreumaksi lääkäri tätä sanoi. Ensimmäiset lääkkeet ja fysioteriapia määrättiin jo. Alkavat heti. MUTTA lääkäri kirjoitti diagnoosiin, että 'ilmeinen' reuma, mutta halusi vielä uusia magneettikuvat, jotta näkisi tulehduksen laajuuden. Edelliset kuvat on otettu vain yhdestä nivelestä ja tekniikalla, jossa ei haettu reumaa, vaan muuta ongelmaa. Onko olemassa vielä mahdollisuus, että sieltä ei sitten löydykään mitään ja tämä ei olekaan sitä? Ultraäänellä katsoessaan lääkäri ei olöytänyt tulehdusta kuin jostain yhdestä tai kahdesta nivelestä, jos sen muminasta osasin päätellä?
Mietin vain, kun ne kivut lapsella ei ole kovin kovia, vaan joskus ihan unohtaakin ne, kun on muuta kivaa. Ja pystyy tosiaan tekemään suurimman osan liikunnasta koulussa - ei ehkä pitkään, mutta jonkun aikaa kuitenkin. Kuinka kovia reumakipujen pitäisi olla? Nämä mun sukulaiset on ollett todella kipeitä, niin kipeitä , ettei haarukka pysy kädessä?
Onhan reumaakin erilaista tai siis eri tavalla oirehtivaa. Joillakin on ärhäkkä reuma ja ei meinata saada oireita kuriin millään ja toisilla lievempi.
Kyllä se taitaa reuma olla. Minulla todettiin 3-vuotiaana ja ainoa, miten se on koulussa huomioitu on, että sain itse kertoa liikuntatunnilka, pystynkö jotain tekemään vai en. Ja tuskin ne kivut tulevat ihan sängyn pohjalla koskaan vetämään. Tulehdukset hoidetaan ja sitten jatketaan taas normaalia elämää. Vaikka polvi ei joskus suoristuisi tms. pystyy jalkoja silti käyttämään ja kuten kerroit, vaivat usein unohtuvat, jos on hauskaa. Särkylääkkeet on keksitty avuksi ja vaikka ne eivät aina riitä, on minun elämäni ollut ihan normaalia. Reuma on reuma. Vaikka se haittaa, sen kanssa voi elää ihan normaalisti.
mutta parempi olisi tietysti kun ei olisi koko reumaa. Onkohan se sittenkin vielä mahdollista?
miksi hannaat vastaan ilmiselvää asiaa.
Nyt hoidot kuntoon ja lääkitys kohdilleen niin on mahdollisuus jopa oireettomuuteen - itse tauti tietysti on olemassa.
Lapsesihan selvästi oireilee, "Ja pystyy tosiaan tekemään suurimman osan liikunnasta koulussa - ei ehkä pitkään, mutta jonkun aikaa kuitenkin"
Normaalisti lapsi pystyy tekemään koululiikuntaan liittyvät asiat ongelmitta.
vahvasti vaikuttaisi kuitenkin siltä että on.
Lääkäri kertoo malta sinne saakka.
En ymmärrä mitä erityisjärjestelyjä reumaatikko tarvitsisi koulussa. Lääkityksellähän tautia hoidetaan.
Reuman oireet vaihtelevat yksilöittäin.
Pikkulasten reuma voi parantua kokonaan.