Muita akateemisia naisia, joita pukumiehet yököttää?
olen kaksinkertainen maisteri. muilta osin olen sitten varmaan aika yksinkertainen, kun miesmakuni on useimpiin akateemisiin naisiin verraten rahvaanomainen.
Prätkämiehet, kaljut, parrakkaat, tatuoidut yms viehättää. Miehen pitää osata kaikkea sitä mitä minä en: rakentaa terassi, korjata auto, kaataa puita, ajaa isoja koneita..
Ja vaikka tiedän ihan hyvin, että akateeminen pukutyyppi voi osata tehdä noita kaikkia, niin ei vaan sytytä. ei sitten yhtään.
Muilla akateemisilla naisilla sama syndrooma? :)
Kommentit (12)
Viehätys riippuu miehestä, ei puvusta. Vaikka saa pukukin olla kivannäköinen tai sitten jotain muuta päällä. Puku ei tarkoita samaa kuin akateeminen, toki se on koulutetuilla yleisempi.
En tosiaan välitä, anteeksi kielenkäyttöni, "paskantärkeistä" pukumiehistä.
Mäkään en pidä pukumiehistä. Tosin ei mun lähipiirin akateemiset miehet juuri pukuja käytä. Itse en miellä pukua akateemisen miehen asuksi vaan ajattelen pukumiesten olevan ennemminkin jotain tuote-edustajamerkonomeja.
että mua ei varsinaisesti haittaa se, että mies on akateeminen jos hän on muutoin sellainen karski ja vähän rujo äijämäinen mies.
Tämä mun mieltymykseni varmaan johtuukin siitä, että nämä tosiäijä-tyypit ketä olen tuntenut on olleet todella älykkäitä ja sielukkaita miehiä. sitten taas nämä älyköt ja uraohjukset on olleet hajuttomia ja mauttomia, ilman yllätyksellisyyttä ja kerroksia.
Hyvä että edes joku muukin :)
ap
Itselläni on jonkin verran kokemusta näistä kaljuista, parrakkaista ja tatuoiduista prätkämiehistä. Ja vaikuttavat kyllä juuri siltä että ulkoisella olemuksellaan koettavat luoda sellaista kuvaa että olisivat jotenkin hyviä joissakin käytännön miesten töissä, kuten rakentamisessa, puunkaadossa tai autonkorjauksessa. Todellisuudessa ovat kuitenkin ihan kädettömiä.
Minusta mies on puku päällä usein tosi hyvän näköinen.
olen kaksinkertainen maisteri. muilta osin olen sitten varmaan aika yksinkertainen, kun miesmakuni on useimpiin akateemisiin naisiin verraten rahvaanomainen. Prätkämiehet, kaljut, parrakkaat, tatuoidut yms viehättää. Miehen pitää osata kaikkea sitä mitä minä en: rakentaa terassi, korjata auto, kaataa puita, ajaa isoja koneita.. Ja vaikka tiedän ihan hyvin, että akateeminen pukutyyppi voi osata tehdä noita kaikkia, niin ei vaan sytytä. ei sitten yhtään. Muilla akateemisilla naisilla sama syndrooma? :)
Ja siksi pidän itseäni "sivistyneenä"; en siksi, että olen akateeminen.
että mua ei varsinaisesti haittaa se, että mies on akateeminen jos hän on muutoin sellainen karski ja vähän rujo äijämäinen mies. Tämä mun mieltymykseni varmaan johtuukin siitä, että nämä tosiäijä-tyypit ketä olen tuntenut on olleet todella älykkäitä ja sielukkaita miehiä. sitten taas nämä älyköt ja uraohjukset on olleet hajuttomia ja mauttomia, ilman yllätyksellisyyttä ja kerroksia. Hyvä että edes joku muukin :) ap
kanssa menna tilaisuuteen johon on pukupakko?
Jos edes osaa sen puvun paalleen pukea niin sitten on niin vaivaantuneen nakoinen etta loistaa kauas.
Ei kiitos minulle.
Mies on puku päällä komea ja joissain töissä pitää käyttää pukua. Katainen on vapaalla varmaan mukavissa vaatteissa samoin pressa tai kuka tahansa ihminen.
Eihän akateemisuus ole stypo, moni teekkari on hullu hevifani, Dressmannin mainoksessa ne nollapäät mainostavat miesten vaatteita, koska suorat vaatteet koetaan myös siistinä.
Tai riippuu mitä pukumiehellä tarkoitat. Jos tarkoitat sellaista Katais-tyyppistä sliipattua ja liukasta bisneshenkistä tyyppiä, ei kiitos. Mutta en mä lämpene myöskään tuollaisille "kaljuille ja tatuoiduille prätkämiehille". Ensimmäinen mielleyhtymä niistä on nimittäin ns. miespuolinen blondi, joka yrittää kovasti ulkoisella pätemisellä täyttää päänsisäistä tyhjyyttä. Sama pätee kehonrakentajiin.