Saatko usein viestejä tuonpuoleisesta

Fysiikka, kemia ym. luonnontieteet selittävät tietyt seikat. Mikään tiede ei selitä, mistä elämä, sielu, tietoisuus, muisti, äly, tunteet tulevat ja minne elämä menee.

Fysiikka, kemia ym. luonnontieteet selittävät tietyt seikat. Mikään tiede ei selitä, mistä elämä, sielu, tietoisuus, muisti, äly, tunteet tulevat ja minne elämä menee.

IS: Katri Helena saa viestejä kuolleelta pojaltaan Lauantai 9.6.2012 klo 12.21 Katri Helena paljastaa Ilta-Sanomissa, millaisia viestejä hän saa tuonpuoleisesta. Katri-Helena saa viestejä tuonpuoleisesta. Katri-Helena saa viestejä tuonpuoleisesta. (JENNI GÄSTGIVAR) Ilta-Sanomien haastattelussa Katri Helena kertoo, että saa viestejä kuolleelta pojaltaan Juhalta. Hänellä on tallessa yksi näistä viesteistä: "Älä itke suruitkuja äiti, itke pois ikäväsi fyysisestä yhteydestä ja kasvata uusi yhteys henkiemme välille. Se on paljon lujempi side, eikä se lopu" Katri Helena sanoo, että tuntuu yhä pahalta kun näkee moottoripyöräpoikia. - Juha touhusi aktiivisesti moottoripyörien parissa. Kyllä se vieläkin satuttaa, kun esimerkiksi autoa ajaessani näen moottoripyöräpojan edessäni. Se jysäyttää joka kerta. Katri Helena kertoo, miten Juha-pojan kuolema vuonna 2009 kosketti syvältä. - Minun oli pakko tehdä se kesä töitä ja hoitaa velvollisuudet että pääsin eteenpäin. Sen jälkeen olin todella väsynyt ja pidin seitsemän kuukauden paussin. Oli rankkaa, kun ihmiset tulivat keikoilleni ja tiesivät suruni. Lähde: Ilta-Sanomat

Katri-Helena saa vaan palstatilaa lehdistä näillä jutuilla.

mutta jotain outoa minulle tapahtui, kun perheessämme elettiin todella vaikeita aikoja. Lapsi taisteli teho-osastolla hengestään ja minä itse olin kotona ihan kunnon flunssassa ja vatsataudissa voimatta mennä lapsen luo sairaalaan. Ne olivat pahimpia päiviä, mitä eteeni on tullut. Olin aivan uupunut ja itkin vain ja ajatuksissani ikäänkuin kyselin itseltäni jatkuvasti, että mitä tapahtuu, selviääkö lapsi jne. Joku vastasi minulle, äänettömästi tietenkin, mutta aina kun ajattelin jonkun kysymyksen, kuului pääni sisältä siihen saman tien vastaus. Ok, kuulostaa heikkopäiseltä, mutta ihan järjissäni oleva tasapainoinen ihminen olen aina ollut. Ajattelin silloin, että tuo vastaaja on lapsen suojelusenkeli. En ole aiemmin kertonut tätä kenellekään.

soitetaan, taivaassa ei ole numeroita, ja se puhelin soi vain kerran, eräs läheinen soittaa.

HerranJestas. Mullekkin soitetaan vähän väliä tuntemattomasta numerosta. Lehtimyyjiä sanovat olevansa.

...hyvin lähellä eikä jätä häntä hetkeksikään yksin.



Kuten ei oma suojelusenkelisi jätä Sinuakaan.



Enkeli on sanansaattaja Jumalan ja ihmisen välillä joka tapauksessa. enkeli on ihmistä alempana hierarkiassa, ihmistä varten siis, toimien Jumalan palveluksessa aina ihmisen hyväksi. ( puhun nyt hyvistä, Jumalan enkeleistä).



Koska ihminen on Jumalan kuva, oma itsensä, kokonaisuus, johon kuuluu ruumis, henki ja sielu, ei ihmisestä kuoltuaankaan tule enkeliä vaan ihminen säilyy ihmisenä, omana tietoisena sielunaan. (toisin kuin kristiuskoa tarkemmin tuntemattomat saattavat joskus sanoa huolimattomasti, että kuoltuaan joku muuttui enkeliksi. Ei muutu.)



Vaan uskomme RUUMIIN ylösnousemukseen, so. koko ihmisen ominaispiirteineen. Nousemme kouleman jälken kirkastettuna (eli ei esim. sairaana enää, vaikka kuollessaan olisi ollut sairas jne.) tunnistettavana.



Hineoa, että sait kokea lohdutuksen ja rohkaisun hetken!



T. Pastori

täällä kysyttiin merkkejä tuonpuoleisesta, kerroin, että omainen soittaa, ja jos puhelin on pöydällä, sitä ei kuule muut perheen jäsenet, ainoastaan minä kuulen!! Olen tietoinen näistä vainajien merkeistä, muutkin ovat kertoneet samaa.



Sanon näin, että näistä asioista tietämättömät olkaa vaiti!!!!!!!!!!!!!!!!

tässä keväällä ja äitini kirjahyllyssä on kuva äitini isästä eli lasteni isoisoisästä. Hän kuoli minun ollessani 1-vuotias joten minulla ei ole hänestä muistikuvia. Lapseni leikkivät olohuoneessa ja minut valtasi yhtäkkiä vahva yhteydentunne isoisääni - jota en siis koskaan tuntenut. Minulle tuli sellainen jatkuvuuden tunne, että hän olisi katsellut minua vauvana samalla rakkauden tunteella ja ihaillen, kuin katseli nyt omia lapsiani. Tulin myös samalla tietoiseksi siitä, että olen hänet vauvana kohdannut vaikka en tietenkään tietoisesti voi tätä muistaa. Kerroin äidillenikin tästä, että minusta tuntui kuin hänen isänsä olisi ollut näkemässä siinä tilanteessa lapseni ja minut. Se oli todella hieno tunne, sillä tunsin ensimmäistä kertaa elämässäni, että minulla oli tämä isoisä.



Toinen tämänkaltainen kokemus tapahtui kun isoäitini kuoli muutama vuosi sitten - hän oli siis äsken kerrotun isoisäni leski. Mummo kuoli juuri pari viikkoa ennen kuin minulla oli ovulaatio. Hautajaiset olivat juuri samana päivänä tai päivä sen jälkeen kuin ovuloin. Olimme mieheni kanssa alkaneet juuri siinä kierrossa yrittämään toista lastamme, mutta käytännön syistä harrastimme seksiä vain muutama päivä ennen hautajaisia/ovulaatiota emmekä sen aikaan. Olin kuitenkin jollakin tasolla jo hyvin tietoinen tapahtuvasta hedelmöitymisestä ja olin varma raskaudesta jo hautajaisissa. Lapsen toinen nimi tuli kirkkaana mieleeni, että se tulisi olemaan sama kuin mummoni toinen nimi. Näin asian jatkumona kun yksi sielu katoaa maan päältä niin toinen saa alkunsa. Kun vauva syntyi 9kk myöhemmin, hänellä oli rauhallinen, mutta jollakin tavalla "vangittu" katse ja ikään kuin vauva olisi ollut vanha jo syntyessään. Myös äitini huomasi saman ja kertoi, että vauvan katse oli juuri sama kuin hänen äitinsä kuolinvuoteellaan. Olin pitkään varma, että isoäitini henki syntyi uudelleen kuopuksessamme. Hänessä on edelleen leikki-ikäisenä monia erehdyttävästi samoja piirteitä kuin mummossani. Mutta en ole varma, uskonko sielunvaellukseen vaikka käsittääkseni Raamatun mukaan sitä voisi ehkä tapahtua.

siis ovulaatio oli joko hautajaispäivänä tai päivää sitä ennen. Ei sen jälkeen kuten kirjoitin virheellisesti.

Mua kiinnostaisi tietää hiukan enempi siitä mitä kirjoitit. T.lähes saman kokenut.Puhelin oli kiinni ja silti soi....vastasin ja säikähdin lisää...irrotin vielä akun ja hetken päästä soi uudestaan....

tuonpuoleisesta tulee viesti, yhteys on omaiseen.



Aluksi tämä pelotti, mutta tunnen hyvää oloa, tiedän, että kerran tapaamme vielä, kunnes oma matkani päättyy.

tuonpuoleisesta tulee viesti, yhteys on omaiseen.



Aluksi tämä pelotti, mutta tunnen hyvää oloa, tiedän, että kerran tapaamme vielä, kunnes oma matkani päättyy.

tuonpuoleisesta tulee viesti, yhteys on omaiseen.



Aluksi tämä pelotti, mutta tunnen hyvää oloa, tiedän, että kerran tapaamme vielä, kunnes oma matkani päättyy.

mutta jotain outoa minulle tapahtui, kun perheessämme elettiin todella vaikeita aikoja. Lapsi taisteli teho-osastolla hengestään ja minä itse olin kotona ihan kunnon flunssassa ja vatsataudissa voimatta mennä lapsen luo sairaalaan. Ne olivat pahimpia päiviä, mitä eteeni on tullut. Olin aivan uupunut ja itkin vain ja ajatuksissani ikäänkuin kyselin itseltäni jatkuvasti, että mitä tapahtuu, selviääkö lapsi jne. Joku vastasi minulle, äänettömästi tietenkin, mutta aina kun ajattelin jonkun kysymyksen, kuului pääni sisältä siihen saman tien vastaus. Ok, kuulostaa heikkopäiseltä, mutta ihan järjissäni oleva tasapainoinen ihminen olen aina ollut. Ajattelin silloin, että tuo vastaaja on lapsen suojelusenkeli. En ole aiemmin kertonut tätä kenellekään.

Vaikeuksien hetkellä ja joskus ihan vaan silloinkin, kun joku asia on ihan liikaa mietityttänyt, "kuulen" vastauksen pääni sisältä. Monesti ne vastaukset eivät ole ihan suora vastaus siihen, mitä kysyin, mutta aihetta sivuava vastaus kuitenkin. Ja ihan aina ne ovat pitäneet paikkansa.

"Hurjin" tällainen kokemus on, kun mielessä pyöri ystäväni raskaus ja äidiksi tuleminen. Raskaus oli sujunut normaalisti, mutta ystäväni oli yllättäen todella ahdistunut toivotusta raskaudestaan. Vastaus pohdintoihini oli tarkalleen hieman oudonkuuloinen "X jää normaalisti äitiyslomalle." Näin kävi ja ystäväni sai lapsen, joka menehtyi pienenä. :(

Näihin juttuihin vakaasti uskon, vaikka en kuulukaan kirkkoon tai mihinkään muuhunkaan uskontokuntaan. Kokemukset ovat helpottaneet elämääni ja tuoneet turvallisuutta vaikeina aikoina. Toisaalta taas ajatus moisesta "predestinaatiosta" tuntuu aika ahdistavaltakin. Kuitenkin nämä "ennakkotiedot" ovat olleet todella positiivinen juttu.

näen silloin tällöin kuolleita omaisiani unissa ja juttelen heidän kanssaan ihan tietoisesti että ovat tuonpuoleisesta. He siinä kertoilevat järkeviä mm. millaista siellä on jne. Ja koen unessa usein ahaa-elämyksiä, että niinhän se on ja tuon olen aina aavistanut, että elämä jatkuu.



Näen myös enneunia ja tiedän tulevista silloin tällöin ja olen näin todistanut miehelleni näkökykyni. Hän kyllä ihmettelee ja hieman pelkääkin.



Minäkin olen keskustellut äänettömästi, päässäni edesmenneen tai jonkun, ehkä henkioppaani kanssa. Ikäänkuin esitän kysymyksiä ja saan niihin vastauksia...vaikea selittää.



En kyllä kehtaa kertoa näitä juttuja kaikille, koska toisen on niin helppo leimata hulluksi - kuinka voin nämä tässä hetkessä todistaa? Olen kuitenkin terve, täysjärkinen ihminen, jolla on jalat tukevasti maassa.



Lapsesta lähtien (6 v.) olen ollut kiinnostunut uudestisyntymisestä, selvänäkemisestä, enneunista ja tuonpuoleisesta. Nuo asiat ovat minulle tavallisia, eivät siis pelota. Ne ovat kaikille tavallisia, mutta ihminen sulkee itsensä kiireen ja stressin vuoksi, eikä ehdi kuunnella sisintään.



Minä uskon, että meitä johdetaan tässä elämässä valitsemaan asioita. Sattuma puuttuu peliin ja osan valitsemme tietoisesti tuntemalla kiinnostusta ko. asiaan.

unessa vanajan kanssa, mitä hän kertoi, minkälaista on olla siellä iankaikkisuudessa!

Mielenkiintoista, kerro jotain

Kun äitini kuoli, muutaman päivän jälkeen hän tuli käymään luonani. Koin tilanteen lohdullisena.

Ja minuutilleen tasan vuorokausi ennen kuin äitini kuoli, tunsin kuinka joku tai jotkut kävivät luonani "kertomassa" tapahtuneesta.

Myös vauvaani käytiin katsomassa synnärillä. Sitä tilannetta säikähdin, ja sen jälkeen pidin visusti vauvan vierihoidossa. Ehkä se oli joku merkki.

Mitä isoäitisi teille kertoi?

Minä en ole saanut viestejä mistään, mutta en usko, että säikähtäisin, jos elämää olisi tämänkin jälkeen. Minusta on aivan yhtä selittämätöntä, että elämme edes kerran, miksi ei sama ihme voisi toistua? Kuka voi oikeasti kertoa mistä ja kuinka synnymme ja tulemme.

Isoäitini oli mm. huolissaan pärjäämisestäni/jaksamisestani,"lohdutti" vain olemalla kanssani hetken. Viimeisessä yhteydenototssa ilmoitti jatkavansa nyt "eteenpäin". Outo tunne noiden jälkeen.

no juttelimme, että tuonpuoleisessa on ihan samanlaista kuin täälläkin, samat toimet ja tavarat jne. Ihan kuin täälläkin, mutta ei käsin kosketeltavina, vaan energiana. Ihmisten energia irtautuu kehosta kuoltuamme ja pystyy kommunikoimaan ajatuksen tasolla muiden ihmisten energioiden kanssa. Tavarat ovat myös energiaa. Unien kautta voi päästä lähelle fyysisiä ihmisiä ja viestiä asioista tai vain muistuttaa olemassaolostaan.



Oleminen henkenä on mukavaa, koska ei ole fyysisiä vaivoja, kipuja, näläntunnetta - muttei toisaalta syömisen tms. tuottamaa nautintoa. Henget tai energia on luonteeltaan samanlaista kuin ihminen yleensä on/oli eläessäänkin.

Tuonpuoleisessa seurustellaan ja touhutaan ihan tavallisesti muiden kanssa ja kun läheinen on saapumisvuorossa, tullaan vastaan auttamaan uuteen tilaan tulemisessa. Se hämmentää aluksi kaikkia ja monen on vaikea suhtautua asiaan, koska on uskonut muuta eläessään.



Me myöskin jatkamme halutessamme matkaa, sillä jokaisen on opittava elämän kautta paremmaksi ihmiseksi (tai hengeksi) jotta voisimme liittyä Suurempaan Rakkauteen. Valitsemme vanhempamme ja elämämme, johon synnymme saadaksemme tarvittavia kokemuksia päästäksemme parempaa kohti. Kaikki on siis itse aikanaa valittu, mutta unohdamme sen, kun saavumme taas vauvoina maailmaan. Usein läheiset, joiden kanssa täällä elämässä olemme, ovat olleet ennenkin läheisiämme aiemmissa elämissämme. Siksi joku tuntuu sielunsisarelta.





Hm, tämä tilitys kuulostanee hullulta, mutta tällaista juttelimme unessa ja olin siinä jotenkin varma, että näinhän se on, kyllähän me sen kaikki jossain sisällä jo tiedämme.

[

Isoäitini oli mm. huolissaan pärjäämisestäni/jaksamisestani,"lohdutti" vain olemalla kanssani hetken. Viimeisessä yhteydenototssa ilmoitti jatkavansa nyt "eteenpäin". Outo tunne noiden jälkeen.

että kuolleen läheisen hahmo ollut jotenkin läsnä ja ensin pelottikin, mutta sitten tuli syvä rauhantunne ja hyvä olo. Pystyin jopa nukahtamaan uudelleen (tapahtui yöllä).