Älykkäät oppivat monta kieltä
Kommentit (19)
Veljelläni on aina ollut enemmän kielipäätä kuin minulla, silti oma ÄO:ni on korkeampi. Luulen että kyse on enemmänkin kiinnostuksesta. Veljeni taas oli huono matikassa, jossa itse olen hyvä. Mulla ei tosin ikinä ole ollut mitään ongelmaa opiskella ruotsia. Kiva kieli ja yllättävän hyödyllinen!
Äidiltä kielipää, isältä matikkapää, sekä minulle että veljelle. Molemmat hyviä kielissä (veli puhuu sujuvasti espanjaa, kirjoitti sen yo-kirjoituksissa, vuoden opiskelun jälkeen ja hyvin meni :D). Matikassa vaihtelee, veli ei ollut kouluaikana kiinnostunut siitä, ja niinpä ei menestynyt, vaikka lahjoja olisi siihen ollut, minä taas olin silloin (ja vieläkin) kiinnostunut siitä, ja sain hyviä arvosanoja läpi kouluajan. Tosin parhaat arvosanani tulivat kemiasta ja biologiasta (ja ylemmällä tasolla myös niihin liittyvistä aineista), koska olen aina ollut luonnonteteistä todella kiinnostunut.
Tjhmät ei ruotsiakaan
eivät edes suomea.Säälittövö aöoitus alpituscietsin jirjoittajatla.
Täsin samaa meiltä.
Tjhmät ei ruotsiakaan
eivät edes suomea.Säälittövö aöoitus alpituscietsin jirjoittajatla.
Täsin samaa meiltä.
Ja håler meg dig!
Ruotsissa lapset opettelevat ranskaa, saksaa, espanjaa, kiinaa, venäjää...
Varsinkin luonnontiedepainotteisilla linjoilla aikaa useampaan kieleen ei yksinkertaisesti ole, vaan käytännössä ruotsi nimenomaan vie sen paika joltain tärkeämmältä kieleltä.
Omat lapseni osaa 4 kieltä sujuvasti, koska asuimme monessa eri maassa töiden takia kun he olivat pieniä. Yksikään heistä ei ole mitenkään huippuälykäs vaikka puhuvat 4 kieltä paremmin kuin sinä tulet koskaan puhumaan yhtäkään.
Vaikka olisi kuinka älykäs, ei koulussa ole rajattomasti tunteja.
On myös älykkäitä ihmisiä, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, mutta eivät kielissä hyviä.
Pystyn kyllä lukemaan ruotsia mutta mulle tuottaa ongelmia ihan yksinkertaistenkin lauseiden tuottaminen ruotsiksi. En tajua miksi. Tiedän ettei se ole edes vaikea kieli mutta mulla on joku ruotsisokeus.
tälläkin pastalla raivoaa. Olen umpisuomalaisesta perheestä ja oppinut englantia, ruotsia ja saksaa koulussa. Helppoa oli ja on. Lisääkin vois opiskella.
Mikä siinä mättää, ettei opi vieraita kieliä? Onko joku lukko päässä?
Pystyn kyllä lukemaan ruotsia mutta mulle tuottaa ongelmia ihan yksinkertaistenkin lauseiden tuottaminen ruotsiksi. En tajua miksi. Tiedän ettei se ole edes vaikea kieli mutta mulla on joku ruotsisokeus.
samoin saksaa. Ovat germaanisia sukulaiskieliä.
Vastaavasti romaanisia kieliä oppii samoin: ranska, italia ja espanja ovat samansukuisia ja oppii helposti jos yhden osaa.
mutta kyllä minunkin mielestäni tuohon koulussa haaskatut tunnit olisi voinut käyttää mielekkäämmin (esim. vaativimpiin matematiikan opintoihin tai edes johonkin todellisen maailmankielen kuten espanjan opiskeluun).
tälläkin pastalla raivoaa. Olen umpisuomalaisesta perheestä ja oppinut englantia, ruotsia ja saksaa koulussa. Helppoa oli ja on. Lisääkin vois opiskella.
Mikä siinä mättää, ettei opi vieraita kieliä? Onko joku lukko päässä?
Pakkoruotsi ei olekaan kieli, vaan poliittinen aine.
Poliittisten pakkoaineiden suosio on yleensä varsin heikko.
Todennäköisesti olisin päässyt yli-opistoon ja olisin nyt johtavassa asemasa ilman pakkoruotsia. Olisin voinut käyttää lahjani ja energiani johonkin hyödyllisempään. Nyt olen bilteman kaassa.
Sitten minä olen älykäs (äo:kin sen kertoo :D), kun puhun sujuvasti suomen lisäksi englantia ja ruotsia (tosin paremminkin voisin osata) sekä japania että saksaa, että ko maissa pärjää...
Ruotsin kohdalla kommentti siksi, että sukuani tulee Ruotsista :)
Pystyn kyllä lukemaan ruotsia mutta mulle tuottaa ongelmia ihan yksinkertaistenkin lauseiden tuottaminen ruotsiksi. En tajua miksi. Tiedän ettei se ole edes vaikea kieli mutta mulla on joku ruotsisokeus.
samoin saksaa. Ovat germaanisia sukulaiskieliä. Vastaavasti romaanisia kieliä oppii samoin: ranska, italia ja espanja ovat samansukuisia ja oppii helposti jos yhden osaa.
Varsinkin ranska-italia... Molemmissa maissa käynyt, ja huomannut että kun vähän osa toista, ymmärtää toista jonkin verran. Espanjan käynnistä on liian monta vuotta, taisin silloin osata vain englannin alkeita (ikää 8 v, oppinut enkkua jo ennen koulua kun piti opetella muutamia lauseita USAn matkaa varten).
Todennäköisesti olisin päässyt yli-opistoon ja olisin nyt johtavassa asemasa ilman pakkoruotsia. Olisin voinut käyttää lahjani ja energiani johonkin hyödyllisempään. Nyt olen bilteman kaassa.
:-)
Mutta asiaan: eikö kieli oe aina tärkeämpi opittava kuin esim. USKONTO?
Mitä helvatun hyötyä on uhrata tunteja aikaa asialle, joka perustuu satuihin ja ihmisen henkilökohtaiseen uskomiseen? Eikö SITÄ voisi harrastaa ihan omissa kodeissa eikä valtion verotuksella kustantamassa oppilaitoksessa????
Uskonto oli ihan hukkaan heitettyä paskaa koulussa. Ei mitään hyötyä ole elämässä siitä ollut eikä tule olemaankaan.
Tjhmät ei ruotsiakaan
eivät edes suomea.
Säälittövö aöoitus alpituscietsin jirjoittajatla.
Veljelläni on aina ollut enemmän kielipäätä kuin minulla, silti oma ÄO:ni on korkeampi. Luulen että kyse on enemmänkin kiinnostuksesta. Veljeni taas oli huono matikassa, jossa itse olen hyvä.
Mulla ei tosin ikinä ole ollut mitään ongelmaa opiskella ruotsia. Kiva kieli ja yllättävän hyödyllinen!
Äidiltä kielipää, isältä matikkapää, sekä minulle että veljelle. Molemmat hyviä kielissä (veli puhuu sujuvasti espanjaa, kirjoitti sen yo-kirjoituksissa, vuoden opiskelun jälkeen ja hyvin meni :D). Matikassa vaihtelee, veli ei ollut kouluaikana kiinnostunut siitä, ja niinpä ei menestynyt, vaikka lahjoja olisi siihen ollut, minä taas olin silloin (ja vieläkin) kiinnostunut siitä, ja sain hyviä arvosanoja läpi kouluajan. Tosin parhaat arvosanani tulivat kemiasta ja biologiasta (ja ylemmällä tasolla myös niihin liittyvistä aineista), koska olen aina ollut luonnonteteistä todella kiinnostunut.