Kouluikäisten sisarusten auktoriteetti suhteessa uhmaikäiseen? Millaista teillä on?

Meillä on kaksi alakoululaista sekä 2-vuotias. Nuorimmalla on tavallista 2-v. uhmaa eli kieltojen testaamista, päin vastoin tekemistä, ajoittaisia raivareita jos oma tahto ei mene läpi jne. Me aikuiset pystymme hoitamaan uhmatilanteet ihan normaalisti.



Isosisaruksilla tilanne on toinen. 2-v. ei useinkaan usko heitä, eli heillä ei ole auktoriteettia pikkusiskoon. Kysymys kuuluukin, miten toimia asian suhteen. Onko parempi puuttua tilanteisiin ja vaatia pientä tottelemaan myös sisaruksiaan (jolloin lasten välillä olisi selvä valtaero), vai antaa pienen "voittaa", vaikka se turhauttaa isompia. Silloin lapset olisivat enemmän samalla viivalla, tasa-arvoisia.



Harvoin tästä mitään isompaa haittaa on, koska aikuiset kuitenkin ovat aina paikalla vastaamassa pienimmän hoidosta ja uhmatilanteiden hallinnasta. Joskus olisi kuitenkin kiva antaa isommille hieman hoitovastuuta, mutta tällä hetkellä se ei onnistu. Emme voi jättää pientä isompien valvottavaksi, koska hän ei tottele heitä. Isommat ovat kyllä huolehtivaisia ja vastuuntuntoisia, mutta eihän se yksin riitä.



Kuinka isolla ikäerolla ylipäätään voi olettaa, että isommalle syntyy auktoriteettiasema?