Miehen 'huonot' geenit ja lastenhankinta

Eihän toi lihavus-taipumus niin paha oo. Mut jos siellä suvussa on paljon sellasia ruipeloita(laiskoja, passiivisia) "peräkammarinpoikia", olisin huolissani.

Lapsi joutuu hammaslääkäriin ja silmäleikkaukseen. Sillä selvä?

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 13:51"]

Jos edes ajattelet tuollaista jätä miehesi... äläkä ikinä ota toista tilalle!

Mikä vittu tätä maailmaa vaivaa että pitää olla geenit kunnossa ennekuin lapsia aletaan miettimään?

Mihin hävisi ajatus siitä että lapsia tehdään rakkaudesta niin lapsiin itsessään kuin puolisoonkin.

.... ja samaan aikaan ihmetellään kun mies ei anna tai nainen ei anna ja miten parisuhde ja elämä on ihan viturallaan.

[/quote]

Onk ose sitten ihanaa, kn poika saa isän puoleleta geeniperintönä just vahvan likinäköisyyden, laiskan, hiljaisen, kunnianhimottoman ja epäliikunnallisen luonteen. Joutuu kiusatuksi raukka, ja elämä ei silloin kovin ruusuista ole. Ja jos on vielä luonteenpiirteenä tuo kunnianhimottomuus, on epätodennäköistä, että aikuisenakaan pystyisi mahdollisella älykkyydellään menestymään elämässä.

Mieheni suvussa on todella paljon alkoholismia. Tavatessamme miehessäni ei ollut tästä merkkiäkään, mutta niin vain hänestäkin tuli jonkinsortin alkoholisti. Joku geeni siellä on vinksallaan.

Ap:n ei kannata jatkaa omia älyvapaita geenejään, nykymaailmassa älykkyys on erittäin tärkeää ja tavoiteltua. Harkitse luovutettuja munasoluja.

Hei ap.

Minulla molemmat vanhemmat monen mittapuulla omaavat "huonoja geenejä":

Molemmat likinäköisiä, migreeni. Äitini on "kirveellä veistetty", karu-piirteinen, ei kasvoista yhtään naisellinen, todella kömpelö ja epäurheilullinen(juuri ja juuri pysyy pystyssä polkupyörällä), sosiaalisilta taidoilta heikko ja hiljainen hissukka. Isäkään ei ole mikään komistus ja vielä alkoholisti. Hoikkia sentään ovat, vaikkeivat harrasta liikuntaa tai syö terveellisesti. Molemmat sisareni ovat vielä "huonopiirteisempiä": veli 25:n kuvailema syrjäytynyt ja sisar reilusti ylipainoinen+molempien vanhempien huonot piirteet. Minä olen aina ollut se "kympin tyttö". Olin jo lapsena paras kaikessa, aikuisena kaunis: piirteet aivan erilaiset kuin muilla perheenjäsenillä, minulla on jostain tullut urheilullisuus-geenejä, eli olemattomalla harjoittelulla pärjään kilpailuissa, olen jäntevä ja naiseksi vahva(ruumiinrakenteeltani en mikään bodari!), minulla ei ole migreenitaipumusta lukuunottamatta mitään piirteitä muusta perheeestäni.

Eli ihmisten mielestä se, että rakastaa jotakuta tarkoittaa, että saa pilata lapsensa elämän antamalla tälle TIETOISESTI huonot geenit? No huh huh, siinä taas meni tämä vanhempien välittäminen lapsistaan....

Ap:n tapauksessa sanoisin, että älä huoli ap, nuo ovat korjattavissa olevia asioita, jotka eivät suuresti häiritse elämää. Jos kysymys mistään vakavammasta, niin sitten kyllä kannattaa miettiä!

Etsikää ja tuokaa eteeni ihminen, jolla ei ole geeneissä mitään "vikaa". Odotan innolla!

Mielestäni huonoja geenejä ei pidä laittaa eteenpäin. Ihmiskunnan jalostuminen menee yksilön edelle. Roskageenien oikea osoite on krematorio. Vain kaikkein parhaimman aineksen kannattaa lisääntyä.

Ehdottomasti kannattaa tehdä terveystarkit ennen pennutuksen miettimistä! Kuvauttaa kannattaa tällä kotimaisella rodulla ainakin selkä ja polvet, silmätkin on hyvä antaa lääkärin tarkistaa. Purenta on usein hylkäävä virhe, mutta koska kompromisseja on tehtävä, kannattaa aina ilmenevien vikojen kohdalla miettiä, onko kyseessä vain kosmeettinen virhe, tavoitteena tulisi kuitenkin olla kauniin ulkomuodon sijasta terve ja hyväluontoinen jälkeläinen. Sukutauluihin kannattaa kiinnittää huomiota, onko aiemmissa sukupolvissa havaittu esim. epilepsiaa, syöpää tai allergioita. Tämän vuoksi kannattaa luoda hyvä suhde miehen kasvattajaan, jotta voit kysellä terveystiedoista tarkemmin. Nykyään on myös erilaisia geenitestejä tarjolla, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Suosittelisin viemään myös luonnetestaukseen, vaikka sillä voidaankin mitata ominaisuuksia vain rajallisesti.

Jos edes ajattelet tuollaista jätä miehesi... äläkä ikinä ota toista tilalle!

Mikä vittu tätä maailmaa vaivaa että pitää olla geenit kunnossa ennekuin lapsia aletaan miettimään?

Mihin hävisi ajatus siitä että lapsia tehdään rakkaudesta niin lapsiin itsessään kuin puolisoonkin.

.... ja samaan aikaan ihmetellään kun mies ei anna tai nainen ei anna ja miten parisuhde ja elämä on ihan viturallaan.

Meillä miehen suvussa ovat lihavia ja mielenvikaisia. Mun puolella kanssa viiraa. Ei silti pelota, lapsemme on kaunis ja onnellinen.

Ei ei ei.. pistä kiertoon!

Minun mieheni on älykäs ja hyvännäköinen, mutta itsekin mietin pitkään lastenhankintaa hänen kanssaan, koska hänen varpaankynnet kasvaa hurjaa vauhtia ja niitä pitää olla koko ajan leikkaamassa. Ajatella.. eihän tässä nykyisessä yhteiskunnassa ole aikaa moiseen!

Miehenäsi miettisin vielä tovin kannattaako noin vähä-älyisen kanssa risteytyä.

Huono näkö ei ole mikään juttu nykyään, eikä vaikuta ihmisen ulkonäköön millään lailla! Purentaviat voi korjata oikomishoidolla jo nuorena. Lihavuus taas on viime kädessä kiinni elämäntavoista, jotka voi valita.

Ymmärrän sinänsä ap:tä... seurustelin kerran miehen kanssa, jolla oli kampurajalat ja varhaiskalju (jo 30-vuotiaana), sekä muutenkin ei niin komeat piirteet. Ihmisenä oli kyllä ihana ja superälykäs ym. Oli kuitenkin pakko olla itselle rehellinen ja myöntää, että en halunnut miehen kanssa lapsia. Varmaan jokin evoluutiojuttu, että nainen haluaa jälkeläisiä miehen kanssa, jolla on terveen oloiset geenit...