Helsinkiläisten koulujen "syrjäytymisrahalista" eli no-go -koulut
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan mukaan niin sanotun positiivisen diskriminaation määrärahan tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Samalla edistetään oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Määrärahan myöntämiskriteerit:
- Huoltajien koulutustaso
- Perheiden tulotaso
- Oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus
- Ruotsinkielisten lasten suhteellinen osuus samanikäisistä
Helsingissä rahaa jaetaan vuonna 2009 suomenkieliseen perusopetukseen 1 527 000 euroa ja ruotsinkieliseen perusopetukseen 35 000 euroa. Märärahaa on lisätty edellisvuodesta suomenkielisen opetuksen osalta 385 000 eurolla ja ruotsinkielisen opetuksen osalta 35 000 eurolla.
Positiivisen diskriminaation määrärahaa jaetaan Helsingissä lukuvuosina 2009-2012 seuraaville kouluille:
Suomenkieliset koulut
1. Jakomäen ala-asteen koulu
2. Meri-Rastilan ala-asteen koulu
3. Keinutien ala-asteen koulu
4. Myllypuron ala-asteen koulu
5. Vesalan ala-asteen koulu
6. Laakavuoren ala-asteen koulu
7. Soinisen koulu
8. Koskelan ala-asteen koulu
9. Pelimannin ala-asteen koulu
10. Kontulan ala-asteen koulu
11. Mustakiven ala-asteen koulu
12. Hietakummun ala-asteen koulu
13. Maunulan ala-asteen koulu
14. Pihlajiston ala-asteen koulu
15. Roihuvuoren ala-asteen koulu
16. Mellunmäen ala-asteen koulu
17. Länsi-Pasilan ala-asteen koulu
18. Pihjlajamäen ala-asteen koulu
19. Maatullin ala-asteen koulu
20. Pihkapuiston ala-asteen koulu
21. Eläintarhan ala-asteen koulu
22. Malminkartanon ala-asteen koulu
23. Tahvonlahden ala-asteen koulu
24. Jakomäen yläasteen koulu
25. Myllypuron yläasteen koulu
26. Vesalan yläasteen koulu
27. Malmin yläasteen koulu
28. Siilitien peruskoulu
29. Kallahden peruskoulu
30. Pitäjämäen peruskoulu
Kommentit (62)
olevista kouluista ollaan yhdistämässä muihin kouluihin. Esimerkiksi Koskelan koulu yhdistetään Käpylän yhtenäiskouluun.
Tämä lista alkaa säteillä ympäristöönsä muutenkin kuin niin, että vanhemmat yrittävät saada lapsensa muihin kouluihin. Näiden koulujen lapsia pyritään nyt hajauttamaan lähikouluihin.
Tästä tulee aika mielekiintoinen show.
Kuvitteletteko te oikeasti, että teidän lapsista kuoriutuu jotain voittajia, kun laitatte heidät kouluihin, joissa on pelkkiä kantasuomalaisia?
Tulevaisuuden Suomi on monikulttuurinen. Ja vaikkei Suomi olisikaan niin maailma on.
Mun lapset on kaikki käyneet itähelsinkiläiset koulut, maahanmuuttajineen kaikkineen. Kaikilla menee erinomaisesti.
Muistuu mieleen hesarin juttu "äidistä, joka arvostaa lähikoulua, eikä tajua, miksi jotkut koulushoppaa".
Iso kuva tästä valopää-äidistä ja alla kuvateksti, jossa kerrottiin hänen asuvan Eirassa...
2
ole yhtään kantakaupungin koulua tuossa...
Tuen jakokriteerit voivat olla tietyllä ajalla samat, mutta eivät ne koulut. Eli jakoperusteena olevat kriteerit arvioidaan vuosittain uusiksi.
Aika vanha lista ap, vuodelta 2009...
Listassa kerrotaan, miten rahat jaeaan vuosina 2009-2012. Eli tänäkin vuonna vielä.
Näin se budjetointi toimii, asioita suunnitellaan myös vähän eteenpäin. Lista on täysin ajan tasalla.
Melkein olisin voinut sen itse kirjoittaa :)
Noissa paikoissa kasvaa nuoria vähän "huonommissa" oloissa. Eikä tää ole mitään vittuilua vaan ihan faktaa.
asumme yhdellä Helsingin "parhaimmista"alueista. Halusin lapset juuri siihen kouluun, koska siellä pystyy aloittamaan ruotsin kielen opiskelun neljännellä,luokkakoot ovat pieniä, koulu on pieni ja aivan ihanalla paikalla. Lisäbonuksena tulee se, että porukkaa on kaikenlaisista perhetaustoista, on ns. hyvien perheiden ja sitten vähän toisenlaisten perheiden lapsia. Haluan, että lapseni oppivat tulemaan toimeen kaikenlaisten, -väristen ja -taustaisten lasten kanssa, jotta pärjäisivät aikuisina missä tahansa ympäristössä. Koulussa vallitsee oikein hyvä henki sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa, vanhempaintoimikuntakin toimii aktiivisesti.
Melkein olisin voinut sen itse kirjoittaa :)
Noissa paikoissa kasvaa nuoria vähän "huonommissa" oloissa. Eikä tää ole mitään vittuilua vaan ihan faktaa.
asumme yhdellä Helsingin "parhaimmista"alueista. Halusin lapset juuri siihen kouluun, koska siellä pystyy aloittamaan ruotsin kielen opiskelun neljännellä,luokkakoot ovat pieniä, koulu on pieni ja aivan ihanalla paikalla. Lisäbonuksena tulee se, että porukkaa on kaikenlaisista perhetaustoista, on ns. hyvien perheiden ja sitten vähän toisenlaisten perheiden lapsia. Haluan, että lapseni oppivat tulemaan toimeen kaikenlaisten, -väristen ja -taustaisten lasten kanssa, jotta pärjäisivät aikuisina missä tahansa ympäristössä. Koulussa vallitsee oikein hyvä henki sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa, vanhempaintoimikuntakin toimii aktiivisesti.
oikeaa sivistystä se.
oikeaa sivistystä se.
Todellisuus voi olla sitten jotain ihan muuta.
On se kumma kun on ihan faktaa siitä että eräillä tai eräissä paikoissa on asiat huonommin kuin muualla. Niin silti mammat väittää vastaan. Mikä siinä on?
Luulis että kun myöntää ne jutut jotka hiertää, niin silloin niihin voi tarttua ja se ei ole mikään häpeä.
Mutta ei, kovasti vaan väitetään että "ei täällä mitään, hyvä paikka ja ihan normaalia menoa ja kaikki on tosi hyvin".
eräässä näistä listassa mainituista kouluista, eikä se eronnut mitenkään parista muusta koulusta, jotka eivät ole listalla, joissa myös olen työskennellyt. Paitsi sillä, että siinä koulussa oli huomattavasti enemmän erityisopettajia (lienee palkattu tämän tukirahan turvin), mikä taas teki omasta opettamisesta helpompaa ja tietenkin oli myös oppilaille eduksi, että pääsivät erityisopelle tarpeen tullen helpommin. Eli ihan turhaa mustamaalausta on tällaiset listat. Eivät varmastikaan ole automaattisesti huonoja kouluja tässä listassa. :)
missäs nyt opetat. Taisit lähteä heti kun sait paikan paremmasta koulusta. Niinhän ne muutkin.
Ja hyviä kokemuksia on. Pienet luokkakoot, paljon erityisopetusta niille, jotka sitä tarvitsevat. Tällöin tavallisella luokanopettajalla on pienempi ryhmä keskittyä niihin taviksiin tai vähän tavista lahjakkaampiinkin.
Totta kai haluan lapseni lähikouluun. Kaveritkin tulevat sinne, ahmedit, iljat, neat, ellat, angelicat ja muut. Me tunnemme lähialueen lapset ja perheet, emmekä pelkää heitä eivätkä he meitä.
Edellisessä asuinpaikassa lapseni oli päiväkodin ainoa(!) kaksoiskansalainen / toinen vanhempi toisesta kulttuurista. Halusimme sieltä pois kansainvälisempään ympäristöön.
Pelimannin keikkuminen tuolla listalla (nro 9) sai tahtomattoman naurunremakan aikaan minussa. Eipä ole meno kolmessa vuosikymmenessä paljoa muuttunut sillä suunnalla. No hope there.
Onneksi älysin muuttaa seudulta pois heti kun ikää oli tarpeeksi, enkä kyllä kaipaa takaisin pätkääkään.
T. Vuosina 1983-1986 kyseistä ala-astetta käynyt
Koulutyö on sujunut siellä hyvin ja lapset tulevat hyvin toimeen keskenään. Opettajat ovat aktiivisia, työmenetelmiään aktiivisesti kehittäviä, motivoituneita ja mukavia.
Meidän lapsista on nyt kaksi listalla olevassa koulussa ja olen ihan tyytyväinen. Opettajat ovat fantastisia, luokalla 3 maahanmuuttajaa, mutta ovat sopeutuneet hyvin, ei ongelmia. Vaikka asuinalueella ehkä vähän "huono" maine, ei oppilaiden perheistä kyllä sellaista huomaa. Aivan normaaleja huolehtivia vanhempia. Muuttoa kyllä olemme harkitsemassa muista syistä, mutta tuleva koulun vaihto vain surettaa.
Meillä on 2 lats yhdessä noista koulusista. Tosi hyvät opet ja hyvä henki koulussa , ei kerrassaan mitään moitittavaa.
Esikoinen kävi ala-asteen ns arvostetussa kantakaupungin koulussa , koska asuimme silloin Töölössä. Kiusaamista oli paljon , samoin loputon määrä järjestyshäiriöitä. Vanhemmat puhuivat vanhempainilloissa vaan omista kullanmuruistaan ja mitään yhteistoimintaa ei ollut. Tuolloin ajattelin , että on se kamalaa kun koulunkäynti on ihan samanlaista kuin 70-luvulla kun itse olin koulussa. Onneksi muuton myöstä olen nyt saanut tutustua toisenlaiseenkin kouluun.
Ajatelkaa nyt tätäkin ketjua, kun kaikkien noiden epäystävällisten ei yhteisöllisten rasistien lapset kertyy sitten minäminä-asenteellaan siihen ns. hyvään kouluun , mitä siitä seuraa.
taitaa vaikuttaa jakoperusteisiin noiden muiden kielten paljous?
Purkukuntoisuus ei tee koulusta huonoa oppimisympäristöä vaan moniongelmaiset lapset. Eniten opettajana ärsyttää ne "paremman väen lapset", jotka hyvin selvästi ajattelevat olevansa parempaa väkeä, kiitos vanhempien jotka sitä varmaan kotona hehkuttavat. Ei tee opettamista helpoksi kun vanhempien asenteet heijastuvat lapsiin. Voisiko sen sijaan opettaa lapsensa esimerkiksi fiksusta ja fiksusti käyttäytyvästä nuoresta??
Nimimerkillä "Kävin Roihiksen, hyvin meni. Asuin vieressä kaupungin vuokrataloissa. Mariksen lapsista muistan muutaman äärettömän rasittavan rehvastelijan".
Järki päähän aikuiset, ja kasvatus lähtee kotoa. Hyvää kasvatusta ei koulu pilaa.
Mähän vain totesin sen missä olen kouluni käynyt. 90-luvulla olin yläasteella.