Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Eivät työnantajat tunnu kovin paljon ammattikoulututkintoa arvostavan

Vierailija
05.06.2012 |

Oma poikani kirjoitti just ylioppilaaksi ja meni kesätöihin yhteen elektroniikka- ja voimantuotantoalan yritykseen. Se laitettiin työnjohtajaksi eli pomoksi amisnuorille, jotka ovat jo koulustaan valmistuneet, yks pojan "alaisista" tais olla toka vuoden amis, muut ovat kuulemma jo valmiita asentajia. Eli se siitä amistutkinnon arvostuksesta verrattuna ylioppilaisiin...

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärtää että duunarijäärät halus vaan pitää hauskaa "pikkukympin" kustannuksella ja tekivät sille jäynän.

Vierailija
2/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on ainakin oman alani ammattikoulututkinto ja meille tuli juuri ylioppilaaksi valmistunut kesätyöläinen. Lattioita lakaisee ja kahvia keittää kun käsken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ajatellaan vaikka rakennusalaa, niin lukion käynyt helposti osaa tiettyjä asioita tehdä (laittaa sähköpostia maalifirmalle mitä maaleja tilataan, soittaa vuokraamaan ja tilata nostolaitteen, kontaktoida asiakkaita millaisen tapetin ovat valinneet jne. jne.) Sitä vastoin en ammattitaidotonta ylioppilasta laittaisi vesieristeitä tekemään tai asentamaan sähköjä.



Yleensä ns. pikkupomot ovat turhia, heitä ei enää juuri tehtailla ym. edes ole. Pääsääntöisesti se työntekijä itse pystyy hoitamaan ne pikkupomonkin hommat. On järkevämpää että on ns. isot pomot, ja sitte työntekijät joista jollekin annetaan ns. esimiesasema. Tuossa esimies asemassa yleensä on paljon paperinpyörittelyä ja muuta vastaavaa, ja sen lisäksi sitten tekee niitä "oikeita töitä" sen mitä ehtii.



Joissain paikoissa ei kannata esimiehksi hakeutua, esim. myymäläpäällikkö usein sellainen työ missä etuna on kiinteät työtunnit, mutta usein työtä liikaa niihin nähden. Ylemmiltä tahoita voi tulla painostusta "tehostaa toimintaa" =vähentää henkilöuntaa, ja sitten jos influenssa aalto vie työntekijöitä sängyn pohjalle, niin loppuviimeksi se myymäläpäällikkö itse seisoo tiskin takana eikä saa edes ylityökorvauksia.

Vierailija
4/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei heiltä edellytetä itsenäistä ajattelua tai edes kykyä sellaiseen, riittää kun osaa asentaa yhden kappaleen toiseen oikeassa järjestyksessä. On ihan selvää että jos työn organisointi vaatii enemmän, niin sitä laitetaan tekemään loogiseen ajatteluun kykenevä henkilö ja yleensä lukion suorittaneet kyllä ovat sen oppineet.

Vierailija
5/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ajatellaan vaikka rakennusalaa, niin lukion käynyt helposti osaa tiettyjä asioita tehdä (laittaa sähköpostia maalifirmalle mitä maaleja tilataan, soittaa vuokraamaan ja tilata nostolaitteen, kontaktoida asiakkaita millaisen tapetin ovat valinneet jne. jne.) Sitä vastoin en ammattitaidotonta ylioppilasta laittaisi vesieristeitä tekemään tai asentamaan sähköjä.

Yleensä ns. pikkupomot ovat turhia, heitä ei enää juuri tehtailla ym. edes ole. Pääsääntöisesti se työntekijä itse pystyy hoitamaan ne pikkupomonkin hommat. On järkevämpää että on ns. isot pomot, ja sitte työntekijät joista jollekin annetaan ns. esimiesasema. Tuossa esimies asemassa yleensä on paljon paperinpyörittelyä ja muuta vastaavaa, ja sen lisäksi sitten tekee niitä "oikeita töitä" sen mitä ehtii.

Joissain paikoissa ei kannata esimiehksi hakeutua, esim. myymäläpäällikkö usein sellainen työ missä etuna on kiinteät työtunnit, mutta usein työtä liikaa niihin nähden. Ylemmiltä tahoita voi tulla painostusta "tehostaa toimintaa" =vähentää henkilöuntaa, ja sitten jos influenssa aalto vie työntekijöitä sängyn pohjalle, niin loppuviimeksi se myymäläpäällikkö itse seisoo tiskin takana eikä saa edes ylityökorvauksia.

Vierailija
6/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

myymäläpäälikön hommasta (edellinen vaihtoi työpaikkaa) koska tarjottu työsopimus oli mielestäni huono.



Palkkaa olisi maksettu 37,5h/vko, ja tuntipalkka oli todella hyvä alan normiin nähden. Mutta sopimuksessa oli sitten se ehto että ylitöistä ei makseta. Luultavasti joku palkanlaskennallinen juttu tmv. syynä? En tiedä mikä. Totuus on se, että "voitolle" tuossa olisi jäänyt, koska välillä olisi voinut vaan chillailla ja tehdä lyhyttä päivää/viikko jne. Mutta sitten sesonkiaikaan kiire oli tappavaa ja olisi ollut pakko raataa niska limassa "vuorokaudet läpeensä" paperihommia ja sitten paikata sairastapauksia jne.



5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

amiksesta valmistunutta. Ottaa mieluummin vaikka kouluttamattomia fiksuja aikuisia ja maksaa heidän koulutuksensa vaikka se onkin firmalle iso kuluerä. Amiksesta valmistuneet ovat kuulemma paitsi laiskoja ja aloitekyvyttömiä myös täysin ammattitaidottomia. Isä on epäillyt jo pitkään että koulu antaa tutkintotodistuksen vain koska kukaan opettaja ei halua, että nuoret jäävät kouluun pyörimään yhtään pitemmäksi aikaa kuin on pakko.

Opetuksen taso ei ilmeisesti ole amiksissa kovin kummoinen nykyään, ei kai tuosta voi muuta päätellä.

Vierailija
8/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8 isä on oikein neropatti. Voisiko syynä ehkä olla enneminkin niiden amislaisten IKÄ, laiskuuden/ ammattitaidottomuuden/ aloitekyvyttömyyden sijasta?



Harva 18-19 vuotias on vielä ns. "kypsä aikuinen", teekkareista jos puhutaan niin siellä meno on todella vallatonta monella vielä kolmikymppisenäkin...! Jos palkkaa ns. teinin, voidaan olettaa että hän ei ole vielä valmis. Jos taas palkkaa esim. 30-v niin hänellä on enemmän sekä elämän- että työkokemusta.



Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan ihminen tarvitsee aikaa kasvaakseen. Erona on se, että amatsulainen on paperilla valmis työelämään jo alta 20-vuotiaana (moni asuu tuolloin vielä kotona!) kun taas lukion käynyt elää sitä ns. vapaata opiskelija elämää (jota ehkä osa-aikatyö tai kesätyä pätkittää) vielä useamman vuoden lukion jälkeen. Usein noissa osa-aikaisissa ja kesätöissä työpaikan asenne on muutenkin sellainen "ei se mitään osaa", kun taas ammattitodistuksen omaavan oletetaan osaavan kaiken, vaikka yleensä sen ammatin oppii vasta työtä tekemällä.



Nykyään moneen ammattikouluun on vaikea päästä, lukioon pääsee helpommin. Joten alkaa olla väärä käsitys että amatsuun menee ne "tyhmät" ja lukioon ne "fiksut". Toki linjoissa on eroja, kouluissa samoin. Mutta fiksu työnantaja osaa selvittää esim. ka.rajat ja voi sitten päätellä onko kyseessä ns. eliittilukion/eliittiamatsun oppilas vai ns. "sinnehän pääsee kaikki" lukion/amatsun oppilas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan jonkun pikkusahan piällysmies. Harvoin (=ei koskaan) yritysjohtaja palkkaa ketään nuorta suoraan ammattikoulusta. Yritysjohtaja vähän eri asia kun joku pikkufirman tj.

Harvoin se iso pomo ketään palkkaa vaan ihan alemmat tasot hoitavat homman, usein ulkoistettu rekryfirma tekee esihaastattelut. varsinkin jos kyse tehtävistä mihin ihan kouluttamatonkin voidaan palkata...

Vierailija
10/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni istuu koulunpenkillä vuosikausia, ja sitten tekee töitä joissa vähenpikin kouutus riittäisi. Monessa työpaikassa tradenomit ja merkonomit tekevät ihan samaja töitä, toinen vaan opiskellut paljon pidempään. Ei tuossakaan järkeä oikein ole. Eri asia jos opiskelee ja tekee sitten koulutusta vastaavia töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
05.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

8 isä on oikein neropatti. Voisiko syynä ehkä olla enneminkin niiden amislaisten IKÄ, laiskuuden/ ammattitaidottomuuden/ aloitekyvyttömyyden sijasta?

Harva 18-19 vuotias on vielä ns. "kypsä aikuinen", teekkareista jos puhutaan niin siellä meno on todella vallatonta monella vielä kolmikymppisenäkin...! Jos palkkaa ns. teinin, voidaan olettaa että hän ei ole vielä valmis. Jos taas palkkaa esim. 30-v niin hänellä on enemmän sekä elämän- että työkokemusta.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan ihminen tarvitsee aikaa kasvaakseen. Erona on se, että amatsulainen on paperilla valmis työelämään jo alta 20-vuotiaana (moni asuu tuolloin vielä kotona!) kun taas lukion käynyt elää sitä ns. vapaata opiskelija elämää (jota ehkä osa-aikatyö tai kesätyä pätkittää) vielä useamman vuoden lukion jälkeen. Usein noissa osa-aikaisissa ja kesätöissä työpaikan asenne on muutenkin sellainen "ei se mitään osaa", kun taas ammattitodistuksen omaavan oletetaan osaavan kaiken, vaikka yleensä sen ammatin oppii vasta työtä tekemällä.

Nykyään moneen ammattikouluun on vaikea päästä, lukioon pääsee helpommin. Joten alkaa olla väärä käsitys että amatsuun menee ne "tyhmät" ja lukioon ne "fiksut". Toki linjoissa on eroja, kouluissa samoin. Mutta fiksu työnantaja osaa selvittää esim. ka.rajat ja voi sitten päätellä onko kyseessä ns. eliittilukion/eliittiamatsun oppilas vai ns. "sinnehän pääsee kaikki" lukion/amatsun oppilas.

Ei kuulu iän olla syynä mihinkään muuhun kuin siihen, ettei työkokemusta voi kovin paljoa olla. Siitä huolimatta työnantaja saa olettaa työntekijän olevan fiksu, oma-aloitteinen ja reipas ja ainakin apua kyselevä jos ei muuten osaa asioita.

Iän varjolla ei työpaikalla perseillä, 18-19-vuotias kuitenkin on jo eri asia kuin neljätoistavuotias.

Saatan olla pikkuvanha tai mitä vain, mutta nämä asiat ovat olleet minulle itsestäänselvyyksiä ihan aina kaikissa töissäni, ja en kuitenkaan ole kuin 19-vuotias.