Oliko YO-merkonomin ja merkonomin koulutuksissa eroa niiden kaupallisten aineiden osalta?
Olen työterveyshoitaja ja joskus asiakas kertoo olevansa YO-merkonomi. Joskus sitten saatan sanoa esim. kun opiskelut merkonomiksi tai oletko tehnyt merkonomin töitä tms. niin asiakas korjaa, että siis YO-merkonomin. Onko tää vaan tapa korostaa, että hei siis mä olen ylioppilas vai onko noissa tutkinnoissa jotain oleellista eroa?
Itse olen kätilö tai siis YO-kätilö, tosin sellaista ei olekaan muualla kuin koulussa, missä oli pk- ja yo-linjat. Pk-linjalla oli vuoden yleisjakso, joka tavallaan korvasi lukion ja sitten perään sama kätilökoulu mikä yo-puolellakin.
Kommentit (45)
mulla on molemmat, mutta totuuden nimessä amk on laajempi. "peittoaa mennen tullen" on aika yliampuva ilmaus. millä perusteella epäilet, että amk-tutkinnon omaavalla ei voisi olla yli 10 v. työkokemusta? sanoisin ennemminkin, että kokenut amk peittoaa menenn tullen pelkän opistokoulutuksen :D
on eroa, ainakin 90-luvun puolivälissä yo-linjalla oli aivan eri oppikirjat kuin normaalin merkonomin/merkantin linjalla.
yo-linjalla opiskelivat siis ne, jotka olivat jo käyneet lukion. tavallisella linjalla opiskelivat ne, jotka tulivat suoraan peruskoulusta kauppaoppilaitokseen.
yo-merkonomi ei kyllä ihan vastaa AMK-tutkintoa, koska yo-merkonomi on 80 ov ja AMK-tradenomi tai vastaava 140 ov. eli puolet suppeampi se kuitenkin on.
Tradenomi on pikemminkin vuoden pidempi plus päälle työharjoittelu. Tämän päivän tradenomit ovat niitä samoja, jotka 80- ja 90-luvulla lukivat yo-merkonomiksi. He olivat tuolloin myös usein niitä, jotka eivät päässeet muualle. Ainakin omat kauppaopistomuistot ovat sen laatuisia, etten kehottaisi nuoria kaupalliselle alalle, elleivät sitten halua kauppakorkeaan.
no mun laskuopin mukaan siihen jää vielä 40 ov:ta...
Peruskoulupohjalta opiskelu merkonomiksi vei 3v. Ensimmäisen vuoden jälkeen ne olivat merkantteja, joka oli kouluasteen tutkinto.
Sen jälkeen hakeutuivat erikoistumislinjalle (esim. laskenta-, matkailu-, sihteeri-, markkinointimerkonomi). Kesto 2v.
Yo-pohjalta haettiin suoraan noille erikoistumislinjoille, ja opiskelu kesti 2v.
Peruskoulupuolella niillä kesti koulu vuoden pidempään koska niillä oli meidän kanssa yhteisten aineiden lisäkisi jotain perusaineta.
Se on varmaan vaan jonkun alemmuudentuntoisen tapa yrittää korostaa itseään.
Peruskoulupohjalta opiskelu merkonomiksi vei 3v. Ensimmäisen vuoden jälkeen ne olivat merkantteja, joka oli kouluasteen tutkinto. Sen jälkeen hakeutuivat erikoistumislinjalle (esim. laskenta-, matkailu-, sihteeri-, markkinointimerkonomi). Kesto 2v. Yo-pohjalta haettiin suoraan noille erikoistumislinjoille, ja opiskelu kesti 2v.
Eikä mennyt peruskoulupuolellakaan noin. Ensin niillä oli vuoden yleisjakso jonka jälkeen hakivat joko merkattilinjalle (olikohan toimisto ja myynti tms.) tai Merkonomilinjalla jotka oli samat kuin meillä lasketotoimi ja markkinointi. Eli siis vuoden jälkeen eivät viellä valmistuneet merkanteiksi vaan vasta yleislinja oli käyty.
Riippuu työnkuvasta. Monilla merkonomeilla voi olla sen verran laaja kokemus ja osaaminen,että peittoaa tradenomin mennen tullen. Eiköhän se kokonaisosaaminen ratkaise. Merkonomillakin voi olla kokemus ja osaaminen tilinpäätöksestä,tai konsernitason verotuksesta. Ei tarkoitis saivarrella,mutta kokematon työnhakija voi pelästyä jos luulee,ettei saa halea jos ei joku ammattinimike oo just eikä melkein.
Yo-merkonomi voi hakea samoja duuneja, jos työkokemus on oikeanlaista ja vielä lukenut vaikka avoimen yliopiston kursseja ja pitänyt ammattitaidon yllä. Ei työnantajat pelkkää titteliä tuijota. Itse peittosin just lauman hakijoita, joista iso osa oli tradenomeja ja ekonomeja, ja nappasin pestin :) Oikeanlainen kokemus, taito tulla toimeen ihmisten kanssa ja halu ja kyky ottaa lisää vastuuta ratkaisee.
Muuten ei koulutuksissa juuri ole eroa, mutta yo-merkonomi on päntännyt enemmän kieliä, yleissivistystä ja ehkä laajan matikan, ja niille on näissä töissä monesti käyttöä.
Mieti nyt itsekin, "tavallisilta" merkonomeilta puuttuu lukion yleissivistävä osuus täysin - samoin lukion 3 vuoden kielten opiskelu. Kyllä merkonomit olivat työmarkkinoillakin ihan eri kastia verrattuna yo-merkonomeihin.
Ei ollut eroa ainakaan silloin kun itse senkävin. Peruskoulupuolella niillä kesti koulu vuoden pidempään koska niillä oli meidän kanssa yhteisten aineiden lisäkisi jotain perusaineta.
Se on varmaan vaan jonkun alemmuudentuntoisen tapa yrittää korostaa itseään.
Silloin oli kauppaoppilaitos ja siellä opiskeli sekä peruskoulupohjaisia että yo-pohjaisia omilla linjoillaan. Merkantiksi valmistui kauppakoulusta, peruskoulupohjalta kesti 2 v ja yo-pohjalta 1 v. Merkonomiksi kesti 3 v ja 2 v. Silloin merkonomin opinnot rinnastettiin yo-tutkintoon siten että merkonomi pystyi pyrkimään yliopistoon, muun ammattitutkinnon ei pystynyt, paitsi teknillisen koulun suorittanut. Itsekin opiskelin maisteriksi merkonomi-pohjalta ja ei mulla ainakaan ollut mitään vaikeuksia opiskelussa.
Työnantajat taas eivät yleensä tehneet mitään eroa onko merkonomi vai yo-merkonomi, tuskin moni edes tiesi eroa. Monet eivät tieneet myöskään merkantin ja merkonomin eroa, puhumattakaan eri linjoista, joita siis myös oli, esim. markkinointilinja, laskentalinja, julkishallinon jne. Omalta luokaltani pari kirjoitti samalla myös ylioppilaaksi kun valmistui merkonomiksi, vaikka silloin ei mitään virallisia kaksoistutkintoja ollutkaan.
eikä kukaan niistä kyseenalaistanut etteikö opistotasolla tai korkeakoululla ole, herranjumala, eroa.
Jos joku YO-merkonomi "peittoaa" tradenomeja työhönotossa, niin eiköhän kyse ole työkokemuksesta eikä niinkään koulutuksesta. =D
t: merkonomi -88, trade -05
Yo-merkonomi on ylioppilas, joka on käynyt kauppaoppilaitoksen (ellei ole sen ikäinen, että on käynyt kenties kauppaopiston).
Vanha tutkintorakenne taisi olla melkoinen sekamelska ja koulutusuudistus tuli tarpeeseen. Itse olen opiskellut ylioppilaaksi ja sen jälkeen kolme vuotta yo-merkonomiksi. Minulla ei ollut aikomustakaan opiskella toisen asteen tutkintoa vaan nimenomaan ylempi tutkinto, mikä ennen uudistusta oli yo-opistotasolla tarjolla. Kyseessä oli ja on aivan eritasoinen tutkinto kuin toisen asteen ammattitutkinto opistossa. Oma opistoni muuttui valmistumiseni jälkeen ammattikorkeakouluksi.
Ikävää ja ikärasistista on, että uudistuksella melko ison joukon koulutus tahalleen tai tahattomasti mitätöitiin, vaikka tällä porukalla on vieläkin, vuonna 2013 yli 20 vuotta tehokasta työaikaa jäljellä. Ei esim. aiemman perusammattitutkinnon suorittaneiden koulutuksen arvoa laskettu, sama juttu yliopistokoulutuksen suhteen. Yliopiston vanhat tutkinnot eivät varmasti vastaa työmäärältä ja laajuudeltaan uusia tutkintoja, sama juttu opisto-amk-opinnoissa. Ammattikoulutetun, kandin tai maisterin ei tarvitse käydä kouluaan uudestaan ollakseen edelleen päteviä omaan työhönsä, vaan tutkinnon taso on kelpoinen edelleen.
Koko huuhaa on vaan kauheaa alemmuuden tunnetta.
Itse kävin ns. peruskoulupohjaisen merkonomi-linjan Käytännössä ensimmäisenä vuonna joka oli yleisjakso. Käytiin todella ne Lukion oppimäärät Kielissä ruotsi ja Englanti. Sekä ihan sairaasti matikkaa ja monia muita aineita. Taideaineita, erilaisia liiketalouden ja yhteiskunnallisia aineita. Puolet porukasta putosivat opintomenestyksen perusteella koulun puolelle. Niille jotka valikoituivat Opiston puolelle ilmeni äkkiä että alla olikin peruskoulun lisäksi jo jokin toisen asteen oppilaitos. ammattikoulu, esim minulla ja ilman sen fysiikka ja muuta pohjaa en olisi koskaan pärjännyt niissä aineissa, yhtä hyvin. Oli metsä opistoa ym. eli käytännössä peruskoulupohjaisella merkonomilla oli 80 luvulla pitkä koulupohja. meidän 18 oppilaan joukossa oli kaksi merkanttia, jotka pystyivät hakemaan opiston toiselle. ja vain kome pelkän peruskoulun käynyttä. Suoritin suoraan kauppaopiston perusteella Ruotsinkielen korkeakoulu-virkatutkinnon hyvällä arvosanalla. Vanhassa opistossa joutui tosissaan tekemään paljon töitä ja tahti oli koko 3 vuotta keväisiin asti raju. Se tutkinto ei ole mikään kättely tutkinto. olen työelämässä havainnut että tasoltaan keskimäärin nämä itseään täynnä olevat tradenomit ovat lähinnä kielitaidottomia kesäharjoittelijoita merkonomeihin verrattuna. yo merkonomin ja opistomerkonomin ero taasen jää lukion historian ja uskonnon oppimäärien niihin osioihin mitä ei käsitelty yleisjaksolla sillä siellä se tahti oli tappava. Myöhemmin olen opiskellut mm. Helsingin yliopistossa, teakissa jne... kyllä on tahti löysä kuin kevytjuusto verrattuna kauppaopistoon.
näin
T: Pena V.
Usein työpaikkailmoituksissa on että tradenomi tai aikaisempi opistoasteen tutkinto (kuten joku kirjoittikin). Meillä aikoinaan merkonomin tutkinto oli täysipäiväistä opiskelua 8-16 kaksi vuotta. Nykyään kun kuuntelen tradenomeja niin suurin osa saattaa olla verkko-opintoja jne. Pitävät itseään hienompina kuin ovatkaan. Akateemisina ja korkeakoulutettuina.
Ei ennen vanhaan yo-merkonomiksi opiskelevat saaneet valita heti erikoistumisalaansa. Eka vuosi oli kaikki sekaisin ja tokaksi vuodeksi sai valita: laskentatoimi-, sihteeri-, ulkomaankauppa- tai markkinointilinjan. Siis toisin, kuin joku väitti.
Huhhoijaa.
Vanhan merkonomin ja vanhan Yo-merkonomin tutkinnot oli mennen tullen vaativammat kuin nykyiset amk tradenomit. Niin paljon lusmumpaa on tämänpäivän amk,ssa opiskelut. Kävin ilman mitään harjoitusta vetäsemässä kauppaopistopohjalta tampereen amk.ssa virkaruotsin tutkinnon läpi hyvillä arvosanoilla. Nykyinen trade vastaa ehka entistä merkanttia tasoltaan ja taidoiltaa.
aamen, näin on.
Hän on vain lukenut 2 tutkintoa samaan aikaan. Lukion ja Merkonomin. Ystäväni oli yo-linjalla, ja minä perus merkonomilinjalla aikoinaan, ja meidän kauppaopiston osuudet oli tasan samat. Hällä oli vaan sitten lisäksi noita lukion oppimäärän aineita myös.
mun tietääkseni. Mä opiskelin juuri sellaisella yo-merkonomiluokalla merkonomiksi, vaikkei mulla ollut yo-tutkintoa alla. (Olin muualla ammattikoulussa saanut jo ne "yleisten aineiden opetukset", nehän on kaikissa ammattitutkinnoissa samat, mutta paljon suppeammat kuin yo-tutkinto.)
olen yo-merkonomi ja siis käynyt ensin lukion ja sitten 2 vuotinen merkonomin tutkinto. Opon mukaan yo-merkonomin tutkinto vastaa opistotasoa eikä sitrn ole mitään järkeä suorittaa tradenomin tutkintoa. Yo-merkonomi voi hakea tradenomin/amk tutkinnon vaativia paikkoja, pelkkä merkonomi ei voi. Itsekin olen amk tutkinnon vaativassa työssä kun ovat vastaavia koulutuksia. Toivottavasti selvensi.
Riippuu työnkuvasta. Monilla merkonomeilla voi olla sen verran laaja kokemus ja osaaminen,että peittoaa tradenomin mennen tullen. Eiköhän se kokonaisosaaminen ratkaise. Merkonomillakin voi olla kokemus ja osaaminen tilinpäätöksestä,tai konsernitason verotuksesta.
Ei tarkoitis saivarrella,mutta kokematon työnhakija voi pelästyä jos luulee,ettei saa halea jos ei joku ammattinimike oo just eikä melkein.