Oliko YO-merkonomin ja merkonomin koulutuksissa eroa niiden kaupallisten aineiden osalta?

Vierailija kirjoitti:

Olen työterveyshoitaja ja joskus asiakas kertoo olevansa YO-merkonomi. Joskus sitten saatan sanoa esim. kun opiskelut merkonomiksi tai oletko tehnyt merkonomin töitä tms. niin asiakas korjaa, että siis YO-merkonomin. Onko tää vaan tapa korostaa, että hei siis mä olen ylioppilas vai onko noissa tutkinnoissa jotain oleellista eroa?

Itse olen kätilö tai siis YO-kätilö, tosin sellaista ei olekaan muualla kuin koulussa, missä oli pk- ja yo-linjat. Pk-linjalla oli vuoden yleisjakso, joka tavallaan korvasi lukion ja sitten perään sama kätilökoulu mikä yo-puolellakin.

No se ylioppilaspohjainen opisto oli lyhyempi kuin amispohjainen. Tämä oli ennen amkeja. Kätilöksikin opiskeltiin sairaanhoito-opistossa ennen, nykyään amk:ssa. Ei siinä muuta eroa.

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla lukion käyneen ei tarvinnut käydä sitä kauppaoppilaitoksen ensimmäisen vuoden yleisjaksoa, vaan pääsi suoraan kiinni niihin merkonomiopintoihin (jotka siis kestivät sen kaksi vuotta).

Peruskoulun pohjalta hakevat suorittivat kaikki ensin sen yksivuotisen perusjakson ja sen jälkeen hakivat haluamalleen linjalle (esim laskentamerkonomi, markkinointimerkonomi, myyntimerkantti)... Merkantin koulutus oli paitsi painotukseltaan käytännönläheisempi "kaupan myyjän koulutus", myös vain yksivuotinen.

Osassa oppilaitoksia oli myös mahdolisuus suorittaa kaksoistutkinto, lukea siis peruskoulupohjaisella linjalla merkonomin lisäksi myös ylioppilaaksi.

Itsekin suoritin kuin kaksoistutkinnon, lopputulemana ihan samanarvoinen yo-merkonomi kuin jos olisin käynyt lukion erikseen. Säästyi siis pari vuotta, mutta yhtään mitään muuta etua siitä ei ollut.

09-luvun loppupuolellahan sitten tuo vanha merkonomitutkinto "alennettiin", kun ammattikorkeakoulut vakiintuivat ja tradenomin tutkinto tuli viralliseksi.

Näin ollen merkonomi tai yo-merkonomi eivät enää ole vuosikymmeniin olleet korkeakoulututkinnoksi tai edes ammattikorkeakoulututkinnoksi luettavia.

Äkkisältään luulisi että paska homma, mutta käytännössä nykypäivänä tuon tutkinnon suorittaneilla on sen verran jo työkokemusta vyön alla, ettei sillä alkuperäisellä tutkinnolla tai sen arvostuksella pitäisi olla juurikaan väliä.

Tietenkin osaan julkisen sektorin tehtävistä on omat pätevyysvaatimuksensa, mutta ne ovat ollaan oma lukunsa jo silloin 90-luvulla.

On varmaan myös virastokohtaista miten tutkinto luokiteltiin. Itse olin vielä 3v sitten eräässä valtion virastossa jossa meidän palkkausryhmittelyssä tradenomi ja yo-merkonomi luokiteltiin samaan "alin korkea-aste" ryhmään. Tämä ei ollut vain meidän virastomme tuote vaan luokittelu tuli valtakunnallisista neuvotteluista. Ainakin siis tässä ne luokiteltiin samanarvoiseksi.

Vanhanaikaisen yo-merkonomin oli siinä, että koulutus oli lyhyempi, koska matikkaa ja kieliä oli vähemmän. Opetettavat aineet olivat suht. samat, mutta yo-pohjalla opetettiin sama lyhyemmässä ajassa. 

Joskus 70-luvulla yo-merkonomi valmistui vuodessa ja "tavallinen" merkonomi 2 vuodessa.

Uskomatonta tietämättömyyttä.

Vanha järjestelmä.

Yo tuli suoraan opistotasoisern kauppaopistoon.

Peruskoulupohjaiseen kauppaoppilaistokseen tultiin aluksi yleisjaksolle. Jossa käytiin läpi ne lukioaineet joita kaupallisissa opinnoissa vaadittiin sen jälkeen opintomenestyksen perusteella valikoitui joko kauppakoulun(2aste) puolelle, mikä kesti vielä yhden vuoden. Merkantin koulutus oli näin 2v. Ja se oli aikansa ammattikouluun verrattuna n. Kaksinkertainen määrä lukuaineita. Merkantti oli tuolloin tutkinto. Sitä ammattikoulu ei ollut. Se oli koulutus.

Opisto kesti yleisjakson käyneellä samat 2vuotta minkä lukion käyneelläkin. Se oli erona että oli joko yo-merkonomi tai opisto-merkonomi joka oli 3.n asteen koulutus.

Opistomerkonomin koulutus jakautui siten että se ensimmäinen vuosi yleisjaksolla oli 2-asteen opintoja. Ja 2 jälkimmäistä vuotta 3- asteen opintoja. Siksi yleisjakso on nimetty erikseen ja opisto erikseen. Itse käytyäni sekä ammattikoulun, vanhan opiston sekä lukuisia eri korkeakoulujen irtokursseja yht. 70 ov. Arvioin esim vanhan kauppaopiston paljon vaativammaksi oppilaitokseksi kuin nykyinen amk, jonka kursseja olen käynyt myös enemmän kuin pari. Opistomerkonomin tutkinto on monen lukuaineen osalta paljon vaativampi kuin tämän päivän tradenomin, sillä tuolloin ei ollut googlea ja tietoa painettiin mieleen sekä tentittiin. Tradenomin ns. Korkeampi koulutusaste tulee lähinnä kovasta itsetunnosta ja pidempi koulutusaika perustuu pitkiin ryhmätyöjaksoihin sekä paljon laajempaan atk.n määrään. Minun aikana atk.n opetus käytännössä oli 1 tunti viikossa kun se nyt on käytännössä kymmenkertaistunut ja esim kansantalouden määrä taas supistunut valtavasti siitä mitä opistoissa oli. Itse täysin ummikkona koluun astuttuani, työllistyin sieltä Ruotsinkielisen yrityksen mainospäälliköksi suoraan.

Insinööri-koulutus on puolestaan säilynyt eniten opistosta amk-ksi muututtuaan. Ja vain atk.n määrä kasvanut. Koulutuksista puhuttaessa on ihmisillä kova tarve kehua itseään ja se pitää muistaa.

Kovin koulu minun kohdalla oli Lahden teatterikoulutus.