Lue keskustelun säännöt.
Uskoin Enkeli-Elisaan, mutta nyt olenkin varma, että se on pelkkää
04.06.2012 |
huijausta. Kun kirja tuli ulos, on se ollut pelkkää kirjan myyntiä ja promoa. Blogin eri henkilöiden kirjoitukset on kuin suoraan yhden ja saman henkilön tuotosta.
Siis kyllähän näitä tapauksia on ja jonkun tuska on todellista, mutta tämä tapaus ei vaan ole totta! Jonkun pitäisi oikeasti nuuskia taustat! Kirjailija on ollut äänessä jatkuvasti, vanhemmat muka halunneet pysyä taustalla ja täysin nimettöminä.
Toki kirja voi avata monen mielen ja sydämen ja jos tällä nyt estetään yksikin nuoren itsemurha niin onhan se loistavaa! Mutta kun kyse ei saa silti olla ihmisten huijaamisesta.
Ja minusta nolouden huippu oli kun tämä kirjailia mukamas sattumalta promoaa muita kirjojaan tämän jutun yhteydessä. Mulla kesti tosi kauan ennnekuin tajusin, että kyse on fiktiosta!
Kommentit (48)
Elisan kuolinilmoitus oli lehdessä reilu vuosi sitten.Harmi kun en osaa etsiä netistä sitä ja linkittää tänne.
Ihan helsingin sanomissa oli ja siellä oli mm.isän ja äidin nimet mainittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vantaalla aika suuri koulu.
niin uskon, muuten en
niin uskon, muuten en
Sinun uskominen se tärkein juttu tässä asiassa onkin.
Ettekö tosiaan tajua, miksi tämä juttu salataan? Perheen ja omaisten vuoksi, tietenkin.
Jos minä tuntisin tapauksen, en varmasti kertoisi siitä netissä uteliaille av-nuuskijoille.
Ja muutkin perustelunne tälle epäuskottavuudelle ovat naurettavia. Tekstit eivät nuoren tytön käsialaa? Tyttö kirjoittaa liian hyvin? Vanhemmat eivät ole julkisuudessa kuvan kanssa?
Annetaan rauha omaisille ja kuolleelle, tällaista kuitenkin koko ajan tapahtuu, oli tämä yksittäinen tapaus sitten totta vai ei.
Tajuatteko kuinka loukkaavaa tuollainen nuuskiminen voi joillekin itsemurhan tehneen lapsen vanhemmille/omaisille olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se valitettavasti ole niin harvinaista, että yksityiskohtia muuttamalla asian saisi pidettyä salassa.
Asiaa ei saa pidettyä salassa, mutta henkilöllisyyden saa ja niin kuuluukin.
Just tästä keskusteltiin omien oppilaideni kanssa. Heidän (ja myös minun) käsityksensä mukaan tuo kiusaamisen kuvaus sopii poikein maailmaan, mutta ei tyttöjen. Tuossa kuvataan poikien väkivaltaa tyttöä kohtaan ja se kyllä edelleen on nuorten kohdalla melkoinen tabu. Kukaan poika ei saa mitään gloriaa tyttöä pahoinpitelemällä.
Siskoani kiusattiin 1990- ja 2000- luvuilla ala- ja ylä-asteella. Tytöt kiusasivat häntä "vain" jättämällä ryhmän ulkopuolelle sekä satunnaisilla nälvimisillä. Varsinaisia kiusaajia olivat kuitenkin luokan pojat, jotka olivat jatkuvasti siskoni kimpussa ja väkivaltaisia. He uhkailivat, tönivät, tumppasivat purkkia hiuksiin, sylkivät kasvoille jne. Väkivalta ei ollut yhtä kovaa kuin poikien keskinäisessä kiusaamisessa. Mutta kyse oli kuitenkin väkivaltaisesta kiusaamisesta jota pojat harrastivat tyttöä kohtaan. He saattoivat älähtää myös "vittu sut pitäis tappaa"-tyylisiä uhkauksia, mutta ei niitä ottanut tappouhkauksina (ainakaan siskoni ei myöntänyt sitä) vaan ilkeilynä.
Minuakin he kiusasivat nimittelemällä ja kerran kasvoilleni syljettiin, mutta olin vanhempi ja omassa luokassani hyväksytty eikä kiusaaminen tullut (naapurikunnan) kouluun asti. Lintasin kuitenkin paljon koulusta jotten joutuisi heidän kanssaan samaan bussiin. Bussikuskit yrittivät aluksi hillitä oppilaita ja muutama pojista pakotettiin joskus kesken matkan ulos bussista. Mutta pojathan osasivat suoraan uhata kuskia heitteillejättö-syytteillä ja kuskit alkoivat vähitellen vain hymyilemään myötätuntoisesti kiusatuille. Kaksi kuskia olivat sellaisia, että saattoivat itse täristä hermostuneina jos bussissa kuului huolestuttavampia ääniä, mutta he taisivat olla aivan kädettömiä tilanteessa. Esimerkiksi kerran yksi kiusaajatyttö raapi kiusaamaansa tyttöä kasvoihin, mikä on minusta aivan käsittämätöntä, koska usein väitetään, etteivät tytöt kiusaa väkivaltaisesti. Koulussa opettajat pesivät kätensä asiasta ja koulun linja oli, ettei siellä ole kiusaamisongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamista kuuluu vastustaa ihan henkeen ja vereen. Hyvä ja kiitettävä yritys tämäkin. Itse projekti on vaan mennyt pahasti pieleen, mopo lähti käsistä tms. Ihmetyttää sekin, että tämä kirjailija on ikäänkuin lähtenyt keksimään pyörää uudestaan. Niinkuin hän olisi ihka eka, joka keksi vastustaa kiusaamista. Mä kävin poistamassa tykkäyksen facebookista, kun en halunnut enää epäilyttäviä kirjamainoksia.
tarina on totta ja tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan, niin miksi peitellään koulun nimeä, rehtorin nimeä, luokanvalvojan nimeä, kiusaajien nimiä???
Kirjaa tässä yritetään myydä ja nyyhkijämammahan ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarina on totta ja tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan, niin miksi peitellään koulun nimeä, rehtorin nimeä, luokanvalvojan nimeä, kiusaajien nimiä???
Kirjaa tässä yritetään myydä ja nyyhkijämammahan ostaa.
että säästytään kunnianloukkaussyytteiltä ja myös omaisten suojelemiseksi.
tarina on totta ja tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan, niin miksi peitellään koulun nimeä, rehtorin nimeä, luokanvalvojan nimeä, kiusaajien nimiä???
Kirjaa tässä yritetään myydä ja nyyhkijämammahan ostaa.
jos tarkoituksena on saada kiusaaminen yleisesti loppumaan eikä syyllistää jotain yksittäistä koulua ja sen henkilökuntaa niin miksi ne pitäisi julkistaa? kun tapahtuu tuollaista kiusaamista muissakin kouluissa.
en ole ostanut kyseistä kirjaa enkä aiokaan ostaa mutta en ymmärrä tuota hinkua selvittää koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi, jonka mielestä fiktiota myydään nyt faktana! Silti, tällaisissa tapauksissa ei todellakaan olisi mitään mieltä syyllisten julkaisemiseen. Takuulla joutuvat käsittelemään asian ihan pohjamutia myöten, ei siihen julkisuutta tarvita!
ovat hävinneet Enkeli-Elisan fanisivuilta... ehkä se kertoo jotakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että koko juttu on fiktiota. Kiinnitin huomion samaan kuin muutkin: jos tämä tarina on totta niin miksi isompi kustantaja ei ottanut kirjaa julkaistavaksi vaan se piti julkaista omakustannuksena? Myös tuo päiväkirjan teksti herätti epäilyjä, että sen olisi muka kirjoittanut teini-ikäinen tyttö. Teksti ei oikein "istunut" teinitytön kirjoittamaksi.
Koulukiusaajat eivät yleensäkään ymmärrä
mitä kiusaaminen aiheuttaa.
Ketä sitä olet kiusannut?
Tästähän ei keskusteltu, vaan tämän kyseisen tarinan todenperäisyydestä.
Totta kai kiusaaminen on vakava asia. Siksi sillä juuri ei mielestäni saisi ratsastaa kirjojen myymiseksi. Vie pohjaa hyvältä asialta.
Mua taas lähinnä mietitytti se kiusaamisen laatu ja tarinan epäuskottavuus joiltain osin. Esim. se, että kiusaaminen oli niin fyysistä ja väkivaltaista, siihen osallistui koko luokka, ja että "Elisa" sai tappouhauksia. Ja opettajakin muka jollain luokkaretkelläkin vaan katsoi vierestä, kun tyttöä heiteltiin kivillä? Eiköhän huonokin opettaja tuollaisessa tilanteessa menisi väliin.
Yleensä tuon ikäisillä tytöillä kiusaaminen on vähemmän fyysistä, ja enemmän haukkumista, pilkkaamista, porukan ulkopuolelle jättämistä ym.
että koko juttu on fiktiota. Kiinnitin huomion samaan kuin muutkin: jos tämä tarina on totta niin miksi isompi kustantaja ei ottanut kirjaa julkaistavaksi vaan se piti julkaista omakustannuksena? Myös tuo päiväkirjan teksti herätti epäilyjä, että sen olisi muka kirjoittanut teini-ikäinen tyttö. Teksti ei oikein "istunut" teinitytön kirjoittamaksi.
Itsekin uskon, että juttu on fiktiota. En kuitenkaan tällä perusteella: kirjan kuin kirjan julkaisematta jättäminen on se todennäköisempi vaihtoehto kuin kirjan julkaiseminen - kustantamoilla on tarkat kriteerit.
Kirjoittaja selvästi tahtoi kirjan pikaisesti julki, ja kustantamoja on varmasti vaikea kamalasti hoputtaa. Olen seurannut asiaa ja ymmärtänyt, että kirjoittaja odotti vain muutaman viikon kustantajan vastausta ennen kuin otti yhteyttä omakustannefirmaan.
Niin tai näin, niin enpä minäkään Elisaa tositarinaan pohjautuvaksi usko.
Yleensä tuon ikäisillä tytöillä kiusaaminen on vähemmän fyysistä, ja enemmän haukkumista, pilkkaamista, porukan ulkopuolelle jättämistä ym.
Ja tätä on vaikeampi huomata ja vaikeampi puuttua kuin fyysiseen kiusaamiseen.
No kyllä ainakin 45 minuuttia ohjelmassa on ollut Elisasta. Ja kyllä kiusaaminen on ollut jo rankkaa 80-luvulta asti ainakin entisessä koulussani Vantaalla. Jopa ylä-asteella opettaja löi kirjalla päähän ja viivoittimella näpeille, harrasti henkistä väkivaltaa ja ei siitä vanhemmille uskallettu kertoa.
Kiusaamiseen tulee ehdottomasti puuttua, ikäväkseni voin todeta vielä senkin, että oma lapseni oli ala-asteella ottanut osaa kiusaamiseen. Sain tietää tästä myöhemmin mutta eipä ollut opettaja ilmoittanut meille vanhemmille mitään Tässä linkki 45 minuuttia ohjelmaan http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/koululaisen-paivakirjoista-sel…
kaksikin itsensä tappanutta yläasteikäistä poikaa. Eikä näistä ole mitään puhetta julkisuudessa. Varmasti ympäri Suomea näitä tapahtuu todella paljon. Ei se valitettavasti ole niin harvinaista, että yksityiskohtia muuttamalla asian saisi pidettyä salassa.
Tämän kyseisen tapauksen olemassaolosta minulla ei ole tietoa, mutta älkää kuvitelko, etteivätkö nuoret tekisi itsemurhia. On syynsä, miksi lehdet esimerkiksi eivät niistä juttuja julkaise. Suurin on se, että itsemurhasta kertova juttu yleensä lisää itsemurhia.