Miksi jotkut pyöräilevät maantiellä, eivät pyörätiellä?

Mutta nämä, joita luulen AP:n tarkoittavan, ovat näitä wannabe urheilijoita töihin menossa, käyttävät kireitä trikoita ja pitävät huolen siitä, että koko työyhteisö tietää, että hän tulee jostain Kirkkonummen takaa töihin PYÖRÄLLÄ! Näille tiedoksi, että Lauttasaaren läpikin menee jo pyörätie, ei tarvi tukkia ajoradalle aamuruuhkassa.

Pyöräilijät saavat ajaa autotiellä (ei heille tarkoitettu jos pyörätiekin on) ja hidastaa muuta liikennettä, koska he haluavat pitää tietyn VAUHDIN päällä eikä hidastella jalankulkijoiden tai muiden hidasteiden vuoksi. He ovat fikusja ihmisiä. Kun autoilija haluaa tehdä saman - ajaa autotiellä (kuten auton paikka on) ja pitää tietyn VAUHDIN päällä eikä hidastella pyöräilijöiden takia, niin autoilija on kusipää.



Hyvää pyöräily- ja autoilukesää kaikille :D

Olen aktiivipyöräilijä, nainen. Ajan maantiepyörällä, cyclocrossarilla ja maastopyörällä keskustassa, taajamassa ja taajaman ulkopuolella. Ajan myös maanteillä, pyöräteillä (eli kevyenliikenteenväylillä) ja metsissä.



Kun ajan keskustaan, ajan aina pyörille osoitettuja reittejä. Noudatan liikennesääntöjä, näytän kädellä merkin mihin olen kääntymässä jne. Käytän aina kypärää. Soitan kelloa, ajan hitaasti ja hidastan entisestään kun edessä on jalankulkijoita. Tämä on tietoinen päätös, sillä haluaisin uskoa, että esimerkin avulla muutkin pyöräilijät ja jalankulkijat oppisivat huomioimaan muitakin liikenteessä.



Mutta itse asiaan. Ns. pyöräteitä tuntuu suunnittelevan sellaiset henkilöt, jotka eivät pyörään koske. Noin yleisesti ajatellen pyörätiet ovat ihan kelpo kulkuväyliä silloin kun ajetaan hitaasti. Mutta kun haluaa ajaa kovempaa, treenata, ovat pyörätiet lähes surmanloukkuja.



Pyörätiellä, eli kevyenliikenteenväylällä on muitakin käyttäjiä kuin pyöräilijöitä tai jalankulkijoita. Siellä liikkuu toisinaan skoottereita / mopoja, skeittaajia, rullaluistelijoita, pieniä, pyöräilemään opettelevia lapsia, koiranulkoiluttajia jne. Etenkin lapset ja koirat säntäilevät usein hyvin yllättäen väylän puolelta toiselle ja vaaratilanteita sattuu helposti. Mutta uskokaa pois, vaaratilanteita eivät aiheuta vain lapset ja koirat, sillä myös aikuiset kävelijät tekevät yllättäviä säntäyksiä puolelta toiselle täysin ennakoimattomasti. Kukapa ei olisi kävellessään joskus näpytellyt tekstiviestiä ja yhtäkkiä huomannut vaikka koirankakan tai lätäkön edessään. Ihan jokainen väistää epämiellyttävän esteen ja monet väistävät ottamalla reilun sivuaskeleen. Tämä on tietysti täysin ymmärrettävää, mutta aiheuttaa helposti vaaratilanteen, jos pyöräilijä tulee juuri takaa aikeenaan ohittaa jalankulkija.



Vaaratilanteita ei suinkaan vähennä pyöräteiden huonosti hoidettu kasvillisuus. Usein puut ja pensaat rönsyävät väylän puolelle tai ovat niin isoja, että risteyksissä ja alikuluissa näkyvyys on olematon. Ja kevyenliikenteen alikuluissa näkyvyys on lähes poikkeuksetta surkea (usein alikulkuja kehystää jyrkät mäet parhaassa tapauksessa kolmesta suunnasta ja röyhähtänyt kasvillisuus peittää lopunkin näkyvyyden).



Kevyenliikenteen väylien alle on usein vedetty myös putkia, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita jne. Kun niille tehdään huoltotöitä, väylä revitään auki. Useinkaan korjauksien jälkiä ei paikata hyvin, vaan päälle laitetaan pikisoraa -jos laitetaan. Kun tuohon vielä lisätään kanttarit, routavauriot, kuluminen jne., voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että keskimäärin kevyenliikenteenväylät ovat surkeassa ja pyöräilijäepäystävällisessä kunnossa.



Sujuva pyöräily kevyenliikenteenväylillä edellyttää hidasta vauhtia. On kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat urheilla polkupyörän kanssa. Urheillessa vauhdit ovat kovia, ja kukaan pyöräilijä ei halua aiheuttaa tai kohdata tarpeettomia vaaratilanteita. Uskoisin myöskin, että urheillessa kukaan ei halua turhaan keskeyttää treeniään. Tuskin jumpassa käyvätkään haluavat keskeyttää tuntiaan siksi, että siivoojan olisi juuri nyt kaikkein paras oman työvuoronsa puitteissa luututa salin lattia (ehkä hieman ontuva vertaus, mutta kuitenkin...).



Kun urheillaan, kun vauhdit on kovia, on paljon turvallisempaa ajaa autoteillä kuin kevyenliikenteenväylillä. Pyöräilijä asettaa silloin itsensä vaaraan, ei niinkään muita (auton törmätessä pyörään, pyöräilijä loukkaantuu tai kuolee, autoon tulee ehkä naarmuja. PYöräilijän törmätessä jalankulkijaan molemmat voivat pahimmassa tapauksessa kuolla). Pyöräilijänä toivoisin autoilijoita vastaavaa huomoimoista kuin itse huomioin muita, niin itseäni hitaampia kuin nopeampiakin liikkujia.

vilkas ja ruuhkainen pätkä, jossa koirankusettajat ja pikkulapset vetävät siksakkia pyörätien laidasta laitaan

pyörä- JA KÄVELYtien laidasta laitaan? Ei ole vain teitä varten...

vilkas ja ruuhkainen pätkä, jossa koirankusettajat ja pikkulapset vetävät siksakkia pyörätien laidasta laitaan

pyörä- JA KÄVELYtien laidasta laitaan? Ei ole vain teitä varten...

Jos jokainen miettisi vähän miten siellä liikkuu. Vittumaisin on koirankusettaja joka kulkee kokoajan eri laidassa kuin koira. Onko se niin vaikeaa pitää se piski samalla puolella itsensä kanssa?

Kukahan älyn riemuvoitto senkin joskus päätti, että pyörä/kävelytiellä saa valita missä kohtaa tietä kävelee. Kaikille olisi helpompaa jos mentäisi tien oikealla puolella.

Pyöräilijän osa on melko paska, vähän samanlainen kuin mopoilijan. Missään ei saisi ajaa! Autotiellä olet tukkeena, siis autoilijan on aina päästävä häiriöttä määränpäähänsä. Pyörätiellä olet sitten häiriöksi jalankulkijoille. Faktaahan on se, että kun pyöräilijät ja mopoilijatkin liikkuesaan kevyenliikenteen väylällä kulkevat kuitenkin keskivertoa (jalankulkijaa) kovempaa ja pääsevät "yllättämään" autoilijan varsinkin risteyksissä. Siis silloin kun autoilijalla on väistämisvelvollisuus. Monella autoilijalla tuntuu kääntyessä olevan katse risteävän liikenteen autoissa, mutta ei kevyessä liikenteessä. Eikö olisi helpompaa huomata nämä kovempaa kulkevat pyörät ja mopot jos ne olisikin ajotiellä sen kevyen liikenteen väylän sijasta? Vähenisi varmaan turhat risteyskolaritkin.

Minusta pyöräily on hyvä asia. Kaupunkien läheisyydessä ja kaupungeissa pitäisi ehdottomasti huolehtia, että pyöräily sujuisi hyvin. Aina parempi mitä vähemmän autoja ja enemmän pyöriä esim. kaupunkien keskustoissa liikkuu.

MUTTA, mitä en tajua on se, että taajaman ulkopuolella, missä on tosi vähän jalankulkijoita tai mitään siellä pyörätiellä, niin SITÄ pyörätietä ei käytetä. Upouusi hieno pyörätie tyhjillään ja silti pyöräilijät ajelevat kapealla, mutkaisella autotiellä vaaratilanteita aiheuttaen. Ko pyörätiellä ei ole korokkeita tai liikennevaloja, että pitäisi pysähdellä. Pyörätie jatkuu kilometritolkulla siinä ajotien vieressä ja on ihan loistavassa kunnossa, paremmassa kuin tämä autotie. Tätä en tajua. Muuten kaikki tsemppi pyöräilijoille :)

Juuri kirjoitin ettei sitä ole, useissa paikoissa sen valkoisen viivan jälkeen on vain viettävä rinne pöpelikköön, siinä ei voi kulkea edes jalkaisin. Ja pyörällä siinä ei voi edes ajaa vaikka menisi hitaasti. No talutetaan sitten ettei ajeta vahingossa valkoisen viivan vasemmalla puolella. Arvaapa mitä tapahtuu taluttaessa? Pyörän kanssa kulkeva vie vielä enemmän tilaa kun taluttaa pyöräänsä, onhan siinä se ihminen ja pyörä rinnakkain, ei päällekkäin.

se kiva ajaa siellä pientareella, jos sellainen olisi! Melkein kaikilta tienpätkiltä kuitenkin puuttuu. Valkoisen viivan jälkeen ei ole enää asvalttia, eikä siinä ojaan laskeutuvalla muhkuraisella hiekka+kivisekoituksella voi edes kunnolla kävellä, saati sitten ajaa vaikka olisi maastopyörä alla. Kuinka vaikea se olisi asvaltoida hieman sen reunaviivan ulompaakin puolta, niin että pyöräilijöillä olisi oikeasti tilaa ajaa.

oikealla puolella, oli se sitten asfalttia tai hiekkaa. Ja siellä fillaristin tulee ajaa, jos ei pyörätie kelpaa.

enkä keksi ainuttakaan sellaista tieosuutta, jossa tie olisi rakennettu siten, että mitään piennarta ei ole vaan valkoisen viivan takana on hyrkkä rinne tai pöpelikkö. Kummallisinta tässä on se, että määräysten mukaan maantien molemmin puolin on oltava riittävästi tilaa tarvittaessa ajaa auto tien sivuun.

Jalankulkija kulkee tien vasenta laitaa, ei oikeaa, kuten pyöräilijä. Jalankulkijankin on pysyttävä pientareella samoin kuin pyöräilijän.

siihen aivan oikeaan reunaan. Etenkin kilpapyöräilijöille tätä kannattaa tehdä, äkkijarrutuksineen kaikkineen. Myös heitä kun sitovat liikennesäännöt ja se, että kulkupeli on saatava pysähtymään.



Äkkijarrutus on ihan laillinen, jos tielle loikkaa vaikka kissa.

voisivat kyllä ajaa pyörätiellä niinkuin muutkin. Nopeus ei taajamassa pääse kuitenkaan nousemaan kovin korkealle ja ei kai sitä heti ovesta päästyä tarvitse ajaa niin paljon kuin irtoaa.

Taajamassa autojen seassa pyöräily on heillekin vaarallista

mieheni harrastaa kilpapyöräilyä ja syy siihen miksi he ajavat ajoradallla on ihan puhtaasti se vauhti. Maantiepyörillä vauhdit ovat väh. sen 25km/h, taajaman ulkopuolella ajavat vielä paljon kovemmatkin joten kuvitella saattaa että on hemmetin vaarallista ajaa pyöräteillä jossa on vaikka lapsia omilla pyörillään liikkeellä. Yleensähän nuo ajavat treeninsä taajaman ulkopuolella maanteillä mutta sinne siirtymisessä joutuu näin kaupunkialueella käyttämään välillä pakostakin pyöräteitäkin. Mutta ihan sekä teidän että oman turvallisuutensa takia nuo ajavat liikenteen seassa.

Kyllä pyöräilijät ovat se pienin ongelma maanteillä. He kuitenkin ajavat pääosin aivan tien reunassa. Toisin kuin esimerkiksi mopoilijat, jotka kimpoilevat miten sattuu kaistalla, vaikka laki sanoo niiden paikan oleva tien oikeassa reunassa tai pientareella, jos siellä on mahdollista ajaa. Ja sitten vielä nämä perkuleen mopoautot. Ne kulkevat hiljaa ja niistä on vielä vaikeampi päästä ohi.



Niin ja täällä kehuttiin, että pyöräilijöidenkin pitäisi ryhmittäytyä jne., mutta kun se ryhmittäytyminen on ihan mahdoton tehtävä monelle autoilijallekaan. Silloin on ihan turha vinkua muiden menemisistä, kun itsekään ei osata sääntöjä...

"Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, voi pyöräilijä siis lain mukaan ajaa ajorataa pitkin. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. "



Siellä EI siis sanota, että pientareella on ajettava oli sellaista tai ei. Jos pientare on liian kapea tai sellaista ei ole, SAA ajaa oikeassa reunassa.



Ja ajoradalla taaseen EI saa pyöräillä mikäli pyörätiekin on vieressa, pl. tilanne jossa: "Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa."

"Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, voi pyöräilijä siis lain mukaan ajaa ajorataa pitkin. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. "

Siellä EI siis sanota, että pientareella on ajettava oli sellaista tai ei. Jos pientare on liian kapea tai sellaista ei ole, SAA ajaa oikeassa reunassa.

Ja ajoradalla taaseen EI saa pyöräillä mikäli pyörätiekin on vieressa, pl. tilanne jossa: "Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa."

Tuon turvallisuussyyn takia moni maantiepyöräilijä valitsee sen ajoradan oikean reunan pyörätien sijaan. Oman turvallisuuden sekä muiden pyörätien käyttäjien turvallisuuden takia. Maantiepyörällä vaikka ajaisi hiljaakin, niin menee kovempaa kuin jalankulkijat!

Suomessa ne kilpapyöräilijät ovat oikeasti aika vähissä, itse en ole nähnyt kuin muutamia kertoja. Suurempana ongelmana itse koen mopoautot. Ne vievät paljon enemmän tilaa eli vaikeampi ohittaa vaikka vauhti ei ole merkittävästi suurempi kuin kilpapyöräilijöilläkään. Ja nämä kuljettajat eivät myöskään ole kovin taitavia havainnoijia liikenteessä eli heiltä voi odottaa mitä tahansa kummallisuuksia.

joku avohoitopotilas taas koneen ääressä...

siihen aivan oikeaan reunaan. Etenkin kilpapyöräilijöille tätä kannattaa tehdä, äkkijarrutuksineen kaikkineen. Myös heitä kun sitovat liikennesäännöt ja se, että kulkupeli on saatava pysähtymään. Äkkijarrutus on ihan laillinen, jos tielle loikkaa vaikka kissa.

"Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, voi pyöräilijä siis lain mukaan ajaa ajorataa pitkin. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. " Siellä EI siis sanota, että pientareella on ajettava oli sellaista tai ei. Jos pientare on liian kapea tai sellaista ei ole, SAA ajaa oikeassa reunassa. Ja ajoradalla taaseen EI saa pyöräillä mikäli pyörätiekin on vieressa, pl. tilanne jossa: "Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa."

" Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella."

Eli laki edellyttää ajamaan pientareella, jos sellainen on (ja sellainen taas pitää olla Tielaitoksen ylläpitämillä teillä). Laki ei sano mitään riittävästä leveydestä tms. vaan ainoastaan ajokelpoisuudesta. Tienpitäjän velvollisuus on pitää piennar siinä kunnossa, että sitä voi ajaa.

Pientareen kapeus tai oma halu ajaa ajoradalla eivät anna lupaa ajaa autojen keskellä.

" Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella."

Eli laki edellyttää ajamaan pientareella, jos sellainen on (ja sellainen taas pitää olla Tielaitoksen ylläpitämillä teillä). Laki ei sano mitään riittävästä leveydestä tms. vaan ainoastaan ajokelpoisuudesta. Tienpitäjän velvollisuus on pitää piennar siinä kunnossa, että sitä voi ajaa.

Pientareen kapeus tai oma halu ajaa ajoradalla eivät anna lupaa ajaa autojen keskellä.

Kokeilepa kuule itse ajaa kahden sentin levyisillä kivikovilla renkailla pientareella, jossa alfaltti on täynnä hiekkaa, railoja ja repeämiä. Ei muuten ole ajokelposta, eikä siellä todellakaan voi ajaa haitatta. Maastopyörällä sen sijaan siellä on oikein mukava ajella.

" Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella." Eli laki edellyttää ajamaan pientareella, jos sellainen on (ja sellainen taas pitää olla Tielaitoksen ylläpitämillä teillä). Laki ei sano mitään riittävästä leveydestä tms. vaan ainoastaan ajokelpoisuudesta. Tienpitäjän velvollisuus on pitää piennar siinä kunnossa, että sitä voi ajaa. Pientareen kapeus tai oma halu ajaa ajoradalla eivät anna lupaa ajaa autojen keskellä.

Kokeilepa kuule itse ajaa kahden sentin levyisillä kivikovilla renkailla pientareella, jossa alfaltti on täynnä hiekkaa, railoja ja repeämiä. Ei muuten ole ajokelposta, eikä siellä todellakaan voi ajaa haitatta. Maastopyörällä sen sijaan siellä on oikein mukava ajella.

Pyöräilijä on vastuussa siitä, että on oikeanlaisella kulkupelillä liikenteessä. Maantieajossa ei ajeta kilpapyörällä vaan vaikka sillä maastopyörällä. Ei autoilijakaan voi vaatia jäätöntä ja kuivaa tietä, jos ajaa sileillä renkailla vaan häneltä edellytetään maantieajossa kunnollista varustusta.

Pyöräilijä on vastuussa siitä, että on oikeanlaisella kulkupelillä liikenteessä. Maantieajossa ei ajeta kilpapyörällä vaan vaikka sillä maastopyörällä. Ei autoilijakaan voi vaatia jäätöntä ja kuivaa tietä, jos ajaa sileillä renkailla vaan häneltä edellytetään maantieajossa kunnollista varustusta.



Kylläpä olet yksinkertainen ei muuta voi sanoa. Sinun mielestäsi ajotie on aina ja kaikissa tilanteissa pyhitetty autoilijoille. No minä kyllä ulkoilutan maantiefillariani jatkossakin siellä missä haluan ja ihan lain puitteissa vieläpä. :)

Joskus on siirryttävä pyöräilemään kadun reunaan, jos pyörätie on niin huonossa kunnossa että siinä ei ohuilla kumeilla voi ajaa. Itse ajan viimeiseen asti pyörätiellä, koska inhoan siellä autojen seassa ajamista. Kaupungissa varsinkin osa autoilijoista ajaa tahallaan liian läheltä pyöräilijää.



Mulla on tavallisen näköinen pyörä, mutta koska ajan sillä pitkiä lenkkejä, on siinä kesällä maantiepyörän kumit. Soran sekaan sillä ei ole asiaa. Jos pyörätietä ei ole putsattu talven jälkeen, joudun poikkeamaan tielle.

Pientareella (ei siis asfaltilla) kun ei voi maantiepyörällä ajaa, mutta niin reunassa kuitenkin kuin mahdollista.

Laki määrää sinut pientareelle ja vain poikkeustapauksessa saat ajaa autojen esteenä.

Lain mukaan piennar on valkoisella reunaviivalla ajoradasta erotettu tien osa. Lain mukaan pientareella on ajettava, jos se haitatta käy päinsä. Selvästikin se tarkoittaa sitä, että pyörällä on ajettava pientareella, jos se on päällystetty, mutta siellä ei tarvitse ajaa, jos se on soraa ja tai asfaltin reuna tekee ajamisesta vaarallista.

Leveällä pientareella pyörän paikka on pientareella. Jos piennar on kapea tai olematon, pyörän paikka on ajoradalla. Opetelkaa edes teitä koskevat lait sen sijaan, että pelkästään luulette tietävänne.

Näistä keskusteluista selviää, että suurin osa kulkee liikenteessä pelkkien luulojen varassa, eikä oikeasti tunne sääntöjä.

Finlexistä löytyy ajantasainen lainsäädäntö ihan ilmaiseksi. Lukekaa sieltä.