Miksi jotkut pyöräilevät maantiellä, eivät pyörätiellä?

Nyt puhutaan nimenomaan normi-pyöräilijöistä maantiellä:)

Maantiepyöräilijät harvemmin liikkuu keskustan alueella. Ja vaikka ajaisivatkin, niin heistä ei juurikaan ole haittaa, sillä ajavat samoilla nopeuksilla, kuin autotkin (40 - 50 km/h).

Ja minusta on ihan perusteltua, että eivät aja pyöräteillä.

Sen sijaan nämä peruspyöräijiät on ihan prseestä! Niiden olisi ihan jo oman etunsa vuoksi terveellisintä ajaa siellä pyörätiellä!

ei pyöräilijät saa keskustassa ajaa muualla kuin ajotiellä. Jalkakäytävät ovat jalankulkijoita varten ja käytännössä kaikkialla missä ei ole erikseen merkitty että tässä on myös pyörätie, ei saa pyöräilijät ajaa.

Muualla kuin keskustassa täällä ainakin on pyörätiet, mutta tosiaan keskustan alueella ei saa ajaa pyörällä muualla kuin ajotiellä.

Että ottaa päähän jos on oikeasti vilkasliikenteinen väylä, ja on pyörätie vieressä, mutta itselle sattunut todella läheltä piti tilanteita tosi hiljaisilla teillä autojen takia. Siis teillä missä ei ole pyöräteitä. Ohitustilaa on ollut reilusti ja vastaantulijoita ei ole ollut. Silti vaan ohi niin läheltä, että hyvä että pystyssä on pysynyt. Pientareella (ei siis asfaltilla) kun ei voi maantiepyörällä ajaa, mutta niin reunassa kuitenkin kuin mahdollista. Eli en voi olla ns. häiriöksi. Mikä antaa autoilijalle oikeuden vaarantaa henkeni tuolla tavalla?

Että ottaa päähän jos on oikeasti vilkasliikenteinen väylä, ja on pyörätie vieressä, mutta itselle sattunut todella läheltä piti tilanteita tosi hiljaisilla teillä autojen takia. Siis teillä missä ei ole pyöräteitä. Ohitustilaa on ollut reilusti ja vastaantulijoita ei ole ollut. Silti vaan ohi niin läheltä, että hyvä että pystyssä on pysynyt. Pientareella (ei siis asfaltilla) kun ei voi maantiepyörällä ajaa, mutta niin reunassa kuitenkin kuin mahdollista. Eli en voi olla ns. häiriöksi. Mikä antaa autoilijalle oikeuden vaarantaa henkeni tuolla tavalla?

ja vain poikkeustapauksessa saat ajaa autojen esteenä.

Että ottaa päähän jos on oikeasti vilkasliikenteinen väylä, ja on pyörätie vieressä, mutta itselle sattunut todella läheltä piti tilanteita tosi hiljaisilla teillä autojen takia. Siis teillä missä ei ole pyöräteitä. Ohitustilaa on ollut reilusti ja vastaantulijoita ei ole ollut. Silti vaan ohi niin läheltä, että hyvä että pystyssä on pysynyt. Pientareella (ei siis asfaltilla) kun ei voi maantiepyörällä ajaa, mutta niin reunassa kuitenkin kuin mahdollista. Eli en voi olla ns. häiriöksi. Mikä antaa autoilijalle oikeuden vaarantaa henkeni tuolla tavalla?

ja vain poikkeustapauksessa saat ajaa autojen esteenä.

Keltainen vivva on keltainen, vaikkei olisi vastaantulijoita

Maantiepyörällä ajaessa tulee oltua siinä reunaviivan päällä tai korkeintaan 10cm ns. kaistan puolella. Yksikään poliisi ei tuosta minulle kirjoittaisi sakkoa! En vaaranna liikennettä mitenkään noin reunassa ja vielä hiljaisella tiellä. Mutta kusipää kaaharinhan on pakko päästä suvupeili reittä hipoen ohi. Jessus sentään!

Kilpapyöräilyn harjoitusnopuksilla sitten ajetaan paikoissa, joissa sen voi tehdä vaarantamatta kevyttä tai autoliikennettä.

näyttävät vaarantavan lähinnä hermoheikot autoilijat, joilla on niin kiire hautaan ettei pieninkään hidastaminen ole vaihtoehto (ikään kuin niitä pyöräilijöitä olisi tienvierustat mustanaan).

se kiva ajaa siellä pientareella, jos sellainen olisi! Melkein kaikilta tienpätkiltä kuitenkin puuttuu. Valkoisen viivan jälkeen ei ole enää asvalttia, eikä siinä ojaan laskeutuvalla muhkuraisella hiekka+kivisekoituksella voi edes kunnolla kävellä, saati sitten ajaa vaikka olisi maastopyörä alla.



Kuinka vaikea se olisi asvaltoida hieman sen reunaviivan ulompaakin puolta, niin että pyöräilijöillä olisi oikeasti tilaa ajaa.

ottaa tästä listasta erityisesti pattiin tuo puolen vaihtaminen, joka on tehty vielä mahdollisimman hankalaksi esim. jyrkästi tunneleihin kaartuvilla osuuksilla, jolloin on kävelyvauhdissakin vaara törmätä kulman takaa tulevaan, tai sitten saa ylitellä parikin risteystä ennen kuin pääsee taas pyörätielle.

Täällä meillä päin moni autotien pätkä menee kauniisti ja suoraan, mutta se pyörätie on milloin oikealla, milloin vasemmalla puolella tietä ja jos et tunne reittiä saatat ensin ajaa eteenpäin kun luulet että pyörätie jatkuu ja sitten se päättyykin bussipysäkille. Ei kun takaisin etsimään sitä halvatun tunnelia tai ylityskohtaa ja toiselle puolelle tietä, vain sen takia että minuutin päästä saat taas vaihtaa takaisiin alkuperäiselle puolelle.

En itse aja autotiellä jos vieressä on kunnollinen pyörätie, mutta ymmärrän hemmetin hyvin niitä, jotka ajavat.

Suomalainen pyörätiesuunnittelu on ihan perseestä:

- Ensin vedetään autotie suoraan ja sen jälkeen siihen ympärille pyörätie, joka menee joka laaksossa autotien alapuolelle ja joka mäessä autotien yläpuolelle. Autot ajavat tasaista tietä, pyörällä saat polkea vuorotellen ylämäkeen ja lasketella alamäkeen, ei koskaan tasaista.

- Pyöräilijä saa koko ajan ylittää risteävät autotiet suojatietä pitkin, painella liikennevalonappeja, varoa autoja ja hajottaa renkaansa reunakorokkeisiin.

- Pyörätie menee vuorotellen autotien molemmin puolin. Kilometrin välein saa ylittää kadun suojatietä pitkin (samat hemmetinmoiset korokkeet, joissa hajottaa pyörän ja koko ajan saa pysähdellä) tai tien ali menevästä tunnelista (alamäki-ylämäki) tai päältä menevää siltaa pitkin (ylämäki-alamäki)

- Pyörätiet ovat täynnä paikkaamattomia koloja ja monttuja, erilaisia esteitä, tolppia jne.

- Kun jonnekin rakennetaan uusi tie, niin autotie asfaltoidaan välittömästi, pyörätie vasta parin vuoden päästä mihin saakka se on pehmeää karkeaa sepeliä, joka puhkoo renkaat ja täristää pyörän pilalle.

- Jalankulkijat, vaunuilijat ym. eivät ymmärrä omaa paikkaansa yhdistetyllä jalankulku-pyörätiellä, vaan kulkevat jatkuvasti väärässä paikassa pyöräilijöiden tiellä, seisoskelevat pyörätiellä, aiheuttavat vaaratilanteita ja vielä katsovat asiakseen paheksua kelloa soittavia pyöräilijöitä.

Pyöräily olisi kansantaloudellisesti erittäin järkevä tapa liikkua. Se on sekä ekologista, kansanterveyttä edistävää, että edullista. Suomen nykyinen pyörätiepolitiikka ja -suunnittelu kuitenkin aiheuttaa sen, että tarvitsee olla todellinen pyöräilyfanaatikko, että viitsii lähteä mihinkään pyörällä, kun autolla pääsee niin paljon helpommin ja vaivattomammin.

Olen pyöräillyt sekä Alankomaissa että Tanskassa, joissa molemmissa pyöräily on erittäin suosittu liikkumismuoto. Pyörätiesuunnittelu ja pyöräilijöiden kohtelu on niissä maissa ihan eri sfääreissä verrattuna Suomeen! Pyöräily on oikeasti varteenotettava vaihtoehto liikkumiseen.

Ajan autolla 30 000 km vuodessa ja pyöräilen 2000-3000 km kesässä.



Voin kertoa, että pyöräily on HUOMATTAVASTI raskaampaa ja rasittavampaa juuri noiden aiemmin mainittujen pyörätieongelmien vuoksi kuin autoilu. Eivät minua autoillessä pyöräilijät häiritse. Heitä on vähän ja he osaavat ajaa. Sen sijaan pyöräillessä ärsyttävät suunnattomasti sekä pyöräteiden suunnittelu, jalankulkijat että autoilijat, joista kukaan ei huomioi pyöräilijää millään tavalla.



Autoteihin niitä veroeuroja paljon enemmän tuhlataan kuin pyöräteihin. Olisi kansantaloudellisestikin paljon kannattavampaa satsata pyöräilyn tukemiseen kuin autoilun helpoksi tekemiseen. Nyt pyöräily on tehty niin hankalaksi ja vaikeaksi, että aina on paljon helpompaa lähteä liikkeelle autolla, mikä on sekä kallista, epäekologista, että terveyden kannalta huonompi vaihtoehto.

Tiellä voi ajaa pysähtymättä ja irrottamatta jalkoja lukkopolkimista.

Pyörätiellä voi tulla joku eteen tai risteyksessä työntää auton nokan eteen.

Lukkopolkimilla kaatuu helposti jos ei saa sitä heti irti.

Siksi pyöräilijät ajaa maantiellä, koska lukkopolkimilla saa todella kovan vauhdin, eikä tarvitse pelätä, että joutuu äkkiä pysähtymään ja kaatuu.

Allekirjoitan sydänverelläni jokaisen kohdan listastasi ja lisään siihen vielä kaduille hajotetut lasipullot. Harrastan sekä maantiepyöräilyä että kaupunkipyöräilyä. Ja syitä, miksi en aina joka kohdassa käytä pyörätietä ovat: 1) huonokuntoinen pinnoite, sillä urat, routavauriot ja kraaterit rikkovat maantiepyörän kapeat renkaat 2) vilkas ja ruuhkainen pätkä, jossa koirankusettajat ja pikkulapset vetävät siksakkia pyörätien laidasta laitaan 3) kaupunkiolosuhteissa usein niin saatanan huonosti toimiva pyöräverkko: joko tien puolta saa olla jatkuvasti vaihtamassa rotvallien yli tai sitten kävelijät ja parkkeeratut autot eivät kunnioita pyöräilijöiden tilaa Näin meillä Tampereella.

Juuri kirjoitin ettei sitä ole, useissa paikoissa sen valkoisen viivan jälkeen on vain viettävä rinne pöpelikköön, siinä ei voi kulkea edes jalkaisin. Ja pyörällä siinä ei voi edes ajaa vaikka menisi hitaasti. No talutetaan sitten ettei ajeta vahingossa valkoisen viivan vasemmalla puolella. Arvaapa mitä tapahtuu taluttaessa?

Pyörän kanssa kulkeva vie vielä enemmän tilaa kun taluttaa pyöräänsä, onhan siinä se ihminen ja pyörä rinnakkain, ei päällekkäin.

se kiva ajaa siellä pientareella, jos sellainen olisi! Melkein kaikilta tienpätkiltä kuitenkin puuttuu. Valkoisen viivan jälkeen ei ole enää asvalttia, eikä siinä ojaan laskeutuvalla muhkuraisella hiekka+kivisekoituksella voi edes kunnolla kävellä, saati sitten ajaa vaikka olisi maastopyörä alla. Kuinka vaikea se olisi asvaltoida hieman sen reunaviivan ulompaakin puolta, niin että pyöräilijöillä olisi oikeasti tilaa ajaa.

oikealla puolella, oli se sitten asfalttia tai hiekkaa. Ja siellä fillaristin tulee ajaa, jos ei pyörätie kelpaa.

mutta noudattakoon liikennesääntöjä!!!

Jos minä pysähdyn autollani suojatien eteen antamaan jalankulkijalle mahdollisuuden mennä yli, niin on sen perkeleen pyöräilijänki pysähdyttävä >:(



Eikä ruveta huutelemaan minulle solvauksia.



Säälin teitä tälläisten vaimoja, eivät voi olla mukavia miehiä. Ja kai ne vaipatki joutuu vaimo ostamaan?

Jossain automerkeissä on, mulla ei ole.



Mutta paljon on kilpapyöräilijöillä parannettavaa, porukalla ajetaan rinnakkain ja tilaahan ei tehdä, vaikka on 60-80km/h tie niin jos tiellä ruuhkaa niin näillä maantie-etanoilla ois syytä väistää edes jonoon tien reunaan, mutta ehei, ryhmässä vain muiden haittana vaikka nopeus on max puolet liikennemerkin sallitusta.



Ja se bravuuri, äkkikoukkaus keulan edestä vasemmalle jotta vastaantuleva autoilija saa haukkoa henkeään. Liikaa tuulenvastusta ois näyttää käsimerkkiä.



T. jostain syystä aina niiden reitille eksyvä

ja voisvat ajatella, että suurin osa heistäkin autoilee itse niin montako km rennoin mielin suostuisivat jossain 80 maantiellä köröttelemään jonkun matelevan raktorin takana?

Pyöräilijän osa on melko paska, vähän samanlainen kuin mopoilijan. Missään ei saisi ajaa! Autotiellä olet tukkeena, siis autoilijan on aina päästävä häiriöttä määränpäähänsä. Pyörätiellä olet sitten häiriöksi jalankulkijoille.



Faktaahan on se, että kun pyöräilijät ja mopoilijatkin liikkuesaan kevyenliikenteen väylällä kulkevat kuitenkin keskivertoa (jalankulkijaa) kovempaa ja pääsevät "yllättämään" autoilijan varsinkin risteyksissä. Siis silloin kun autoilijalla on väistämisvelvollisuus. Monella autoilijalla tuntuu kääntyessä olevan katse risteävän liikenteen autoissa, mutta ei kevyessä liikenteessä. Eikö olisi helpompaa huomata nämä kovempaa kulkevat pyörät ja mopot jos ne olisikin ajotiellä sen kevyen liikenteen väylän sijasta? Vähenisi varmaan turhat risteyskolaritkin.

Itse harrastan maantiepyöräilyä ja ajan aina maantienpuolella vaikka vieressä olisi pyörätie. Suurin syy tähän on autoilijat, jotka tulevat piittaamattomasti omilta pihateiltään ym. pienemmiltä teiltään eivätkä hiljennä vasta kun autotien kohdalla (monta läheltäpiti tapausta kokeneena). Tämä maa on autoilijoiden luvattu maa, jossa jalankulkijakin saa aina väistää autoa suojatielläkin. Viiden kilometrin työmatkatkin ajetaan jonossa autoilla ja sitten ihmetellään kun ollaan niin paskassa kondiksessa!

saattaa tulla toistoa:



Olen kilpapyöräilijä. Pyöräilen maanteillä, vaikka vieressä kulkisi pyörätie. Ja syy: pyöräteillä on todella usein katkoksia, kuten suojateitä. Ne hidastavat vauhtia todella paljon ja joutuu varomaan jalankulkijoita. Jalankulkijat ajautuvat pyöräteille todella usein, eivätkä välttämättä edes kuule pyöräni kelloa saati huutoani ollenkaan. Kulkevat luurit korvilla ja joudun hidastamaan ja lopulta ihan koputtamaan teinilauman olalle, että pääsiskö tästä ohi..



Pyöräilen itse sellaista 30km tuntivauhtia. Se on maanteille ihan hyvä, mutta pyöräteille hidastuksineen ja teineineen ihan liian kova.

En itse aja autotiellä jos vieressä on kunnollinen pyörätie, mutta ymmärrän hemmetin hyvin niitä, jotka ajavat.

Suomalainen pyörätiesuunnittelu on ihan perseestä:

- Pyöräilijä saa koko ajan ylittää risteävät autotiet suojatietä pitkin, painella liikennevalonappeja, varoa autoja ja hajottaa renkaansa reunakorokkeisiin.

- Pyörätie menee vuorotellen autotien molemmin puolin. Kilometrin välein saa ylittää kadun suojatietä pitkin (samat hemmetinmoiset korokkeet, joissa hajottaa pyörän ja koko ajan saa pysähdellä) tai tien ali menevästä tunnelista (alamäki-ylämäki) tai päältä menevää siltaa pitkin (ylämäki-alamäki)

- Pyörätiet ovat täynnä paikkaamattomia koloja ja monttuja, erilaisia esteitä, tolppia jne.

- Jalankulkijat, vaunuilijat ym. eivät ymmärrä omaa paikkaansa yhdistetyllä jalankulku-pyörätiellä, vaan kulkevat jatkuvasti väärässä paikassa pyöräilijöiden tiellä, seisoskelevat pyörätiellä, aiheuttavat vaaratilanteita ja vielä katsovat asiakseen paheksua kelloa soittavia pyöräilijöitä.

. Suomen nykyinen pyörätiepolitiikka ja -suunnittelu kuitenkin aiheuttaa sen, että tarvitsee olla todellinen pyöräilyfanaatikko, että viitsii lähteä mihinkään pyörällä, kun autolla pääsee niin paljon helpommin ja vaivattomammin.

.

ja parasta on vielä ne skootterit jotka ajaa vielä kaiken lisäksi ylinopeutta arg!

ja miks helvetissä pitää olla sellaset saakelinmoiset reunakorokkeet ne on kamalat!

ja roudan runtelevat pyörätiet jota ei viitsi edes kunnolla paikata vaan vähän sinne päin... (varsinkin petikon-askiston-kalajärven väli,) vaikka siellä kaikki ajaakin juts sillä monttuisella roudan railoitetulla pyörätiellä

että miksi varsinkin miespyöräilijät pyöräilevät niin hemmetin kovaa pyöräteillä? Eihän maantielläkään saa ajaa miten lujaa itseä huvittaa, mut jostain syystä pyöräilijät kuvittelevat, että heitä kuuluu kaikkien väistää. Pyöräily on useimmille näille tosi nopeille pyöräilijöille pelkkä hauska harrastus, heitä harvemmin näkee työaamuina pyöräilemässä töihin. Jotenkin tosi outo ajatusamaailma, että just hänen pitäis päästä tosi lujaa eikä tarvitsisi pysähtyä mihinkään, vaikka liikenne on nimenomaan yhteisiä pelisääntöjä; kaikki tinkivät siitä omasta nopeudestaan ja omista mielihaluistaan, että liikenne sujuisi. Jos ei halua jarrutella niin hankkikaa kuntopyörä.

Luin äsken läpi koko pitkän keskustelun. Vaikka keskustelun otsikko viittaa vain yhteen pyöräilyn ongelmakohtaan, laitan tähän oman yhteenvedon niistä asioista, joita keskustelu herätti:



1. Kaikki pyöräilijät, missä ajattekin, pitäkää huoli, että ajoneuvonne on liikennekelpoinen! Eli tarpeen mukaan kaikki valot ja heijastimet löytyy. Tiedän, että erityisen kevyisiin kilpapyöriin vaaditaan vähemmän heijastimia kuin peruspyöriin, mutta jotain kuitenkin.



2. Noudattakaa sitä sääntöä, että lähes kaikissa tilanteissa tulee ajaa erillisellä pyörätiellä, jos sellainen on. Toki lakia voi aina tulkita omaksi edukseen ja siksi esim. kilpapyöräilijät usein ajavat maantien/kadun puolella, koska katsovat lain poikkeusten heidät siihen oikeuttavan.



3. Ei autoilijakaan pääse kadulle ajamaan vapaasti Formula 1:llä, joten ei kapearenkainen kilpapyöräkään sinne kuulu sillä verukkeella, että muu pyörille osoitettu ajopaikka on liian huonokuntoinen kilpapyöräilijän ajaa. Menkää ajamaan velodromille, Käpylään, Helsinkiin!