Antaisitko 16.v muuttaa omaan asuntoon?

Koska itsenäisesti ehtii elämään sitten myöhemmin vaikka koko elämän. Tuon ikäisen on vielä hyvä keskittyä koulunkäyntiin ja opiskelupaikan hankintaan.



Toki jotkut pystyisivät asumaan itsenäisesti jo 16-vuotiaana, mutta omien havaintojeni mukaan läheskään kaikki eivät.

Että haluaa tosiaan itsenäistyä jo tuon ikäisenä. Eipähän jää pyörimään nurkissa kolmekymppiseksi asti.

Meillä ei olisi varaa kustantaa lapsen itsenäistä elämää. Mitään tukiahan hän ei saisi.

Itsekin muutin suunnilleen samanikäisenä pois kotoa.

Eikö tyttö saa elää omana itsenään kotona?

Kyllä meillä on kotona ihan normaalia ja näin. Enemmän tytöllä kiinnostaa varmaan vapaus, siis että saa vapaasti tulla ja mennä ilman kenenkään kyselyitä...

Hänen isosiskonsa (nyt jo 21) muutti kotoa pois 17.v ja varmaan haluaa seurata isosiskonsa jalanjälkiä.

Olisiko sittenkin parempi, että on vielä tämän vuoden kotona, ja ens vuonna muuttaa pois. Saisi rauhassa keskittyä yo-kirjoituksiin omassa asunnossa?

Mitä järkeä tuossakin on? Koti on 4 km:n päässä...

Tunnet itse lapsesi parhaiten ja tiedät osaako hän hoitaa omaa kotiaan. Jos osaa ja vuokraan löytyy rahat, antaisin muuttaa.



Itse muutin ensimmäiseen vuokra-asuntoon myös 16 vuotiaana kun aloitin opiskelut noin 500 km päässä kotoa. Opiskelukavereissa oli myös yksi 15-vuotias joka oli yhtä kaukana kotoa. Hyvin pärjättiin molemmat :)

Tunnet itse lapsesi parhaiten ja tiedät osaako hän hoitaa omaa kotiaan. Jos osaa ja vuokraan löytyy rahat, antaisin muuttaa.

Itse muutin ensimmäiseen vuokra-asuntoon myös 16 vuotiaana kun aloitin opiskelut noin 500 km päässä kotoa. Opiskelukavereissa oli myös yksi 15-vuotias joka oli yhtä kaukana kotoa. Hyvin pärjättiin molemmat :)

Lapsi vielä, ehtii sitten kun lähtee opiskelemaan. Sitten kun on ylioppilaaksi päässyt ja opiskelupaikka hankittuna niin sitten saa muuttaa ja autamme kuluissa.

Tyttöni on siis käynyt lukion ekan luokan, ja nyt haluaa muuttaa omaan asuntoon (vuokra-asuntoon siis).

Tyttöni on kyllä fiksu, ja uskon että keskittyisi opiskeluunkin vaikka ei olekaan "valvovan silmän alla". Asumme n. 4 km päässä vuokra-asunnosta, joten pääsis kyllä kotiin jos hätä tulee...

Mitä luulette, tuleeko onnistumaan?

lapsi vielä -no way!

Ja millä maksaa vuokransa? Heh, yhteiskunnan tuellako?

Vanhempien velvollisuus on maksaa täysi-ikäisenkin elämä, niin tottakai myös 16-vuotiaan.

Mikä kiire tytöllä on muuttaa omaan asuntoon (jos kerran koulutkin kotipaikkakunnalla)?

Ymmärtääkö tyttö, että omassa asunnossa pitää tehdä ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, pitää paikat järjestyksessä jne. Vaikka asuukin omillaan, ei se tarkota että päivät voi nukkua, katsoa leffoja ja tehdä mitä haluttaa...

Itse muutin 16 v. omaan asuntoon, sillä olin vastuuntuntoinen. Tuolla ajatuksen juoksullahan voit hoidattaa oman lapsesi vaikkapa 30 vuotiaiksi, kun eihän ne kaikki siihenkään mennessä vastuullisiksi ole kasvaneet.

Joskus se aika tulee, että linnut lentävät pesästään ja tämän tytön kohdalla se hetki saattaa olla nyt. 16-vuotias ei iästään huolimatta aina ole lapsi.

Itse olen muuttanut kotoa sen ikäisenä ja toivon, että en olisi muuttanut niin aikaisin vaikka olenkin pärjännyt ihan ok. Vaikka vuosi tai kaksikin olisi pitänyt vielä sinnitellä kotona, vaikka välillä tuntuikin, ettemme äitini kanssa samaan taloon olisi mahtuneet, vaikka aina onkin ollut lämpimät välit.

Ehdin kuitenkin asua itsenäisestikin ja yksin tarpeeksi kauan, ennen kuin menin naimisiin. Se kokemus oli tärkeä ja olisi varmasti harmittanut jälkikäteen jos sitä ei olisi kokenut.



Joka tapauksessa, jos oma nuoreni haluaisi muuttaa 16-vuotiaana, niin en vielä antaisi. 18-vuotiaaksi on ihan hyvä asua kotona. Se on tietysti eri asia jos opiskelupaikka on kaukana.

jos ei olisi todella järkevää syytä esim. käy lukiossa toisella paikkakunnalla, välit toiseen vanhempaan tulehtuneet, todellinen tilanpuute kotona...



Olen itse muuttanut pois kotoa 17-vuotiaana kun meni pahasti sukset ristiin isäni kanssa. Asuin vanhempieni lähellä ja he maksoivat elämiseni. Ratkaisu tuntui silloin hyvältä ja ehkä se oli ainoa järkevä ratkaisu tilanteeseen. Mutta näin jälkeen päin huomaan, että kotitaloudesta vastaaminen lukion ohella söi kyllä paljon jaksamista. Taloudellisesti oli tiukempaa kuin jos olisin asunut kotona. Muutenkin aikuistuin jotenkin liian äkkiä mutta jäin kuitenkin vähän raakileeksi tuon nopean itsenäistymisen vuoksi. Olisin tarvinnut tukea monessa käytännön asiassa ja monia asioita olen oppinut vasta aikuisiällä kavereiltani. Olen aina osannut pitää asiat järjestyksessä, mutta monessa asiassa tunnen jääneeni siihen teinitytön mentaliteettiin asumiseen ja kotitalousjuttuihin liittyen.



Toivoisin todella, että omat lapseni pysyisivät kotona lukion loppuun saakka tai jos muuttavat lukion perässä muualle niin yrittäisin tukea enemmän henkisesti ja käytännön asioissa kuin mitä vanhempani tekivät. Pelkkä taloudellinen tuki ei ole riittävä 16-18-vuotiaalle, vaan lapsi tarvitsee itsenäisyydestää huolimatta monenlaista välittämistä ja tukea!!!

asun Helsingissä, joten kaikki opiskelumahdollisuudet ovat täällä. Yliopstoon mennessä voi muutto tulla kyseeseen, jos lapsi haluaakin toiselle paikkakunnalle.

Hyvin olen pärjännyt. Kävin opiskelun ohella töissä, ja sain opintotukea ja asumislisää.



Muutin muutaman kilometrin päähän kotoa keskustaan, lähemmäs koulua. Kotona asumisessa ei ollut mitään vikaa, halusin vapautta ja koin olevani tarpeeksi aikuinen huolehtimaan itsestäni. Vanhempani eivät vastustaneet päätöstäni.



Tästä on aikaa noin 4 vuotta, että kyllä nykynuorisokin kykenee huolehtimaan itsestään

(ja itse maksoin elämiseni, jos se nyt tähän kuuluu). Silloin se oli tietysti itselle ok, mutta en kyllä haluaisi, että oma lapseni muuttaisi. Riippuu kyllä paljon lapsesta/nuoresta.

tuskin antaisi

aivojen etuotsalohkon kehitys on tuossa vaiheessa vielä kesken.

hyvat valit niin anna tyton harjoitella itsenaisyytta kotona tama vuosi. Annat hanen paattaa tulemisistaan ja menemisistaan, han saa hoitaa omat pyykkinsa yms, ja voitte vaikka sopia kokkausvuorot niin etta tiettyina paivina tytto voi suunnitella ruuat ja laittaa ne. Ja muutenkin kohtelet enemman kuin aikuista, ja voitte sitten katsoa miten sujuu.