Mistä olet eniten ylpeä elämässäsi?

sekä työllistymisestä omalle alalle.



Nämä ovat ihan täysin omaa ansiotani, eikä kukaan voi sitä minulta viedä.





Lapset ovat ihan omia yksilöitään, ja voin lähinnä toivoa etten aiheuta heille enempää haittaa kuin hyötyä.

että olen jollain ihmeen kaupalla onnistunut laihtumaan 30 kg vajaassa vuodessa. En kyllä mielelläni mainosta sitä silti kellekään, mutta jos joku sattuu huomaamaan, tuntuu kivalle.

tuhottua minua. Minulla menee paremmin kuin monella muulla: akateeminen ammatti & työ, avioliitto kukoistanut yli 10 vuotta, monta lasta.

Olen ylpeä elämässäni ja itsestäni siitä, että olen rohkeasti tehnyt asioita oman pääni ja arvojeni mukaan. En ole noudattanut valmiiksi annettua kaavaa vaan elänyt " nyt" fiilispohjalla. Ja tähän asti mukavin tuloksin ja hyvää elämää.

Minulla on suomen upein mies ja kaksi kaunista lasta. Kaiken sain siksi, koska tajusin teinina abortoida lapseni. Olin pelokas, mutta nyt on helppo sanoa ; abortti pelasti tulevaisuuteni. Moni turhaan kammoksuu aborttia, mutta monille se on usein se vaativin, mutta parhain ratkaisu.

Pitkä avioliittokin taitaa nykyisin olla jo ylpeilyn aihe. Tänä vuonna 19 vuotta.

vietämme 4.7-12 hopeahääpäivää ja tietysti nuo kakarat=0)....ylpeä olen, niin,että halkean.

poikani ovat empaattisia ja sitä tässä elämässä tarvitaan.

minä olen ylpeä siitä, että pääsin ja valmistuin yliopistosta ja olen heti valmistumisesta lähtien ollut koulutustani vastaavassa vakituisessa työssä. Myös siitä olen ylpeä, että kestin lapsuuteni kotiolot ja olen nyt suht tervejärkinen aikuinen.



Ja jostain kumman syystä tänään ihan yhtäkkiä kukkamaata kuopsutellessani pulpahti mieleen, että ihanaa kun olen naimisissa hyvän miehen kanssa. En tiedä, onko se ylpeyden aihe, mutta se tekee minut onnelliseksi.

vuosikymmenten takaa. Se oli erinomaista ja omaa ansiota. Missään muussa en niin hyvä ole ollutkaan.

etten nuoruudessani ole tutustunut alkoholiin, väkivaltaan, irtosuhteisiin ja muutenkin, lievemmissäkin asioissa olen aina ollut todella fiksu nuori. Ei sillä, etten mitään tyhmää tai ajattelematonta olisi tehnyt, mutta yleisimmät sudenkuopat tuli vältettyä. Lisäksi olen ylpeä älystäni, ulkonäöstäni ja arvoistani, sekä siitä että jos päätän jotain, niin vaikka uskoisin päätöksen pysyvän, niin jätän ajatuksen hautumaan joksikin aikaa ja seuraan, muuttuuko mieli.

että mies on komein kundi näillä main.



Ehkä hieman pinnallinen ylpeydenaihe, mutta jollakin tavalla konkreettinen. Tietysti voisi sanoa että olen ylpeä koko tähänastisesta elämästäni. Mutta se on aika laaja käsite.

Olen yksin kasvattanut hienon 16-v pojan, joka sai nyt päättötodistukseen 8kpl 10:jä ei polta eikä juo vaan on aivan ihana ja kunnollinen