Lue keskustelun säännöt.
yläaste Kulosaaren yhteiskoulu KSYK, kokemuksia/mielipiteitä?
23.05.2014 |
Onko teillä kokemuksia Kulosaaren yhteiskoulun yläasteesta? Millainen koulu?
Kansainvälisistä luokista: miten suomea äidinkielenään puhuvat ovat pärjänneet suomi/englanti - tai englanti - luokillla, ja miten englanninkieli on käytännössä näkynyt opetuksessa?
Kommentit (208)
161/208
|
30.11.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin yläasteen siellä, jäi sen verran kovat traumat kiusaamisesta, etten halua edes kävellä rakennuksen läheltäkään enää. Allekirjoitan täysin joidenkin sanomat täällä, että oli ylimielistä, menestyvien perheiden porukkaa ja jäin taviksena täysin ulkopuolelle. Nokkimisjärjestys ja hierarkia. En suosittele. Lukio sujui paljon paremmin taviskoulussa, vihdoin kuuluin joukkoon.
Kävin Kuliksessa sekä yläasteen että lukion 80-luvulla, mutta taitaa olla niin vanhaa tietoa, ettei kannata edes kertoa. No, kerronpa kuitenkin: oli todella hyvä koulu, kaikin puolin; itse asiassa maan paras! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kulosaaren lukion valintakoe yhteiskunta- ja talouslinjalle. Kokeeseen osallistuminen on edellytys kouluun hyväksymiselle. Koe mittaa yhteiskuntaopin sekä ajankohtaisten kotimaisten ja kansainvälisten politiikkaan ja talouteen liittyvien asioiden tuntemusta."
Onko kellään tietoa tarkemmin millainen koe on kyseessä, esim. onko jostain saatavissa vanhoja valintakokeita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KAKSIKIELISET LUOKAT
Opetuksesta ⅓ suomeksi, ⅓ englanniksi ja ⅓ opettajan ja ryhmän valitsemalla kielellä. Äidinkieli opetetaan suomeksi. Kuvataide ja musiikki opetetaan englanniksi.
Kaksikielisillä luokilla hyödynnetään opetuksessa sekä suomea että englantia. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi suomenkielisenä oppikirjana opetuksen ollessa useimmiten englanniksi tai päinvastoin. Kotitehtävät, projektit ja kokeet opiskelija voi tyypillisesti tehdä valitsemallaan kielellä. Se, mitä oppiaineita kaksikielisessä opetuksessa milläkin vuosiluokkatasolla opiskellaan suomeksi ja mitä englanniksi, vaihtelee lukuvuosittain ja opetusryhmittäin. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KSYK on Suomen parhaita kouluja. Lapseni kävi täällä yläasteen. Töitä joutui tekemään paljon yläasteella, mutta eipä tullut sitten lukion työmäärä yllätyksenä, melkeinpä päinvastoin.
Normi ala-asteelta hyppy ksykin enkku-suomilinjalle oli lapselleni iso. Työmäärän kasvu aiheutti pientä alkujärkytystä ja mm enkussa vaadittiin paljon. Osa porukasta oli enkkunatiiveja kuten opettajakin.
Kaikki lähti sujumaan kuitenkin hyvin ja lapsi on viihtynyt koulussa hyvin kaltaistensa joukossa. Koulussa ei ole häpeä olla hyvä. Tunneilla opitaan ja mennään eteenpäin. Edistyneille oli yläasteella Fast Track -ryhmät matikassa ja enkussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se suuri työmäärä tarkoitti siis käytännössä?
Oliko työlästä kääntää kaikki asiat suomeksi kotona, esim. historia, bilsa jne.?
Kuinka monta tuntia koulun jälkeen piti kotona vääntää kääntämistä ja tehtäviä tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Kävin yläasteen siellä, jäi sen verran kovat traumat kiusaamisesta, etten halua edes kävellä rakennuksen läheltäkään enää. Allekirjoitan täysin joidenkin sanomat täällä, että oli ylimielistä, menestyvien perheiden porukkaa ja jäin taviksena täysin ulkopuolelle. Nokkimisjärjestys ja hierarkia. En suosittele. Lukio sujui paljon paremmin taviskoulussa, vihdoin kuuluin joukkoon.
Suurin osa oppilaista tulee ihan tavallisista perheistä. Ksyk ei ole mikään kermapersevesojen kokoontumisajot. Kouluun tullaan omilla asioilla pl. kulosaarelaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä se suuri työmäärä tarkoitti siis käytännössä?
Oliko työlästä kääntää kaikki asiat suomeksi kotona, esim. historia, bilsa jne.?
Kuinka monta tuntia koulun jälkeen piti kotona vääntää kääntämistä ja tehtäviä tehdä?
Miksi ihmeessä ne pitäisi käåntää kotona???
Vierailija kirjoitti:
Mitä se suuri työmäärä tarkoitti siis käytännössä?
Oliko työlästä kääntää kaikki asiat suomeksi kotona, esim. historia, bilsa jne.?
Kuinka monta tuntia koulun jälkeen piti kotona vääntää kääntämistä ja tehtäviä tehdä?
Ei niitä ole tarve kääntää suomeksi - opettelee lukemaan ja oppimaan enkuksi sen mikä on enkuksi. Usein oli matsku suomeksi ja opetus enkuksi tai matsku enkuksi ja opetus suomeksi. Tai kokonaan suomeksi tai kokonaan enkuksi. Esim enkun tunneilla kirja englanniksi ja englanninkielinen opettaja. Matikkaa suomeksi, uskontoa enkuksi jne.
Mitään tuntimäärää ei voi sanoa, toinen käyttää samaan oppimiseen paljon aikaa läksyihin, toinen vähemmän. Joku oppii tunnilla kuuntelemisella toinen taas kotona harjoittelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se suuri työmäärä tarkoitti siis käytännössä?
Oliko työlästä kääntää kaikki asiat suomeksi kotona, esim. historia, bilsa jne.?
Kuinka monta tuntia koulun jälkeen piti kotona vääntää kääntämistä ja tehtäviä tehdä?
Miksi ihmeessä ne pitäisi käåntää kotona???
No ei kai kukaan seiskaluokan aloittava voi osata niin laajaa sanavarastoa, kuin mitä esim. historia edellyttää.
Totta hitossa niitä lauseita pitää kääntää ja sanoja suomentaa, jotta edes tietää, mitä niissä lukee!
Ota huomioon, että lapset ovat lukeneet enkkua tuohon mennessä vain kolmosluokalta lähtien, 2 tuntia viikossa ja sanavarasto on hyvin suppea.
Kokemuksia lisää, varsinkin niiltä, joille englanniksi opiskelu ei ollutkaan läpihuutojuttu
Opiskelin KSYKissä yläasteen ja lukion (v. 2003-2008), muusta kun ei ole kokemusta, jaan omani tässä:
Rakastin koulun kansainvälistä ilmapiiriä ja englanninkielistä opetusta (oli oma ideani hakea sinne, toinen vanhemmistani oli itse asiassa hakemistani vastaan verukkeella "Se on liian vaikeaa etkä pärjää kuitenkaan", kun toinen onneksi komppasi sanomalla "Antaa likan yrittää, aina voi vaihtaa muualle"). Englanti oli jo ala-asteella eräs lemppareitani ja aine, jossa olin hyvä. Toki se vaati jonkun verran työtä oppia opiskelemaan toisella vieraalla kielellä, kuten silloin tehtiin, mutta tuon ikäisenä on vielä todella vastaanottavainen ja kielitaito/rohkeus puhua englanniksi kasvoi jo vuodessa tosi paljon.
Opettajat pääosin todella ihania ihmisiä (ympäri maailman tulleita) ja viisaita, ei puisevia - puisevimmat ja tylsimmät opettajat olivat pääsääntöisesti suomalaisia. Mulla oli ihana musiikin ope Australista, jonka kanssa teimme kouluretken NYCiin (nuo retket olivat myös parasta) ja kanadalainen matikan opettaja, joka osasi tehdä inhokkiaineestani siedettävän stand up -maisella humoristisella tunninavauksellaan ennen siirtymistä matskuun ja ymmärryksellä siitä, ettei matikka ole kaikille mieluista. Ihan mielettömiä persoonia ja mulla sattui olemaan maailman symppiksein filosofian ja psykologian ope.
Ja tosiaan oli kaikenmaailman HELIMUNIT ja oheistoiminnat, retket yms. Kiusaamista en juurikaan havainnut. Parasta oli koulun ja luokkien pienuus myös. Koulu vaati oppilailta paljon mutta se on mielestäni vain hyvä.
Miinuspuolena ehkä ne oppilaat, itse tulen normaalista kantasuomalaisesta, keski (tai jopa ylemmän keskiluokan) perheestä ja lähestulkoon kaikki muut opiskelijat tulivat todella hyvin toimeentulevista, jopa elitististä lähtökohdista (opiskelukavereina oli muun muassa Harkimoita ja Wahlrooseja, eri maiden suurlähettiläiden/miljonäärien lapsia yms) joten koin välillä, etten kuulunut sinne heidän joukkoonsa sosioekonomisesti. Ja moni opiskelukaveri on nykyään jossain huippuvirassa maailmalla ja suorittanut korkeakoulut myös siellä. Rahaa oli monella kuin roskaa ja se näkyi. En puhu nyt noista, joiden nimen mainitsin enkä tarkoita pahalla - kaikki olivat kohteliaita ja erittäin mukavia ihmisiä pääsääntöisesti.