Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt tarvitsen todellakin teidän apua ja neuvoja, 4 vuotiaasta lapsesta kyse.

Vierailija
30.05.2012 |

Olen puhunut tutuille mutta mitään toimivaa taikka tähän hätään sopivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Olen vaikeuksissa tämän asian kanssa, kohta en voi lähteä yhtään mihinkään lapsen kanssa!!!



Niin, lapsella on alkanut erittäin kova uhmakausi tai jotain sellaista. Pahin ja vaarallisin juttu on nyt se että lapsi karkailee ihan jatkuvasti ja ihan missä vain. Tässä yksi esimerkki eilisestä päivästä. Piti kävellä 2 kilometriä, minulla oli pyörä mukana (lasta ei voi siihen laittaa) joten talutin sitä. Ennen nuo ky. samat matkat ovat menneet suht ok mutta nyt lapsi aloitti karkailun heti kun ovesta lähdettiin ulos. Juoksentelee ihan mihin sattuu, nauraa, kiljuu ja lällättää samalla. Ei siis usko sanaakaan. Koko matkan teki tätä. On täysin ihme että sain lapsen perille hengissä, monta vaaratilannetta syntyi kun pyörät, mopot, autot kulkivat melko lähellä. Kun otan lapsen kiinni niin tämä menee täysin veteläksi, potkii mahdollisesti ja huutaa. Makaa maassa ja ei liiku mihinkään. Sitten taas pinkaisee yhtäkkiä johonkin suuntaan, repii itsensä irti kädestäni. En pysty kantamaan lastani, hyvä kun sain välillä pidettyä paikoillaan maassa. Ei auttanut keskustelut, "uhkailut" ei siis niin mikään. Minulla meinasi jo päästä itku yhdessä vaiheessa. Oli kiire, pyörä oli välttämätön mukana ja lapsi teki tuollaista.



Tätä meidän elämä nyt sitten on. Ei tarvitse lähteä kuin ovesta ulos, vaikka roskapussia viemään niin jo lapsi karkailee ja rimpuilee. Mulla ei ole autoa ja kävellen pitäisi kulkea joka paikkaan. Lapsi ei osaa vielä pyöräillä kunnolla ja rattaista karkaa, vöihin ei enää mahdu. Mitä mä teeeeeen???? Auttakaa! Ensimmäisen lapsen kanssa ei tämmöstä ollut enää tämän ikäisenä, ainakaan näin pahasti. Millon tämä loppuu?

Kommentit (48)

Vierailija
41/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tajuatko että kuinka pitkälle lapsi kerkeää juosta siinä ajassa kun sinä pysähdyt, odotat ja huudat... Meillä kerkesi niin pitkälle että totaalinen paniikki iski kun lapsi käytännösää "hävisi" omille teillensä.... Ei tuo auta yhtään mitään. Lapsi menettää henkensä jos päästää vähänkään tämän liian kaus. Ja kokeiltu on jäähyjä, leluja takavarikoitu, telkkarikielto jne. On kuule kannettu lapsi lukuisia kertoja rimpuilevana kotiin jne. Mutta kun on nyt niin jääräpää ja uhmakas niin minkäs teet?!!!

Vierailija
42/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eilen karkasi varoittamatta, lähti juoksemaan ja tajusin, etten saa häntä pysähtymään millään. Lähellä oli autotie, joten huusin keuhkoni pihalle ja kurkkuni käheäksi, lopulta pysähtyi. Monta kertaa olen käynyt käsiksi, ihan puhtaasta säikähdyksestä kun toinen juoksee melkein auton alle vailla mitään järkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla että niitä ei tarvitse käyttää kuin kerran kaksi, kun lapsi hoksaa että "joutuu" valjaisiin jos karkailee eikä tottele äitiä. Uhkaus siitä että jos nyt alat pelleillä,äiti laittaa sinulle valjaat ja kulemme lopun matkaa niin varmasti tehoaa kun on niihin muutaman kerran joutunut. ¤v on jo niin iso ettei varmasti suosiolla halua valjaita :) Tärkeintä kasvatuksessa on pysyä rahallisena ja JOHDONMUKAISENA. Kun päätät että lapsi ei saa katsoa telkkaria, niin lapsi ei katso. Lapsi saa raivarin mutta rauhoittuu kyllä hetken raivottuaan. Kun päätät että lapsi ei saa kaupasta karkkia,pidät päätöksesi vaikka lapsi huutaa ja raivoaa jne. Sinun tehtäväsi on kestää lapsen itkut ja raivot ja näyttää että maailma ei kaadu vaikka joku asia raivostuttaakin niin että lapsi kiljuu naamapunaisena apua :D sinun tehtävä on sanoa mitä tehdään ja koska.ja mitä ei tehdä. terv. kasvatusalan ammattilainen

Vierailija
44/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 4 v. poika karkailee kyllä kotipihasta naapuriin jne. Päiväkotimatkat menevät melko mukavasti, tosin hitaasti kun pitää ihmetellä kaikkea tai ei jaksa kävellä. Mutta uhma on tuttua. Isoja raivareita tulee, jäähyt on käytössä, anteeksipyynnöt kun nyrkit heiluu jne. Kerrankin peräsin tunnin anteeksipyyntöä, kun löi siskoaan ja tämän kaveria. "En pyydä anteeksi", oli vastaus. Sitten mentiin jäähylle. Lopulta, ehkä puolen tunnin intensiivisen raivoamisen jälkeen väsyi (ja väsyi äitikin) ja myöntyi, että oli tehnyt tuhmasti - ja pyysi anteeksi. Kovapäinen tapaus.



Olisiko kellään muuten vinkkiä siihen, miten uhmiksen saa pysymään jäähypenkissä ilman että sen sitoo sinne kiinni? Ei toimi meillä se, että istut siellä miettimässä tekosiasi, hiljaa, kunnes äiti päästää pois. Karkailua tapahtuu, ja huuto ei lopu.

Vierailija
45/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Olisiko kellään muuten vinkkiä siihen, miten uhmiksen saa pysymään jäähypenkissä ilman että sen sitoo sinne kiinni? Ei toimi meillä se, että istut siellä miettimässä tekosiasi, hiljaa, kunnes äiti päästää pois. Karkailua tapahtuu, ja huuto ei lopu.

Meillä ei kanssa jäähy toiminut, ei vain taipunut istumaan siellä jäähyllä ja itse koin, että jos istun vieressä lapsi saa juuri sen mitä haluaakin: äidin jakamattoman huomion samalla kun puuro kiehuu yli hellalle.

Oon kirjoittanut tän tänne ennekin: meillä laitettiin jäähylle pehmolelut. Parhaimmillaan ylähyllyllä nökötti koko muumiperhe ja 3-vuotias raivosi lattialla. Ei tarvinnut tehdä kuin pari kertaa ja alkoi riittää kun sanoi, että muumi lähtee.

Paras rangaistus on sellainen, minkä voi toteuttaa heti. Lauantain karkkipäivän peuminen tiistaina on ihan turhaa hommaa leikki-ikäisenn kanssa.

Vierailija
46/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uninalle tai dinot jäähylle.. voisi toimia!

Olisiko kellään muuten vinkkiä siihen, miten uhmiksen saa pysymään jäähypenkissä ilman että sen sitoo sinne kiinni? Ei toimi meillä se, että istut siellä miettimässä tekosiasi, hiljaa, kunnes äiti päästää pois. Karkailua tapahtuu, ja huuto ei lopu.

Meillä ei kanssa jäähy toiminut, ei vain taipunut istumaan siellä jäähyllä ja itse koin, että jos istun vieressä lapsi saa juuri sen mitä haluaakin: äidin jakamattoman huomion samalla kun puuro kiehuu yli hellalle. Oon kirjoittanut tän tänne ennekin: meillä laitettiin jäähylle pehmolelut. Parhaimmillaan ylähyllyllä nökötti koko muumiperhe ja 3-vuotias raivosi lattialla. Ei tarvinnut tehdä kuin pari kertaa ja alkoi riittää kun sanoi, että muumi lähtee. Paras rangaistus on sellainen, minkä voi toteuttaa heti. Lauantain karkkipäivän peuminen tiistaina on ihan turhaa hommaa leikki-ikäisenn kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kysyy vaan aikaa ja sellaista tilannetta, jossa mahdollista toteuttaa. Muksu palautetaan jäähylle takaisin joka kerran kun sieltä lähtee omin lupinensa, aikuisen on oltava tosissaan jäähyjen kanssa, ei ne muuten toimi.



Pahimmillaan meillä on istumisesta taisteltu 2h, jonka jälkeen on rangaistuksensa istunut, raivoten, mutta paikallaan... Eipä ole tarvinnut montaa kertaa tuota taistelua käydä, kun on muksukin älynnyt että äiti tarkottaa mitä sanoo, eikä periksi anna.

Vierailija
48/48 |
31.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

reippaustaulua koulussa, monella sellainen on vielä eskarissa ja tuloksia tulee.



Miksi ei voi olla monenlaisia tapoja oppia, miksi vain se kelpaa mikä toimii teidän lapsilla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan kuusi