Masentaa. Mahdotonta päästä yliopistoon.
Hain lukemaan ainetta, johon valitaan n. 10 ihmistä pääsykokeen ja YO-todistuksen pisteillä. (pelkällä pääsykokeella en ikinä pääsisi sisään)
Valintakokeisiin osallistuu joka vuosi vähintään 120 ihmistä.
Minulla on ihan hyvät YO-pisteet, mutta todennäköisesti monilla muillakin yliopistoon hakevilla on suht samat pisteet.
Millä ilveellä sitä muka onnistuisi niin hyvin, että päihittäisi 110 muuta ihmistä??
Kommentit (41)
minusta ammattikorkeakouluihin on vielä vaikeampi päästä. ainakin sos alan ja pääkaupunkiseudulla.
Juu aina joku teistä Parhaista löytää nämä yliopistoketjut :)
jos on takana amk-tutkinto ja avoimen puolen yo-opintoja?
jos on takana amk-tutkinto ja avoimen puolen yo-opintoja?
Miten? Se amk-tutkintohan on paljon vaikeampi suorittaa.
jos on takana amk-tutkinto ja avoimen puolen yo-opintoja?
jos on päässyt johonkin toiseen tiedekuntaan ja suorittanut hakemaansa aineeseen opintoja perusopintojen verran. Ainakin näin omalla kohdallani. Ja tietty AMK:iin on tuhat kertaa vaikeampi päästä, joten ei nyt vaadita sitä sinne pohjalle ;-)
ehkä pääse voi olla tarpeen tinkiä alatoiveesta. Niin itsellekin kävi. Hain 3 kertaa lukemaan biologiaa, en päässyt, sitten neljännellä hain myös tietojenkäsittelyoppiin ja sinne pääsin samantien. Olen oikein tyytyväinen alalla, vaikka tämän piti olla vain joku hätäratkaisu jolla vaan pääsee yliopistoon sisään ja sitten piti vuoden päästä vaihtaa johonkin muuhun oppiaineeseen.
minä en päässyt edes valintakokeisiin amk-oppilaitokseen, mutta yliopistoon pääsin (korkeintaan keskinkertainen todistus ja pääsykoe).
Yliopistoon voi päästä(tai siis on ainakin joskus päässyt) myös keräämällä avoimen yliopiston opintopisteitä riittävästi. Sitten jollain erillisellä haulla pyrkiminen.
lähden syksyllä opiskelemaan terveystieteiden maisteriksi. Pääsykokeisiin luin vain kuukauden systemaattisesti eli tein muistiinpanot luettavista kirjitsa ja puhtaasti pänttäsin ulkoa asiat.
Tieteellistä tekstiä oppii lukemaan harjoittelemalla. Opinnot avoimessa yliopistossa myös helpottavat sissänpääsyä, tieteellistä kirjoitustaitoa ja tuovat ymmärrystä opiskeltavaan alaan. Pääsykokeet mittaavat tiettyä kunnianhimoisuutta kuinka kovasti esim. korkeakoulututkinnon haluaa.
mä tein sen virheen, että sinnikkäästi vaan hain sellaiseen koulutukseen, johon pääsee joku muutama hassu prosentti. Ala oli hivittävä pettymys ja jouduin vaihtaa sitä. Tämän huomasi vasta koulutuksen jälkeen, että työelämä ei ollutkaan yhtä säkenöivää kuin cool ala.
Vinkki, jonka itse olisin halunnut silloin kuulla: älä katso itsellesi sellaista alaa johon kaikki haluaa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä se itse työelämä on. Tsekkaa aloja, joilla on hyvä palkka ja työllisyystilanne. Näin teet itsesi onnelliseksi oikeasti. Älä tuhlaa vuosia siihen, että haet jonnekin, siinä menee vain ne vuodet hukkaan.
Voit tietty olla, että alasi on oikeasti hyvä, myös työllisyyden ja rahan puolesta mutta jos ei, niin kiitä onneasi ettet päässyt ja etsi oikeasti hyvä ala.
ei nyt ymmärrä lainkaan. Katsoin viime vuoden hakijatilastoja ja vaikka saan mielestäni hyvät pisteet YO-todistuksesta (3 Eetä ja 1 C) niin minun pitäis onnistua pääskokeissa lähes täydellisesti päästäkseni sisään!!
Eli kokeesta pitäisi sitten vielä saada 55/60 pistettä.Nyt masentaa kyllä entistä enemmän.
Ei millään pahalla, mutta ei 3 eetä ja yksi cee oli mikään hyvä yo-todistus. Mulla oli 3 ällää ja kaksi eetä, enkä ollut todellakaan kouluni parhaita vaan enemmän keskitasoa... Mutta turha siitä on masentua. Lue sitä kovemmin pääsykokeeseen ja/tai jos tuntuu tarpeelliselta, käy korottamassa noita yo-arvosanoja.
Opiskella jotain käytännönläheistä. Varsinkin nykyään yliopisto ei saisi olla kaikille se oletusvaihtoehto, eivät kaikki sinne pääse. Jos ketjun aloittaja on toistuvista yrityksistä huolimatta jäänyt rannalle olisi minusta ihan aiheellista kysyä itseltään, olisiko järkevämpää käyttää aikansa muulla tavoin kuin änkemällä yrittää päästä opiskelemaan supersuosittua alaa.
Avoin yliopiston on minun kokemuksen mukaan hyödyllisempi kuin valmennuskurssit.
Maksaa siitäkin pitää, mutta suoritetut opinnot saa sisällytettyä tutkintoon sitten, KUN pääsee opiskelemaan tutkintoa.
Pääsykokeissa suoriutumistakin ne auttavat varsinkin silloin, kun pääsykokeissa kirjoitetaan samanlaisia esseitä kuin varsinaisissa yliopistotenteissä.
Jos aivan saman alan kursseja ei löydy, niin kyllä sosiaalipuolen muita opintoja kannattaa suorittaa.
yritti vasta ensimmäistä kertaa, mutta taitaa jo luovuttaa, kun sinne kerran noin älyttömän vaikeaa on päästä.
Siltikään en ymmärrä sitä, miksi sinne otetaan niin vähän ihmisiä? Sosiaalityöntekijöillä on hyvä työtilanne ja lähivuosina jää todella paljon sosiaalityöntekijöitä eläkkeelle. Silti vain 16 otetaan opiskelemaan vuosittain.
ylioppilaskirjoitukset ja lukion päättötodistus ovat oikeasti tärkeitä papereita silloin, kun pitää päästä yliopistoon. Ainoat hyväksytyt arvosanat ovat E ja L, numeroista 9 ja 10.
Molemmat päässeet ensiyrittämällä lukemaan sitä, mitä ovat halunneet.
Elämä on valintoja. Kannatti aikanaan lukea kunnolla, eipä tullut tuskaa siitä, että ei pääse haluamaansa paikkaan.
yritti vasta ensimmäistä kertaa, mutta taitaa jo luovuttaa, kun sinne kerran noin älyttömän vaikeaa on päästä.
Siltikään en ymmärrä sitä, miksi sinne otetaan niin vähän ihmisiä? Sosiaalityöntekijöillä on hyvä työtilanne ja lähivuosina jää todella paljon sosiaalityöntekijöitä eläkkeelle. Silti vain 16 otetaan opiskelemaan vuosittain.
On näinä päivinä hyvin, hyvin viisasta politiikkaa. On todella mahtavaa, kun kaikki valmistuneet pääsevät melkein heti oman alan duuniin.
Esimerkiksi lääkärit ovat tajunneet tämän erinomaisesti ja heidän etujärjestönsä torppaavatkin aina kaikki pyrkimykset laajentaa sisäänotettavien kiintiötä. Tuloksena saavat edelleen valita työpaikkansa ja oikeastaan palkkansakin.
Terveisin historiaa opiskellut.
yritti vasta ensimmäistä kertaa, mutta taitaa jo luovuttaa, kun sinne kerran noin älyttömän vaikeaa on päästä.
Siltikään en ymmärrä sitä, miksi sinne otetaan niin vähän ihmisiä? Sosiaalityöntekijöillä on hyvä työtilanne ja lähivuosina jää todella paljon sosiaalityöntekijöitä eläkkeelle. Silti vain 16 otetaan opiskelemaan vuosittain.
Monet tulevat täydentämään opintojaan, vaikka takana olisi jo ura sosiaalialalla.
Jos et pääse suoraan sisälle, niin suorita perus- ja aineopinnot avoimessa yliopistossa. Hgin yliopistossa on erillishausakin kova arvosanavaatimus: pyri siihen, että keskiarvo noissa aineopinnoissa on vähintään 4,5 (pyöristetään vitoseen)niin voit päästä sisälle. Välivuosina kannattaa hakeutua sosiaalialalle töihin/harjoittelijaksi.
tuon pointin, että valmistuneet pääsevät heti töihin, mutta ihan oikeasti olen jo nyt töissä sosiaalialalla ja työntekijöistä 90% meidän kaupungissamme on yli 50-vuotiaita.
En usko, että tuo 16 valmistunutta vuodessa täyttäisi sitä pulaa mikä muutaman vuoden päästä alkaa näkymään eläköitymisen myötä.
:( Sisään pääsin helposti ja sain vaihdon "hienompaan" yliopistoon erillishaulla. Gradua en saa tehtyä.
Sama ongelma täälläkin. Minulla oli niin hyvät paperit, että sisään pääsin heittämällä. Ulos en pääse varmaan ikinä.
ajattelin että joku sinne aina pääsee, se kannattaa pitää mielessä kirkkaampana kuin masentavat prosentit. Omalla alalla otettiin 15, hakijoita paperivaiheessa 400. Ekalla kerralla en päässytkään, tokalla olin tarpeeksi sisuuntunut ja tein töitä sen mukaisesti ja pääsin. Perslihakset käyttöön vaan ja opiskelemaan, eri tekniikoilla ja ennenkaikkea ahkerasti. Suurin osa pääsykokeisiin tulijoista tulee sinne huonosti valmistautuneena, _oikeita_ hakijoita on todellisuudessa paljon vähemmän kuin luvut antavat ymmärtää.
Ja sitten tosiaan varasuunnitelmana kannattaa hakea lukeamaan jotain helpommin sisäänpääästävää jota voisi jatkossa hyödyntää sivuaineena.
Ttsemppi!
Sinä vaikutat todella löytäneen oman alasi. Suurin osa niistä muista, jotka osallistuvat tuohon kokeeseen, eivät ole yhtä motivoituneita. Tämä antaa sinulle etulyöntiaseman, kunhan nyt et vain anna itsesi lannistua jo etukäteen tuosta sisäänpääsyprosentista. Älä ajattele niitä lukuja ollenkaan, jos silloin pystyt paremmin rauhoittumaan ja keskittymään lukemiseen.
Pääsykoekirjojen tiedot jäävät sinulle sitä paremmin päähän, mitä motivoituneempi olet. Pyri koko ajan lukiessasi soveltamaan asioita alan käytäntöön ja muodostamaan niihin henkilökohtaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Kokeissa ei ole kysymys pelkästään siitä, vastaako kysymyksiin "oikein", vaan myös siitä kuinka syvällinen näkemys sinulle on muodostunut asioista. Tässä olet selvästi edellä useimpia muita, jos olet oikeasti noin motivoitunut kuin minkä kuvan teksteistäsi saa. Korkean motivaation avulla voit aivan hyvin saada kokeissa huippupisteet, kun lukiossakin olet pärjännyt sentään ihan kohtuullisesti.
Tsemppiä lukuihin ja älä ainakaan etukäteen luovuta! Jos et nyt pääse, mieti itsellesi vuodeksi sellaista ohjelmaa, joka kehittää osaamistasi kyseisellä alalla ja tukee pääsykokeissa pärjäämistä. Ja aloita seuraavan vuoden hakuun valmistautuminen hyvissä ajoin. Ennemmin tai myöhemmin pääset aivan varmasti opiskelemaan!