Lue keskustelun säännöt.
pelottaa synnyttää.
22.11.2005 |
Meille on tulossa nyt toinen muksu ja pelottaa niin älyttömästi. Eka raskaus meni ihan hyvin mut synnytyksessä sydän äänet heikkeni ja melkein jouduin leikkaukseenkin. Ja nyt on alkanut vielä pelottaa et neuvolassa sanotaan et vauva on tulossa oikeessa asennossa vaikka ei oliskaan. Ultraa täällä ei tehdä ku np ja keskiraskauden ultra. Tai et on niin iso ettei mahdukkaan tulemaan. Voisinko pyytää sektiota? Mitä siellä pelkopolilla puhutaan? Mitä kaikkea neuvolassa kysellään?
Kommentit (17)
Ikinä en ole niin pelännyt!!! Päätin, etten enään koskaan päästä itseäni samaan tilanteeseen. Päästin kuitenkin kolmannenkin kerran. Ja neljäskin kerta tulossa ensi kesänä. Tuo kakkosen synnytys oli ainut laatuaan. Älä turhaan hermoile. Vaikka tottakai pelko on sallittua!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa tuosta pelkopolista ja mitä neuvolassa puhutaan kun halutaan sektio!! -ap
Sama fiilis oli mulla ennen toisen synnytystä. Kävin pelkopolilla, siellä käytiin synnytystä läpi ja lääkäri katsoi miten vauva oli tulossa jne.
Synnytin sitten 5kiloisen, repesin jonkun verran mutta nyt 4kk jälkeen olen kunnossa ja todella tyytyväinen, etten kerjännyt sektiota: voin päättää itse lapsilukuni eikä se ole sidottu siihen, jaksaako kohtu (takana jo 1 sektio).
Yleisesti synnyttäminen on Suomessa ihan turvallista. Ja kokemuksena se on kokemus, jota en vaihtaisi pois:) vaikka alkupäivinä voi oll aniin kipeä että siltä tuntuisikin. Onnea! Kyllä te pystytte siihen!
Pelkopolilla sitten keskustellaan pelkosi syistä ja sisällöistä. Voidaan suunnitella synnytystä ja kivunlievitystä. Jos haluat ehdottomasti sektion, sinua yritetään käännyttää, mutta ei loppuun saakka eli sektion saaminen on päättäväiselle mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kannattaa silti ajatella, että ekassa synnytyksessä olleiden ongelmien toistuminen on TOSI epätodennäköistä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kaikki tulee menemään hienosti ja pääset samalla synnytyspelostasi kertaheitolla.
Tokihan tämä äitiys on yhtä pelosta toiseen hyppäämistä: Pelottaa tuleeko raskaaksi, saako keskenmenoja, onko vauva terve, miten synnytys sujuu. Kun lapsi on syntynyt, saa jatkuvasti pelätä hänen hyvinvointinsa puolesta. Ei se pelko varmaan lopu vielä vanhainkodissakaan. Sellaista se elämä on, lapsiin sitoutuu niin isoilla tunteilla, että jos jotain kamalaa sattuu, se onkin sitten tosi kamalaa. Mutta epävarmuus kuuluu elämään.
Synnytys voi parhaimmillaan olla aivan mahtava tapahtuma. Minulle esikoisen syntymä oli sellainen ja nyt odotan innolla, että pääsen synnyttämään tätä kuopusta, joka kasvaa mahassani parasta aikaa. Ei mihinkään ongelmiin voi kuitenkaan varautua etukäteen, joten parasta olisi vain iloita uudesta elämästä ja suhtautua positiivisuudella ja iloisella odotuksella tulevaan synnytykseen. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.
Itse kävin viime raskaudessa ja oli tosi mukavaa kuulla, että vauva oli hyvinvoiva, oikeassa asennossa, pienehkö ja lantiosta olisi kuulemma mahtunut vaikka viisikiloinen! Oli paljon luottavaisempi asenne lähteä synnyttämään tuon jälkeen. Maksaahan se toki, mutta oli minusta hintansa väärti, jos vähänkin synnytykseen lähteminen arveluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta se tosin ei pelkoa poistanut. Lupaavat että saat sektion jos jokin alkaa mennä pieleen (tottakai saat sektion siinä tapauksessa, muutenhan vauva kuolisi). Lisäksi lupaavat kivunlievityksen (no sen saa joka tapauksessa, jos vaadit sitä vahvasti etukäteen ja laitokselle mennessäsi tai hätätapauksessa voit jopa ottaa oman lääkärin mukaan antamaan epiduraalin).
Keskustelu auttaa monia, mutta ei kaikkia. Minun pelkoni olivat niin syvällä ja päätös sektiosta niin vahva, että mikään ei kääntänyt päätäni. Pelkopolilla ei tullut yhtään uutta asiaa, miksi olisin muuttanut mielipidettäni tai mikä olisi vähentänyt pelkoani.
Pelkopoli kannattaa käydä silti läpi, on helpottavaa kun voi puhua asiasta. Samoin synnytysarvion saat.
Ja muísta, että että ketään ei Suomessa voi " pakottaa" alatiesynnytykseen, se vaatii yhteistyöhalua henkilökunnan ja äidin välillä. Jos tällaista tunnetta ei ole, saat sektion. Tämä on useamman lääkärin ja kätilön mielipide, saman tiedon sain myös pelkopolilla.
Olen kokenut jo yhden " ihanan" synnytyksen että se riittää. ja turhapa niiden on kivunlievityksiä lupailla kun ei niitä välttämättä aina saa vaikka kuinka haluaisi. Eikä se kivunlievitys edes pelkoani poistaisi. Kiitos vastaajille! -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan hyvinmenneen alatiesynnytyksen jälkeen on iskenyt pelko, että entä jos vauva onkin perätilassa tms. ja joudun sektioon! Ajatuskin mahan auki viiltämisestä kammottaa, eikä asiaa parantanut se, että satuin katsomaan netistä kuvasarjan sektiosta...
epiduraalia 5 tuntia, sitten sain kun aloin vaatimaan sektiota. epiduraali ei auttanut, sen laitto sattui vaan niin saatanasti.
" ihana" synnytykseni kesti 36 tuntia. never again!
-2-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua palottaa jos vauva on perätilassa ja minun pitäisi synnyttää se alakautta! -ap
Minä olen sairaala- ja lääkärikammoinen ja ajatuskin leikkauksesta huimaa. Pyörryn itse asiassa verikokeissakin :( . Esikoisen synnytin pelkän ilokaasun voimin ihan vain siksi, ettei tarvitsisi sietää piikkejä/ puudutuksia/ letkuja yms. Eli voisi tosiaan sanoa, että pelkomme ovat päinvastaiset! Pelokkaana ymmärrän sinua kuitenkin oikein hyvin. Jos joku pelko iskee, niin vaikeahan siitä on päästä eroon, vaikka kuka sanoisi mitä.
Perätilavauvaa en muuten haluaisi synnyttää alakauttakaan. Silloin tehdään kuulemma aina iso välilihan leikkaus ja synnytys pitää hoitaa jalat pystyssä synnytyspöydällä. En teidä kumpi vaihtoehto olisi pahempi... :/
Kaikekin mieluiten synnyttäisin taas mahdollisimman luomusti ja ilman yhdenkään läkärin läsnäoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta silti minusta se oli helppo!
varmaan ei,ei 33h paha ole muuten jos jotain ei ole vialla.
Jos vauva on vaarassa, toki synnytys voi olla kamala kokemus, vaikka kestäisi 1h.
t: 18
mutta mulla sama tilanne kun sulla!