Suomalainen pikkulasten äiti joutuu raatamaan töissä

Muualla kotiäitiys katsotaan käteväksi ja lapsen parhaaksi..Suomessa laiskuudeksi...

Täällä yksi eurooppalaisessa maassa asuva äiti, jolla on yksi lapsi. Äitiysloma ja hoitovapaa kesti vuoden lapsen syntymän jälkeen, sitten oli pakko lähteä töihin, kun ei olisi enää mistään saanut mitään tukia.



Hoitopaikkaa yksivuotiaalle ei kuitenkaan saa, kuin yksityisiltä perhepäivähoitajilta, joilla on todella pitkät jonotuslistat. Tarhaan pääsee 3 vuotiaana, tosin vain puoleksi päiväksi.



Osapäivätöitä voi tehdä joo, minäkin tein muksun ollessa 2-vuotias vain puolipäiväistä. Käytännössä se oli sitä, että 10 työpäivää kuussa, mutta normaalin mittaisia.



Nyt lapsellani on (onneksi) kokopäivätarha. Aamulla klo 7 voin viedä hänet ja hakea klo 17. Tarhassa on oltava viimeistään klo 9, ellei ole erityistä syytä tulla myöhempään, esim. lääkäri tms.



Meillä kahden vuorotyöläisen perheessä homma hoituu siten, että toinen on aamussa, toinen illassa. Viikonloppuisin, kun tarha tietty ei ole auki, tulee lapsi minun työpaikalleni pariksi tunniksi.

En todellakaan pötkötä sohvalla, tarkoitin näitä äitejä jotka siis eivät edes haluaisi töihin.

Itse hoidan kaikki kotityöt; siivous, kaupassa käynti, ruoanlaitto, vaatehuolto jne. Päivät eivät todellakaan kulu sohvanpohjalla, harrastamme myös aktiivisesti, sekä lasten kanssa että minä yksin.

Silti minulta valitettavasti puuttuvat ne työelämän tuomat haasteet. Tätä tarkoitin.

kadehtivat Suomen äitiyslomaa ja hoitovapaata. Suurimmassa osassa Euroopan maita äiti joutuu palaamaan töihin vauvan ollessa n. 4kk. Kukaan tuntemani ulkomaalainen äiti ei ole ollut kotona hoitamassa lapsiaan, kun nämä ovat olleen yli 1-vuotiaita. Erikseen tietysti ne äidit, jotka ovat irtisanoutuneet työstään jäädäkseen kotiäidiksi (ilman, että yhteiskunta tukisi sitä millään lailla). Näin kai Suomessakin kuka tahansa tehdä halutessaan.

siis nimenomaan siellä irtisanoudutaan, koska yleesä miehen palkka on niin hyvä, että pelkästään sillä voi elättää vaimon ja lapset, vaikka mies ei olisi mikään huipputuloinen. Täällä monessa perheessä miehen palkka ei siihen riitä, ja siksi valinnan vapautta ei käytännössä ole.

Esim. veljeni joka on koulutukseltaan insinööri muutti kymmenisen vuotta sitten Saksaan. Avioitui saksalaisen naisen kanssa ja heillä on nyt 3 lasta. Äiti on ollut kotiäiti koko ajan, omasta tahdostaan, vaikka on akateemisesti koulutettu. Tuntuvat pärjäävän varsin hyvin vaikka on 1 tienaaja vain perheessä, asuvat kivassa omakotitalossa Stuttgartin lähellä, on hieno farmaribemari, matkustelevat pari kertaa vuodessa. Ei Suomen insinöörinpalkalla tuommoista menoa vedettäisi. Mies ei ole siis missään esimiestehtävissä vaan perus-suunitteluhommissa.

vuosikymmennellä tääkin palsta elää. Esimerkiksi Keski-Euroopassa meidän ikäluokan naiset käy vähintään yhtä paljon töissä kuin täälläkin. Ja jos ei käy, niin mies tekee hurjan pitkiä päiviä. Esimerkiksi kaverini muutti miehineen pariksi vuodeksi USA:aan ja elivät tosi hyvin miehen palkalla. Kaveri shoppaili, pelasi golfia jne. Lapset oli koulussa. No, hinnan maksoi mies, joka lähti aamukuudelta töihin ja palasi iltakasilta. Jostain syystä noissa expat-perheissä melkein aina rouvat jää mielummin sinne ja miehet haluaa kotiin. Ei suomalaismies halua olla 14 h/vrk töissä vaan viettää kotona aikaa lasten kanssa. Eikö ole ihan loogistakin, että on parempi, että molemmat tekee sen 8 h/vrk kuin toinen yksin 14 h/vrk?

lapset tai työ. Molempia ei voi saada, kun kohtuuhintaista päivähoitoa ei ole.

Vaan tosiasiahan on, että ei tuolla etelämpänä Euroopassakaan ketään pakoteta kotirouvaksi, siellä vaan monet sen valitsevat, koska katsovat sen pikkulapsiaikana kätevämmäksi ja lapsille parhaaksi. i]

Yhdestä lapsesta todelliset hoitokustannukset ovat nykyisin noin 1080 euroa kuukaudessa, mutta siitä maksetaan keskimäärin hädintuskin 100 euroa kuukaudessa per lapsi. Kyllä sitä voi jo sanoa kohtuuhintaiseksi.

Joo, no meidän kahden lapsen päivähoitomaksut olivat n. 130e yhteensä/kk,kun minä olin opintotuella ja hoitopäiviä 3/vko, nyt kun aloitan osa-aika työssä tuo 3pvä/vko kahdelta muksulta maksaa n.300euroa. Että aika pikkasen viduilleen meni toi sun "hädintuskin 100e". Ja mainitsen nyt vielä, koska päivähoitomaksut määräytyvät tulojen mukaan, että ihan duunareita ollaan ei mitään kummosia palkkoja.

Voin kertoa, että kyllä kaksi kertaa mietin, että kannattaako tästä töihin ollenkaan lähteä, kuitenkin kelkastaputoamisen pelko sai valitsemaan työt.

Esim missä maissa?

Muissa eurooppalaisissa maissa äideillä on mahdollisuus olla kotona tai tehdä puolipäivätöitä, ja mies tienaa tarpeeksi./i]

Mun ystävätär tekee 20h viikossa, saa silti käteen saman verran kuin minä per kk. Asuvat suuren kaupungin esikaupunkialueella (vrt Helsingissä vaikka Lauttasaar tai Kulosaari) omassa asunnossa, reissaavat kaikki lomat (joita paljon enemmän kuin meillä) ja vielä jää rahaa säästöön. Tosin miehenkin palkka isompi kuin täällä vastaavassa työssä.

vituttaaaa...

omia arvovalintoja. Pitääkö olla iso talo, kaksi autoa, vene, mökki jne. jos ei ole niihin varaa? Eikä niitä lapsiakaan ole pakko tehdä. Siis puhtaasti omia valintoja.

Minulla on kaikki edellämainitut ja silti olen kotona lasten kanssa.

Miehelläkään ei ole mitenkää erityisen hyväpalkkainen työ.

Oma työni on juuri sellaista puurtamista ilman mitään mahdollisuuksia joustoon, että olen mielummin kotona ilman rahaa kuin että maksaisin sen vähän rahan puurtamisesta lastenhoitoon.

Ihan menee +-0 onko töissä vai kotona.

Eli olen koton, mutta ei se ole estänyt elämästä myös hyvin. Omakotitalon lyhennyket ovat ihan samat mitä menisi vuoksalla asumiseen.

Autot ovat jo vanhoja mutta molemmille riittää omansa. Ehkäpä säästäisin vielä enemmän jos vaihtaisin auton uudempaan.

Vene on projekti, halvalla hankittu, mutta kunnostamalla saatu uuden veroiseksi.

Mökki on ollut jo vuosia ennen lapsia.

Kaikki tämä Suomessa, koska minulla on mahdollisuus olla kolme vuotta nuorimman lapsen syntymän jälkeen kotona ja silti pitää työpaikkani, jonne joskus palaan.

jossa mieheni voisi elättää koko perheen, jos seurauksena tästä olisi se, että naisille ei löydy työpaikkoja, eikä lapsille hoitopaikkoja. Ajatuskin siitä, että en kävisi töissä ja kantaisi korttani kekoon, on minulle vieras, enkä usko, että pystyisin kokemaan itseni tasa-arvoiseksi mieheni rinnalla, jos vain hän kävisi töissä ja itse olisin pikkurouvana kotona.

Kotona olemisesta ei makseta mitään, vaan siitä ettei lasta hoideta kunnallisessa, pikkuvauvojen osastoilla. Tajutkaa nyt tämä.

sehän siitä puuttuskin jos lapset laittas hoitoon ja ois kotona ja ottas vielä rahat kotona olosta. Kyllä siinä maksetaan nimenomaan siitä että hoitaa lapsensa kotona, eli "on kotona"

Kunhan lasta ei vie päivähoitoon.

Monen mielestä on ok olla maksimissaan lapsen kanssa kotona 3 vuotta, mutta silloinkin pitäisi ylläpitää koulutusta jne.

Mä olen ollut 14 vuotta kotona ja aika paljon on paskaa niskaan tullut työssä käyviltä äideiltä. Mä olen yhteiskunnan elätti ja miehenikin jättää mut ihan milloni vain rahattomaksi yh äidiksi. Eikä mua rakasteta ollenkaan, käytetään vain hyväksi jne. Ja voi sitä ihmettelyn määrää miten saan aikani kulumaan.

Nykyään mä välttelen kaikin keinoin sanomasta uusille tuttavuuksille, että olen vain kotona.

Mä en kaipaa työelämään, meillä on velaton okt, velallinen merenrantamökki, 2 vanhaa autoa eikä matkustella ulkomailla kuin kerran pari vuodessa ja joskus nekin reissut tehdään vain naapurimaihin. Meille tämä systeemi sopii, enkä ymmärrä miksi muiden pitää kommentoida ikävästi meidän ratkaisuja. En mäkään hauku niitä äitejä, jotka jättävät 9 kk ikäisen lapsen hoitoon, ei se mulle kuulu, jokainen tekee omat ratkaisunsa kuten parhaaksi näkee.

Mutta väitän, että monikin menee ulkopuolisten paineiden takia mieluummin töihin kuin jää kummajaiseksi kotiin.

SUOMEN PASKA PALKKATASO. Sitä olen koittanut sanoa tälläkin palstalla monta kertaa. Palkat ylös niin alkaa tapahtua eikä tukia tarvita! Minimipalkaksi alalla kuin alalla 3000 tai mieluiten 3500 euroa kuukaudessa.

kadehtivat Suomen äitiyslomaa ja hoitovapaata. Suurimmassa osassa Euroopan maita äiti joutuu palaamaan töihin vauvan ollessa n. 4kk. Kukaan tuntemani ulkomaalainen äiti ei ole ollut kotona hoitamassa lapsiaan, kun nämä ovat olleen yli 1-vuotiaita. Erikseen tietysti ne äidit, jotka ovat irtisanoutuneet työstään jäädäkseen kotiäidiksi (ilman, että yhteiskunta tukisi sitä millään lailla). Näin kai Suomessakin kuka tahansa tehdä halutessaan.

siis nimenomaan siellä irtisanoudutaan, koska yleesä miehen palkka on niin hyvä, että pelkästään sillä voi elättää vaimon ja lapset, vaikka mies ei olisi mikään huipputuloinen. Täällä monessa perheessä miehen palkka ei siihen riitä, ja siksi valinnan vapautta ei käytännössä ole. Esim. veljeni joka on koulutukseltaan insinööri muutti kymmenisen vuotta sitten Saksaan. Avioitui saksalaisen naisen kanssa ja heillä on nyt 3 lasta. Äiti on ollut kotiäiti koko ajan, omasta tahdostaan, vaikka on akateemisesti koulutettu. Tuntuvat pärjäävän varsin hyvin vaikka on 1 tienaaja vain perheessä, asuvat kivassa omakotitalossa Stuttgartin lähellä, on hieno farmaribemari, matkustelevat pari kertaa vuodessa. Ei Suomen insinöörinpalkalla tuommoista menoa vedettäisi. Mies ei ole siis missään esimiestehtävissä vaan perus-suunitteluhommissa.

ja huom kaikki verot : ajoneuvot, bensa, palkka, kiinteistöt...

Ja tuohon valintajuttuun sen verran, että ei täällä oikeasti kotona olemista voi valita kuin tosi harva. Mun miehelläni on sinänsä ihan hyvä palkka mutta ei sillä perhettä vaivattta silti yksinään elätetä. Suomen asunnot ja eläminen on täällä sen verran kallista, että ei tässä mitään valinnan vapautta ole. Molempien on pakko käydä töissä tai sitten vaan köyhäillään.

Mä on myös sitä mieltä, että Suomi on aika paska maa. Kaikki kallista, palkat pienet ja työpaikkoja liian vähän.

että Suomessa tehdään vähän osa-aikatöitä. Yleensä olet joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä. Joillain harvoilla on mahdollisuus esim neli-tai kolmipäiväiseen viikkoon, ja usein niin, että työmäärä on sama, mutta työt pitää sitten tehdä lyhyemmässä ajassa.



Onhan olemassa esim Kela-korvaus lyhennetystä työajasta, mutta ei sillä 70 eurolla pitkälle pötkitä.



Minä olen onneksi voinut hoitaa lapsiani kotona pitkään, kun otimme kohtuullisen lainan ja tingimme monesta asiasta, esim matkustelusta ja emme asu lähellä keskustaa (Helsingissä). Kolme vuotta syksyllä täyttävä nuorimmaiseni aloittaa hoidon ensi syksynä. Onneksi ensi vuoden olen vielä opiskelija niin voin pitää häntä osa-aikaisesti hoidossa ja muutenkin aikataulu on vapaampi. On varmasti todella raskasta esim 1-vuotiaan vanhemmilla, joista molemmat ovat kokopäivätöissä. Puhumattkaaan lapsesta...

vaikka olemme kumpikin olleet töissä. Olemme tehneet eri vuoroja ja mummit auttaneet. Lapsia ei ole tarvinnut viedä hoitoon ja olemme saaneet kotihoidontukea.

Kotona olemisesta ei makseta mitään, vaan siitä ettei lasta hoideta kunnallisessa, pikkuvauvojen osastoilla. Tajutkaa nyt tämä.

sehän siitä puuttuskin jos lapset laittas hoitoon ja ois kotona ja ottas vielä rahat kotona olosta. Kyllä siinä maksetaan nimenomaan siitä että hoitaa lapsensa kotona, eli "on kotona"

65% työssäkäyvistä hollantilaisnaisista tekee osa-aikatyötä (USAssa luku on 19%) mutta hassua on, että 62%:lla osa-aikatyötä tekevistä naisista ei edes ole pieniä lapsia. Siis suurimmalla osalla. Vuosilomat myös Euroopassa huomattavasti USAta pidemmät.

Joku nämäkin naiset tosin elättää ja ilmaista lounasta ei lopulta ole.

olin ennen lapsen syntymää oikea uraohjus, mutta nyt todella ahdistaa nämä Suomen vaihtoehdot: joko olet kokonaan kotona tai kymmenentuntisia päiviä töissä + illat päälle, osa-aikatyö ei ainakaan omalla alallani onnistu, sitä jää ihan kelkasta. Täytyy varmaan muuttaa esim. Hollantiin, siellä kollegat tekee järjestäin 3-päiväistä viikkoa ja työtkin on suunniteltu sen mukaan. :(

Minusta se ei ole mitään tavoiteltavaa tasa-arvoa, että nainen tekee kaiken eikä saa edes itse hoitaa omia lapsiaan. Monilla naisilla on toinen työpäivä kotona töiden jälkeen ja lisäksi sitä on raskaan päivän jälkeen illalla ihan väsynyt eikä jaksaisi mitään.

Sen verran monta olen näitä Hesarissa olevia "yksinhoitaja, hoitaa 3 lastaan kotihoidon tuella kotona"-juttuja lukenut että ei mene läpi. Itse olen mennyt töihin aina kun nuorin on täyttänyt 1 v mutta se on ollut oma valintani. Lapsista on kasvanut fiksuja ja asuntolaina on maksettu ja ihan itse ollaan valittu, mitä on hankittu ja milloin ja kuka käy töissä.

Olen saanut olla vuoden kotona lähes palkkaa vastaavalla tulotasolla. Mieheni on myös saanut olla meidän kanssa kotona kun lapset olivat pieniä - kiitos isyysloman! Olen saanut tehdä lyhyempää työpäivää lasten ollessa pieniä. Minulla on ollut mahdollista tehdä useampi lapsi ilman että joudun jäämään loppuiäkseni kotiin, koska päivähoitomaksut ovat kuitenkin suht. kohtuulliset.