Tajusin juuri, etten tule koskaan saamaan miestä!

Ne ottaa kaikki avosylin vastaan etekin jos ei ole vielä passia taskussa. Mutta älä mene naimisiin tai älä ainakaan lapsia rupea heti tekemään ja ne käy myös usein vieraissa. Niille kelpaa kaikki.

sitten ruma mies jolla kaunis sydän.

Siellä kun vallitsee kristilliset arvot, joissa sydämen kauneus on se joka rulaa:)



Munkin pitäis kokeilla sitä, sillä muualta en usko kunnollista miestä löytyvän enää.

Jos et arvosta itsesi, ei sua arvosta muutkaan. Joten itsetuntokohdilleen ja eiköhän sen joku mies aikanaan huomaa. Kukaan mies ei halua naista jonka itsearvo on 'nolla'

Tuota noin, menehän nyt ulos ja katso kadulla käveleviä pariskuntia. Ei heistä 90 % ole mitään laatusaaliita tai milläänmuotoa erityisen hyvännäköisiä. Ihan tavallista porukkaa, jotkut suorastaan rumiakin (varmaan kumppaninsa näkee heidät toisin kuitenkin), onnellisina elävät kuitenkin yhdessä. Ei ole mitään syytä, mikset sinäkin voisi löytää hyvää ja uskollista kumppania. Myös miehet ovat epävarmoja ja pelkäävät, kelpaavatko ja riittävätkö.



Unohda se Laasanen. Ei tämmöisten tavallisten keski-ikäisten aikuisten parisuhde-elämä noudata millään muotoa hänen teorioitaan.

Ota mamu!

Sanoiko ap ettei löydä miestä?

se löytyy. Näin on monelle (myös minulle) käynyt.

Ota mamu!

Sanoiko ap ettei löydä miestä?

Mamuissakin on miehiä ja erittäin helppoja sellaisia, tai siis helppo saada meiheksi, mutta ei elämänkumppaniksi. Niille tosiaan kelpaa ihan mikä vaan missä on reikä ja jos on mahdollisuus passiin niin rima menee maasta läpi.

jos sinusta huokuu, ettei sinua kukaan voi rakastaa, niin miten uskot käyvän? Tuossa ajattelussa oma asenne vaikuttaa omaan käytökseen ja varmasti karkoittaa miehiä.



Miksi et pidä itsestäsi?

saat parannettua kun alat harrastaa liikuntaa (sekä salia että jotain jumppaa), syöt terveellisesti, käyt kampaajalla ja hommaat kivoja vaatteita. Jos ulkonäkö on ainoa esteesi niin ei se vie kuin pari kuukautta (no, nykykunnosta riippuen) niin olet jo paljon paremman näköinen. Ei muutkaan hyvännäköiset luonnostaan ole hyvännäköisiä, kasvoiltaan korkeintaan mutta hyvän kropan eteen pitää tehdä töitä (mä en laske hyväksi kropaksi pelkästään laihuutta).



Ulkonäön paraneminen toivottavasti parantaa myös itsetuntoasi..

kun tosiaan tahtoisin, että mies haluaisi nimenomaan _minut_ eikä vaan "jotain reikää" siksi aikaa, että löytyy parempaa. Haluaisin, ettei kukaan joudu TYYTYMÄÄN minuun. Lisäksi pidän tavallisista suomalaisista miehistä, joten ei kiitos mitään mamu-juttuja.



Väittäisin, etten paljon pysty ulkonäköäni muokkaamaan. Toki, voisin alkaa harrastaa liikuntaa tosissani ja koittaa hyvällä kropalla korvata kasvojen puutteita, mutta kun esimerkiksi luusto (niin vartalossa kuin kasvoissa) on niin RUMAA, ettei sitä niin vaan muokata. Olen nyt hieman pulleassa kunnossa (kuitenkin normaalipainon rajoilla) mutta ei sitä miesten huomiota herunut 10kg aiemminkaan. Meikkaan, värjäilen hiuksiani, katson vähän mitä päälleni laitan. Ei niilläkään ihmeisiin pysty.



Enkä ole mitään eroa huomannut, kun olen päättäväisesti kävellyt leuka suorana jättäen ulkonäköasioiden vatvomiset sikseen - ehkä olen ollut entistä ärsyttävämpi, minunhan kuuluisi pysyä piilossa ja hävetä itseäni.



ap

kun tosiaan tahtoisin, että mies haluaisi nimenomaan _minut_ eikä vaan "jotain reikää" siksi aikaa, että löytyy parempaa.

... minunhan kuuluisi pysyä piilossa ja hävetä itseäni. ap

Saanko kysyä että mikä sinut on saanut luomaan itsestäsi näin negatiivisen kuvan?

Ja kun sanot, ettet saa miestä enää, niin tarkoitatko että sinulla kuitenkin joskus on ollut mies? Että olet eronnut? Onko sinut petetty tai jätetty tai molempia?

Suosittelen, että hankkiutuisit terapiaan. Ei ole tervettä, eikä tosiaankaan mukavaakaan, että sinulla on noin negatiivinen kuva itsestäsi.

Ei kukaan oikeasti ole ruma. Sinä olet varmasti ihan viehättävä tapaus.

Minä olen aina pitänyt itseäni epäviehättävänä, jopa rumanpuoleisena. Ja hankalana persoonana. Kuitenkin olin vakituisessa parisuhteessa 16 v, puolet siitä naimisissa.

Eron jälkeen itsetuntoni on hitaasti mutta varmasti parantunut. Työtä siihen on saanut tehdä. Nyt ajattelen itsestäni, että olen aika kiva tyyppi, reilu reipas ja rehti. Eikä minun ulkonäössänikään mitään isompaa vikaa ole, kun ei ole kyttyrää selässäkään eikä syyliä naamassa.

Vieläkin kyllä joskus syyllistyn ajattelemaan, että en löydä elämääni onnea ikinä. Mutta eihän sitä tiedä, vaikka löytäisinkin. Nyt olen tuoreessa suhteessa, ja nautin tästä täysin siemauksin yrittäen olla monimutkaistamatta tilannetta liikaa.

Ehkä se suurin muutos, mikä minulla tapahtui, oli se, että en minä miestä tarvitse ollakseni onnellinen. Halusin tutustua itseeni ja myös tykästyä. En ole vielä kokonaan onnistunut, mutta aika hyvässä vaiheessa kuitenkin.

Ja mitä miehiin ja niiden saamiseen tulee, niin suurin asia on - - - hymy. Hymy valaisee kasvot ja hymyilevä, ystävällinen ihminen on taatusti viehättävä.

Olen vähän väsynyt joten tähän tuli vuodatettua tajunnanvirtaa.

Pointtini on, että ei sinun tarvitse olla niin mieli maassa. Tottahan toki sinä vielä saat miehen. Muista, että pidät tason korkealla!

Hanki ihan oikeasti apua, jos et yksin saa uitua noin syviltä vesiltä kirkkaammille. Jookosta?

Tsemppiä!

kun tosiaan tahtoisin, että mies haluaisi nimenomaan _minut_ eikä vaan "jotain reikää" siksi aikaa, että löytyy parempaa.

... minunhan kuuluisi pysyä piilossa ja hävetä itseäni. ap

Saanko kysyä että mikä sinut on saanut luomaan itsestäsi näin negatiivisen kuvan?

Ja kun sanot, ettet saa miestä enää, niin tarkoitatko että sinulla kuitenkin joskus on ollut mies? Että olet eronnut? Onko sinut petetty tai jätetty tai molempia?

Suosittelen, että hankkiutuisit terapiaan. Ei ole tervettä, eikä tosiaankaan mukavaakaan, että sinulla on noin negatiivinen kuva itsestäsi.

Ei kukaan oikeasti ole ruma. Sinä olet varmasti ihan viehättävä tapaus.

Minä olen aina pitänyt itseäni epäviehättävänä, jopa rumanpuoleisena. Ja hankalana persoonana. Kuitenkin olin vakituisessa parisuhteessa 16 v, puolet siitä naimisissa.

Eron jälkeen itsetuntoni on hitaasti mutta varmasti parantunut. Työtä siihen on saanut tehdä. Nyt ajattelen itsestäni, että olen aika kiva tyyppi, reilu reipas ja rehti. Eikä minun ulkonäössänikään mitään isompaa vikaa ole, kun ei ole kyttyrää selässäkään eikä syyliä naamassa.

Vieläkin kyllä joskus syyllistyn ajattelemaan, että en löydä elämääni onnea ikinä. Mutta eihän sitä tiedä, vaikka löytäisinkin. Nyt olen tuoreessa suhteessa, ja nautin tästä täysin siemauksin yrittäen olla monimutkaistamatta tilannetta liikaa.

Ehkä se suurin muutos, mikä minulla tapahtui, oli se, että en minä miestä tarvitse ollakseni onnellinen. Halusin tutustua itseeni ja myös tykästyä. En ole vielä kokonaan onnistunut, mutta aika hyvässä vaiheessa kuitenkin.

Ja mitä miehiin ja niiden saamiseen tulee, niin suurin asia on - - - hymy. Hymy valaisee kasvot ja hymyilevä, ystävällinen ihminen on taatusti viehättävä.

Olen vähän väsynyt joten tähän tuli vuodatettua tajunnanvirtaa.

Pointtini on, että ei sinun tarvitse olla niin mieli maassa. Tottahan toki sinä vielä saat miehen. Muista, että pidät tason korkealla!

Hanki ihan oikeasti apua, jos et yksin saa uitua noin syviltä vesiltä kirkkaammille. Jookosta?

Tsemppiä!

Kivaa, kun aina välillä törmää tälläkin palstalla ihmisiin, joilla ei ole tarvetta ilkeillä.

Ei, minulla ei ole ollut koskaan miestä (parisuhdetta). Ainoa kosketus vastakkaiseen sukupuoleen on ollut ne muutamat kerrat, kun olen ennen pilkkua kelvannut baarissa tanssimaan hitaita, sekä pari ihmistä, jotka käyttivät omiin tarpeisiinsa, olinhan ihastunut ja "helppo nakki". Kunnioitusta en tietenkään ansainnut, vaikka sitä silloin tällöin ryhdyin vaatimaankin.

Luonteessani pidän monista asioista (ja mielestäni ne negatiivisetkin asiat, kuten arkuus ja pessimismi) johtuvat pääsääntöisesti ulkonäöstäni. Mutta tiedostan toki, etten ole sellainen "kaikkien kanssa toimeen tuleva" ihminen persoonaltanikaan.

Olen itsekin yrittänyt olla onnellinen yksin, enkä ole mitenkään läheisriippuvainen. Viihdyn paljonkin yksin, ja keksin puuhailtavaa, mutta vaikka miten yritän, niin onnellinen en ole yksin. En vaan ole. :/

ap

Tee lapsi. Aina se ne kissat voittaa.

haluat, että mies haluaa juuri sinut, eikä vain ns. tyydy paremman puutteessa. Tämä on ihanan romattinen ajatus, mutta itse asiassa tyytyminen on vielä romanttisempaa ;)

Se että ymmärtää (molemmat osapuolet ymmärtävät) elämän rajallisuuden ja ettei sitä "ainutta oikeaa sielunkumppania" ehkä tässä elämässä löydy, vaan osaa tyytyä ja rakastaa vähän vaillinaistakin. Ihminen on aina yksin, täydentävä toinen puoli on illuusio. Kun tämän ymmärtää, pääsee suhteessa helpommalla ja pidemmälle. Tsemppiä elämääsi

Ota mamu!

Sanoiko ap ettei löydä miestä?

Mamuissakin on miehiä ja erittäin helppoja sellaisia, tai siis helppo saada meiheksi, mutta ei elämänkumppaniksi. Niille tosiaan kelpaa ihan mikä vaan missä on reikä ja jos on mahdollisuus passiin niin rima menee maasta läpi.

Sanoi ettei saa kunnolloista miestä jota voisi rakastaa

Ota mamu!

Sanoiko ap ettei löydä miestä?

Mamuissakin on miehiä ja erittäin helppoja sellaisia, tai siis helppo saada meiheksi, mutta ei elämänkumppaniksi. Niille tosiaan kelpaa ihan mikä vaan missä on reikä ja jos on mahdollisuus passiin niin rima menee maasta läpi.

Sanoi ettei saa kunnolloista miestä jota voisi rakastaa

Voi ihminen olla kunnollinen vaikka käykin vieraissa, ei osaa lukea eikä osaa kirjoittaa, jos on ns sydämen sivistynyt. Minä tulkitsin tuon niin, ettei miehet lähesty häntä ja siksi sanoin, että hanki mamu, niille kun yleensä kelpaa vaikka lauta-aita jos siihen on piirretty kirkkoveneen kuva.

Unohda ne tyypit, joista sulle on tullut vaan paha mieli. Sinä löydät ihan varmasti vielä sen miehen, joka rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet. Sinä olet sinä ja muuksi ei tarvitse muuttua.

Unohda ne tyypit, joista sulle on tullut vaan paha mieli. Sinä löydät ihan varmasti vielä sen miehen, joka rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet. Sinä olet sinä ja muuksi ei tarvitse muuttua.

Mitä ap. tykkäät tehdä? Ala tekemään sitä jossakin seurassa, yhteisössä yms., jossa tapaat kaltaisiasi.

Tuota noin, menehän nyt ulos ja katso kadulla käveleviä pariskuntia. Ei heistä 90 % ole mitään laatusaaliita tai milläänmuotoa erityisen hyvännäköisiä. Ihan tavallista porukkaa, jotkut suorastaan rumiakin (varmaan kumppaninsa näkee heidät toisin kuitenkin), onnellisina elävät kuitenkin yhdessä. Ei ole mitään syytä, mikset sinäkin voisi löytää hyvää ja uskollista kumppania. Myös miehet ovat epävarmoja ja pelkäävät, kelpaavatko ja riittävätkö.

Minusta tärkeintä on, että et yritä liikaa, etkä varsinkaan muuttaa itseäsi saati ajatella, että sinussa on vikaa, koska et ole perinteisellä tavalla kaunis. Oikeasti, kun katsoo ympärilleen, suurin osa kolme-nelikymppisistä ja sitä vanhemmista naisista on kutakuinkin yhtä kauniita kuin samanikäiset suomalaismiehet, eli eivät erityisemmin.

Sisin ratkaisee, ja onnen kantamoiset. Ihastus ei vaadi kuin oikeat ihmiset törmäämään oikeaan aikaan. Ole avoin, sinulla ei ole mitään syytä epätoivoon!