Onko sulla ollut naapureita from Hell? Millaisia? ov
Asuin opiskeluaikana TODELLA paskassa taloyhtiössä, meidän rappu oli kyyliä täynnä ja esim. ulkona ei saanut kuivattaa ollenkaan lakanoita (tai jos joku kehtasi viedä lakanat ulos, niin sitten yksi kyylä istui ikkunassa koko ajan ja otti aikaa), koska lakanat peittivät kyylän näköyhteyden kadulle..
Myöskin kuivaushuonetta kytättiin kellon kanssa. Roskat tongittiin ja jos sieltä löytyi jotain "kiellettyä", niin pussit heivattiin sitten pihalle.
Yhdellä naapurilla oli koliikki vauva ja perhe sai sitten ties kuinka monta valituslappua, että tukkikaa stana se vauvan turpa, et ihmiset saa nukuttua. Ja tämä vainoaminen olikin syynä heidän muuttoonsa :(
Itselläni oli yhteensä 4 eri seinänaapuria. Ensimmäinen oli rasittava kyylämummo, joka kaipasi juttukaveria (sinänsä ok, MUTTA ei sitä nyt tarvitsisi pimputtaa ja kolistaa postiluukkua klo 7.00 sunnuntai aamuna ja ihan vaan sen takia, että haluaa kysyä jotain pirun pikku asiaa).
Mummon muuton jälkeen tuohon tuli sitten pariskunta joka piti ties mitä bileitä päivät pitkät.
Hänen jälkeensä tuli sitten pariskunta, joka riiteli pari kertaa kuussa (palkkapäivänä), huonekalut ja asiat lenteli ym. Ja se huuto. Pariskunnalla oli myös koira, jota ei koskaan viitsitty käyttää kunnolla lenkillä. Arvatkaapa onko kiva herätä klo 3.00 koiran ns. hätäulinaan (=koiralla oli pissahätä), jota jatkui sitten parhaimmillaan kuuteen asti..
Näiden saatua häädön, kämppään muutti jätkä, joka soitti sähkökitaraa. Ei siinä mitään muuten, MUTTA kun kajarin nupit oli kaakossa, äijä soitti koko ajan samaa hevibiisiä (ja sekosi samassa kohtaa ja eikun uudstaan over and over and over again). Ja kun päivällä ei saanut tarpeeksi soitettua, niin sitten soitettiin illalla klo 23-2.00.. Ja musiikkia (heviä tietty) huudatettiin täysillä, niin että parvekkeen oven ollessa auki, se mökä kuului tien toiselle puolelle asti..
Poliisit kävivät pari kertaa vaientamassa ton mulkun keskellä yötä..
Pari kuukautta kestin tota naapuria ja sitten sain tarpeekseni ja tein elämäni parhaimman päätöksen eli muutin.
Kommentit (23)
Pariskunnalla on kolme lasta, iät 1-4 vuotta - vanhemmat tuntuvat olevan aivan kädettömiä lasten suhteen.
Meille kuuluu yläkerrasta hirveä möykkä, huuto, kirkuna, kolina, rysähtely ja tappelu useita tunteja päivittäin. Onneksi yöllinen lapsen itku on lähes loppunut - lapsen itkukin olisi ollut ihan siedettävää yksinään, mutta siinä vaiheessa alkoi mennä hermo, kun vanhemmat alkoivat yleensä keskellä yötä komunikoida toisilleen huutamalla toiselta puolelta asuntoa - ihme etteivät isommat lapset heränneet. Lisäksi vanhemmat antavat lasten huutaa rapussa aivan vapaasti, joskus jopa osallistuvat huutoon itse.
Jos meillä haluaa opiskella tai tehdä töitä kotona, on oltava päällekkän sekä korvatulpat että vastamelukuulokkeet, kumpikaan yksistään ei riitä. Lisäksi ryskähtelyt ja töminät kulkeutuvat rakenteita pitkin ja vavisuttavat koko (20-luvun järeää kivi-) taloa, eli niihin ei auta mikään.
Olen asunut eri kerrostaloissa yhteensä 40 vuotta elämästäni, eikä koskaan ennen ole elämän äänet häirinneet. Omat lapsemme eivät ole saaneet juosta, hyppiä ja mekastaa sisällä eivätkä rapussa. Ulkona on oikea paikka purkaa energiaa.
Eivät lapset itsestään tajua, mikä kerrostalossa on sopivaa ja mikä ei. Vanhemmistahan käyttäytyminen lähtee. Ikävä vain, että nykyään on yhä enemmän näitä idioottivanhempia - jotka saavat sitten aikaan sen, että taloon tulee hetkessä lapsivihamielinen ilmapiiri.
joka käy välillä isällään ja tuo lauman kavereitaan mukana. Aivan hirveätä sakkia, tulevat juomaan kaljaa sen isän kanssa, hajottavat mennessään taloyhtiön paikkoja (eivät jää kiinni mutta kaikki tietää silti että ketkä ovat olleet asialla), huutavat yöllä, uhkaavat vetää turpaan jne... Harvoin näkee nuorisolaumaa josta huomaa n kilometrin päähän että niistä ei tule mitään.
Asutaan vielä aika tasokkaalla alueella, mutta ei se estä meidän naapurin ihan joka päivä aloittavan tekeen huonekalujen restaurointia takapihallaan.
Klo 8 alkaa armoton hiomisen ääni kuulua naapurista ja sitä jatkuu ihan joka pv iltaan pimeeseen tuloon asti. Välillä hiljenee kun maalaa noit ahuonekaluja.
Ihan todella rasittavaa kuunnella meteliä, ihan kuin olisi hammaslääkärissä jatkuvasti. Ikkunoita ei voi pitää auki, kun meteli sitten on aivan karmea.
Mun pää sekoaa kohta, en kestä tuota ulinaa enää, mutta minkäs teet? Ei me nyt oikeen tuon takia voida talostamme muuttaa poiskaan.
No minne menevät muut ihmiset, joilta ei syystä tai toisesta onnistu eläminen niin, ettei se aiheuttaisi kohtuutonta häiriötä muille asukkaille? Eiköhän se on tämän koliikkivauvaperheen ihan itse järjestettävissä, vaikka muuttamalla omakotitaloon. Tai yrittämällä seuraavassa asunnossa pahoitella aiheuttamaansa häiriötä naapureille mahdollisimman paljon ja yrittää kaikin mahdollisin tavoin tulla vastaan jotta itkun aiheuttamaa häiriötä naapureille saataisiin minimoitua ja naapureiden pinnaa sietämätöntä häiriötä kohtaan venytettyä (esim. huonejärjestelyt, ystävällinen ja ymmärtäväinen asenne naapureiden valittaessa).
Ja meneehän se koliikki jossain vaiheessa ohi, toivottavasti sitten siellä seuraavassa kohteessa, ettei taas tule häätöä.
Heti aamusta alkoi jumalaton jytinä. Välillä ääni taukosi ennekuin toiselta puolelta asuntoa alkoi kuulua tasainen JYSK JYSK JYSK JYSK JYSK.
Ja meillä myös kokemusta koliikkivauvasta, raivostuttavaa sitä oli kuunnella joka yö klo 4-5 tuntia putkeen. Pariskunta muutti kuitenkin pois melko nopeasti, sitä en tiedä oliko häätö kyseessä.
savustivat heidät ulos. Ja yritä siinä olla ystävällinen, jos naapureilta tulee suoranaista "haistakaa vittu", "Tukkikaa saatana sen äpärän suu" ym. mukavaa tekstiä. Itse näin nuo laput (naapuri näytti) eli..
joku tuli omalla avaimella sisään. Se oli hallituksen puheenjohtaja joka tuli katsomaan että millasta porukkaa tänne on muuttanut.Nukuin yksin kun mies oli jo mennyt töihin.Luuli varmaan että mentiin molemmat ja siksi tuli.
Toisessa paikassa oli aivan luonnevikainen ihminen. Asuimme kolmen perheen erillistaloissa. Ukko kasasi jätelautoja yöllä pihallemme ja väitti aamulla että ei tiedä mistä olivat tulleet. Hän vastusti kaikkea mitä teimme. Varattomina he eivät voineet matkustaa. Meidän matkat ärsytti niin paljon että hän taloyhtiön kokouksessa kielsi meitä matkustamasta turvallisuussyistä jos talo vaikka palaisi tms kun ei ollut ketään paikalla. Sitten hän kielsi meitä tapetoimasta koska se huonontaa asunnon arvoa.Suihkukaappia ei saanut laittaa ilman hallituksen päätöstä koska se on kuulemma rakenteisiin vaikuttava seikka.Putkitöitä emme siis tehneet.Laitettiin vain kaappi ettei lapset roiskuta vettä ympäriinsä. Istutuksia ei saanut laittaa omalle pihaalle kun asuntojen arvo aleni. Samoin kävi laatoituksen kanssa.
Onneksi muutettiin.
Ei ole kivaa joutua valvomaan koko yötä sen takia, että toisen kakara huutaa yötä päivää.
Korvatulpilla yritettiin tilanne ratkaista, mutta sittenpähän ei kuule enää edes herätyskelloa ja myöhästyy töistä.
Ei ole kivaa joutua valvomaan koko yötä sen takia, että toisen kakara huutaa yötä päivää. Korvatulpilla yritettiin tilanne ratkaista, mutta sittenpähän ei kuule enää edes herätyskelloa ja myöhästyy töistä.
Aloitti muistaakseni jossain kymmenen maissa ja lopetti jossain 1-2 maissa. Okei, onhan se pitkä aika. Mutta ei se vauva mitään sille voinut. Eikä tuo ole mun mielestä oikea syy ajaa naapurit pihalle.
Joka herättää myös valolla. Keinoja on, kun ei tee ongelmaa. Olen itse asunut koliikkivauvaperheen seinänaapurina, mutta kiitos laadukkaan ja hyvä eristeisen talon, se ei häirinnyt lainkaan. Pitää muuttaa ok-taloon jos noin normaalit elämisen äänet alkaa häiritä. Itse ottaa sen riskin kun valitsee asumismuodokseen krs-talon, että naapuriin saattaa muuttaa pianonsoittaja tai koliikkivauva, se pitää vaan sietää. Eri asia meteli joka ei kuulu normaaliin elämiseen esim. bileet hiljaisuusajan jälkeen tms.
Luojan kiitos päästiin muuttamaan pois, vaikka säälittää kyllä seuraavat asukkat.
Joka herättää myös valolla. Keinoja on, kun ei tee ongelmaa. Olen itse asunut koliikkivauvaperheen seinänaapurina, mutta kiitos laadukkaan ja hyvä eristeisen talon, se ei häirinnyt lainkaan. Pitää muuttaa ok-taloon jos noin normaalit elämisen äänet alkaa häiritä. Itse ottaa sen riskin kun valitsee asumismuodokseen krs-talon, että naapuriin saattaa muuttaa pianonsoittaja tai koliikkivauva, se pitää vaan sietää. Eri asia meteli joka ei kuulu normaaliin elämiseen esim. bileet hiljaisuusajan jälkeen tms.
t: 3
Erityislapsiperhe koliikkivauvalla oli helvetillisin naapuri. Etenkin, kun vaativat kaikilta muilta "lasten etuun" vedoten tiukasti kaikkien sääntöjen noudattamista, vaikka itse olivat koko talon ehdottomasti häiritsevimpiä asukkaita ja tukkivat lastenvaunuillaan koko rappukäytävän vastoin palosuojelumääräyksiä. Ei mua paljoa haittaa mitkään bileet naapurissa, kun heillä ulisee joka tapauksessa lapset vuorotellen ja silloin kun vauva ei huuda, uhmis ilahduttaa naapureita yöllisillä raivareillaan potkimalla sänkyään niin että saakelinmoinen ryske kuuluu seinän läpi. Onneksi sitten muuttivat pois.
Muut on olleet ihan ok. Satunnaiset stereonhuudattajatkin on kertasanomisella ymmärtäneet ja hiljentäneet volyymia. Ja tää on kuitenkin opiskelijatalo.
Asuin siis kerrostalossa ja yläkerran asunto oli pitkään tyhjillään.
1. yläkerran naapurit bilettivät joka to-su, eli sunnuntai iltaisin oli viikon viimeiset bileet. Musiikki kuului kovalla, mutta sanoista ei vielä ottanut selvää. He saivat häädön 4kk muuton jälkeen.
2. yläkerran naapurit, eli näistä ensimäisistä seuraavat taas bilettivät joka hemmetin päivä. He myös tappelivat rappukäytävissä, rikkoivat laseja ja autoja, töhrivät rappukäytävää jne. Musiikkia soitettiin niin kovalla että kuulin selkeästi sanat omaan asuntooni ja musiikki kuului naapuritaloon asti. He saivat häädön 2kk muuton jälkeen, mutta yksi asukkaiden kavereista onnistui jotenkin murtautumaaan yläkerran häkkivarastoon ja asui siellä noin 1kk.
No, en viitsinyt kokeilla pidempään että millaiset seuraavat yläkerran naapurit ovat, joten ostin okt:n ja muutin äärimmäisen rauhalliselle alueelle. =)
Älä mene halpaan lähiöön vuokralle asumaan jos sinulla on uusi Mersu autona. Tämä oli vähän kärjistetty mutta totuus on se että valitsemalla asuinpaikan jossa asuu saman tulotason omaavia ihmisiä pääsee helpommalla. Siinä mielessä autoon ei kannata satsata ennen kun asunto asiat ovat kohdallaan.kateus on nimittäin todella yleinen naapurivihan syy.
Sen lisäksi oli myös kerran alkoholisoitunut pariskunta, jotka ensin (lähes päivittäin) vetivät perskännit ja sitten alkoivat tappelemaan hirveän humalaisen möykän saattelemana. Nainen heitti muutaman kerran miehen pihalle ja miespä sitten nukkui alasti rappukäytävässä.
Ei minulla ainakaan ollut opiskelijana varaa asua hienolla paikalla ja sen kyllä näkikin naapureiden käytöksestä: huutoa, tappeluita, ryminää, bileitä yms.
Eikä muuten ollut varaa satsata autoonkaan, vaan ajelin rupisella Toyotalla.
Älä mene halpaan lähiöön vuokralle asumaan jos sinulla on uusi Mersu autona. Tämä oli vähän kärjistetty mutta totuus on se että valitsemalla asuinpaikan jossa asuu saman tulotason omaavia ihmisiä pääsee helpommalla. Siinä mielessä autoon ei kannata satsata ennen kun asunto asiat ovat kohdallaan.kateus on nimittäin todella yleinen naapurivihan syy.
että minulla tärähteli vesi lasissa :D
Sai häädön parin kuukauden päästä.
Biletystä, sotkemista, rikkomista ja häiriköintiä riitti. Ilmeisesti joku naapurin nisteistä murtautui häkkikomeroomme ja vei rahallisesti lähes arvotonta tavaraa, mutta harmitti kyllä älyttömästi. Paloautot kävivät väh. pari kertaa kuussa toteamassa turhia automaattihälytyksiä ja poliisitkin vierailivat usein. Kaksi yläkerran naapurien sekoilua pääsi sanomalehtiinkin.
Tämä uusi asunto taas on muuten unelmapaikka, mutta yläkerran pariskunnan skitso ämmä välillä vähän raivoaa. Tänään karjuminen ja tavaran paiskominen kesti onneksi vain vartin verran.
Vaikka asiaa kuinka puolustelee "normaaleina elämän ääninä", harva silti haluaa oikeasti omassa kotonaan valvoa yötä päivää sen takia, että naapurin kakara huutaa. Varsinkaan jos pitää töissä/koulussa käydä.