Mikset ole antanut elämääsi Jeesukselle?
Kommentit (44)
Jos uskontoa ajattelee järjellä, on se aivan järjetöntä hommaa. Jos Jessestä ja muista vekkuleista on jollekulle iloa ja lohtua, niin ei se mua haittaa. Mua haittaa vain se, jos minun ei anneta olla rauhassa uskomatta.
huoli mua, mä olen jo lapsena rukoillut...
Nyt oon jo vanha akka, juoppokin, ja täällä ollaan ilman jeesusta. Joskus jopa luulin, että voisin pelastua, pelastaa lapseni... vaan ei, ei mua oteta siihen piiriin...
En sitten kelvannut minäkään niihin piireihin, vaikka kuinka rukoilin Jeesusta.
en mitenkään voi uskoa, että kristinusko ja Jumala/Jeesus olisivat jotenkin se ainoa ja oikea vastaus elämän ongelmiin. Uskonnollisuus ja henkisyys on ihmisen aivoihin kehittynyt biologinen ominaisuus, mahdollisuus ja taakka samaan aikaan. Kaikilla kulttuureilla on oma uskonnollinen näkemyksensä ja mikään näistä ei ole sen oikeampi tai väärempi kuin muut.
Kaikessa elävässä on jotain mystistä ja erityistä; se, miten elämä kehittyy, miten siemenestä kasvaa uusi puu, miten sisilisko kasvattaa uuden hännän, miten vauvasta tulee lapsi, nuori, aikuinen, vanhus ja uudestaan vauva, elämänvoima, joka saa ihmisen rakastumaan, pelastumaan hädästä, pelastamaan muita ja toisaalta sen voiman kääntöpuoli; viha, kateus, itsekkyys, mustasukkaisuus, oman edun tavoittelu... ja aina uusi mahdollisuus kasvaa ja kehittyä hyvää kohti.
En usko, että mikään ulkopuolinen taho voi kertoa, miten tulee elää ja olla eikä mikään ulkopuolinen voima siitä ota vastuuta tai tee päätöksiä: ihmisen on itse tehtävä tässä elämässä ne päätökset, miten omaa ja lähimmäistensä elämää eteenpäin vie.
Se on rauhan uskonto eikä siellä yritetä käännyttää ketään miksikään. Budhalaisperäiset ukonnot kuten Hindut ovat hienoja ihmisiä. Ja onhan heillä kauniimmat temppelit. ne ovat aina auki ja munkit rukoilevat puolestasi.
Ihmettelen miksi Ev.Lut. Kirkko yrittää käännyttää Budhalaisia kristityiksi.