Pienten lasten kaverisynttärit ja lahja; ostakaa oikeasti jotain järkevää

Milloin lasten kaverisynttärit ovat muuttuneet vanhempien kontrolloimaksi sosiaaliseksi kokeeksi, jonka toteuttamista täytyy suunnitella tarkasti lasten sukkien väristä lähtien? Kun minä olin tarhassa, niin kaveri tuli kysymään minulta, tulenko synttäreille, ja minä kysyin lupaa äidiltäni. Äiti varmaankin tarkasti vielä kaverin vanhemmilta, mikä on homman nimi ja antoi sitten luvan. Ei hän sen lisäksi puuttunut minun lahjahankintoihin (miinus budjetti) tai muuhun tavanomaisesta poikkeavaan. Ne ovat niiden lasten syntymäpäiväjuhlat, eivät vanhempien, jotka ovat paikalla vain katsomassa että kukaan ei kuole leikeissä.

ei tarvitse kuluttaa aika sen pohtimiseen että mikä on riittävän tärkeä ja hyödyllinen lahja saajan mammulin mielestä.



Me ostetaan aina sitä mikä sattuu eteen tulemaan ja mikä todennäköisesti kiinnostaa sitä kaveria itseään. Mamman mielipiteistä viis!

on sitten kivoja? Minä henk.koht. inhoan tuollaisia pikkuisia muovileluja, joita lapsi lähinnä heittelee ja unohtaa sitten jonnekkin. Meillä kun lapsi ei sellaisilla edes leiki. Eli meillä ne hukkuvat viimestään kesällä pihalle jonnekki tai joutuvat imuriin.

Ja minusta lapsi todellakin saa olla luova ja kaikki pelit, askartelujutut yms on tervetulleita. Mielummin lapsi maalailee, piirtelee, lukee kirjoja, värittää värityskirjaa, askartelee, kokoaa palapelejä, pelaa lautapelejä meidän kanssa, kun leikkii niillä hiton petshopeilla.

Niin ja tarkennan vielä, että pienillä lapsilla tarkoitin 2-4v. Ehkä 5-6 vuotiaat leikkii jo niillä muovihärpättimillä, kenties.

No, kullakin oma mielipiteensä.

-ap-

kyyllähän ne kaverisynttärit alkaa aikaisintaan 4v

ja kyllä sen ikäiset tykkää ja osaakin leikkiä jo vaikka millä

saatpahan nähdä ; )))

munkin tyttö tykkää muovailla, askarrella, mmaalata, taiteilla kaikella : ) lukee kirjoja , oppi lukemaan 5v, soittta pianoa jne jne

MUTTA silti myöskin tykkää leikkiä muovihärpääkkeillä : ))))

niin tämäkin tappelu olisi jäänyt käymättä. :)

Ensinnäkin noin pienillä aika harvoin on kaverisynttäreitä. Ja toisekseen, noin pienet on vielä aika tiukasti äitinsä valvonnan alla, varsinkin esikoiset. Joten siinä valossa ap:n aloitus on vaan esikoisäidin ylireagointia, kun ei asiat menneetkään kuten hän halusi. :)

Mutta mitäs sillä lapsen toiveella onkaan väliä kun mamma niitä inhoaa...just joo.

Minun lapseni on kutsuttu synttäreille jo ensimmäisen kerran 3v ja silloin juhlittava täytti 2v. Nyt kyseessä jo toiset 3v synttärit. Kyseessä tarhakaverit.



-ap-

-ap-

Tuleeko ne lahjat sinulle vai lapsellesi?



Mielestäni on tarkoitus ilahduttaa synttärisankaria, ei lapsen vanhempia.



Meillä on ainakin hirveät kasat palapelejä ja pienimmät ovat hukanneet/repineet monet palat. Muovailuvaha menee äkkiä huonoksi.

Helmet, hamahelmet. No, minua ärsyttää aina astua niiden päälle, kun niitä juuri leviää ympäri huushollia.

Kirjat ovat hyvä lahja, mutta niitä tulee joskus sellaisia mitä löytyy jo omasta hyllystä/lapsi on lukenut ja kirjastoa käytämme ahkerasti. Lisäksi pienimmällä on maaginen taito tuhota kirjoja...



Vaatteet ois jees. Mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä tietoisemmaksi hän tulee omasta mausta ja ostettu lahja ei välttämättä kelpaa. Itse olen huomannut, että moni alakoululainen on pettynyt vaikkapa väärän väriseen vaatteeseen...



ap, anna lapsesi päättää mitä vie kaverille lahjaksi.

Minun lapseni on kutsuttu synttäreille jo ensimmäisen kerran 3v ja silloin juhlittava täytti 2v. Nyt kyseessä jo toiset 3v synttärit. Kyseessä tarhakaverit.

-ap-

kyllä yleensä useimmat aloittaa varsinaiset kaverisynttärit vasta 4v hulppeissa...

eihän 2v voi jättää kenenkään vieraan ihmisen kotiin yksikseen!

ja kuka viitsi ottaa liutaa 2vuotiaita lapsia mammoineen kotiinsa ???

kenellä riittää tilaa ??

no, meillä kyllä riittäisi, mutta en todellakaan ottaisi kymm,entä 2-3v äiteineen meille

SIITÄ SITÄ SOTKUA VASTA SYNTYISI :)))))))))))

Tuleeko ne lahjat sinulle vai lapsellesi?

Mielestäni on tarkoitus ilahduttaa synttärisankaria, ei lapsen vanhempia.

Meillä on ainakin hirveät kasat palapelejä ja pienimmät ovat hukanneet/repineet monet palat. Muovailuvaha menee äkkiä huonoksi.

Helmet, hamahelmet. No, minua ärsyttää aina astua niiden päälle, kun niitä juuri leviää ympäri huushollia.

Kirjat ovat hyvä lahja, mutta niitä tulee joskus sellaisia mitä löytyy jo omasta hyllystä/lapsi on lukenut ja kirjastoa käytämme ahkerasti. Lisäksi pienimmällä on maaginen taito tuhota kirjoja...

Vaatteet ois jees. Mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä tietoisemmaksi hän tulee omasta mausta ja ostettu lahja ei välttämättä kelpaa. Itse olen huomannut, että moni alakoululainen on pettynyt vaikkapa väärän väriseen vaatteeseen...

ap, anna lapsesi päättää mitä vie kaverille lahjaksi.

Mitä haluaisi viedä ja vastasi, että trampolinin tai leikkimökin. Aika kallista. Eli ehkä kuitenkin mielummin se palapeli vielä 3v lapselle.

-ap-

paljon enemmän kuin tekevät palapeliä tai piirtävät...en näe mitään syytä miksi mun lapset ei saisi leikkiä pets-eläimillä kun tykkäävät niistä kuin hullu puurosta. Ap sunkin pitäis opetella ottamaan enemmän lastesi toiveita huomioon nääs kun ne lahjat tulevat lapsille ei sulle! Osta sitten itse niitä omasta mielestäs riittävän kehittäviä leluja.

juhlia jos aletaan katsoa lahjahevosta suuhun! Huonotapaista sellainen...

lapsia synttäreille ilman vanhempia :) Hyvin on juhlat sujuneet meillä. Ja lapsia ollut 4-5.



-ap-

Kuten kirja, värityskirja/tehtäväkirja/puuhakirja, puuvärit, pelejä (palapelit, lautapelit, pihapelit), vesivärit, muovailuvahaa, puuhelmiä, hiekkaleluja jne..

-Kiitos-

Ja niitäkin on varmasti monen vaikea ostaa meille kun eivät tiedä mitä pelejä meillä jo on. Ei ne lapset kaikkea aina varmuudella muista vaikka niiltä kysyisi.

Tuleeko ne lahjat sinulle vai lapsellesi?

Mielestäni on tarkoitus ilahduttaa synttärisankaria, ei lapsen vanhempia.

Meillä on ainakin hirveät kasat palapelejä ja pienimmät ovat hukanneet/repineet monet palat. Muovailuvaha menee äkkiä huonoksi.

Helmet, hamahelmet. No, minua ärsyttää aina astua niiden päälle, kun niitä juuri leviää ympäri huushollia.

Kirjat ovat hyvä lahja, mutta niitä tulee joskus sellaisia mitä löytyy jo omasta hyllystä/lapsi on lukenut ja kirjastoa käytämme ahkerasti. Lisäksi pienimmällä on maaginen taito tuhota kirjoja...

Vaatteet ois jees. Mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä tietoisemmaksi hän tulee omasta mausta ja ostettu lahja ei välttämättä kelpaa. Itse olen huomannut, että moni alakoululainen on pettynyt vaikkapa väärän väriseen vaatteeseen...

ap, anna lapsesi päättää mitä vie kaverille lahjaksi.

Mitä haluaisi viedä ja vastasi, että trampolinin tai leikkimökin. Aika kallista. Eli ehkä kuitenkin mielummin se palapeli vielä 3v lapselle.

-ap-

Tottakai tuon ikäinen vastaa tuolla tavalla, mutta sun pitää järkevänä aikuisena pistää rajat lapselle. Kun lapsi on kerta lähellä, kysäiseppä häneltä ottaisiko mieluummin palapelin tai little petsin. Meillä ainakin tuon ikäinen lapsi toivoi ennemmin barbieta kuin palapeliä.

... iloitaan vain yhdessä olosta.



Ihmisillä on tavaraa ja krääsää jo tarpeeksi. Ja rahaa ostaa itse, mitä kotiinsa ja lapsilleen todella haluaa.



Kamalaa tämä kaiken valmiiksi suunnitteleminen. Mukavaa olla ystäviensä kanssa, ei tarvitse kutsua niitä ihmisiä, jotka kutsutaan vain "uuden tavarn himossa".

joista KUKAAN ei IKINÄ ole tykännyt tehdä palapejä.. eli ne on menneet suoraan kierräykseen, usein ei ole otettu edes muovia laatikon päältä pois. Aivan turha ostos meillä. Kannattaisiko laittaa vaikka kutsuun, että "me sitten tahdotaan VAIN palapelejä lahjaksi", niin sitten tulisi äipän makuun juttuja?

Minä todellakin viitsin ottaa "mammatkin" meille. Minusta ainakin on mukava tutustua lapseni kavereiden vanhempiin - edes vähäsen.

Ja itse asiassa, meillä lasten ensimmäiset kaverit ovat nimenomaan meidän vanhempien kavereiden lapsia. Ei tulisi mielenkään jättää vanhempia kutsumatta.

Ja kaikki lahjat otetaan ilolla vastaan! Lelut, askartelutarvikkeet, vaatteet ja kirjat. 2 v:kin jo rakastaa PetShoppeja (äiti tosin ei, mutta lapsellehan ne tulee).

Minun lapseni on kutsuttu synttäreille jo ensimmäisen kerran 3v ja silloin juhlittava täytti 2v. Nyt kyseessä jo toiset 3v synttärit. Kyseessä tarhakaverit. -ap-

kyllä yleensä useimmat aloittaa varsinaiset kaverisynttärit vasta 4v hulppeissa... eihän 2v voi jättää kenenkään vieraan ihmisen kotiin yksikseen! ja kuka viitsi ottaa liutaa 2vuotiaita lapsia mammoineen kotiinsa ??? kenellä riittää tilaa ?? no, meillä kyllä riittäisi, mutta en todellakaan ottaisi kymm,entä 2-3v äiteineen meille SIITÄ SITÄ SOTKUA VASTA SYNTYISI :)))))))))))

Mitkä synttärit ei ole kaverisynttärit? En tajua ollenkaan. Meillä on mun mielestä kaikki synttärit 1vee lähtien ollut kaverisynttäreitä. Kutsutaan sukulaiset ja ystävät lapsineen. Naapurit joilla saman ikäisiä lapsia jne. Isompana sitten tarhakavereita ja heillä ei vanhempia sitten enää ole 5-vuotiaana ollut mukana mutta kyllä kaikilla muilla vanhemmatkin aina tulee. Lapset leikkii ja ystävät ja sukulaiset vaihtaat kuulumisia kahvikupin äärellä. Sitten jotain ohjattua leikkiä iästä riippuen, esim onginta jossa kaikki saa palkinnon.

Näin mulla itselläni oli lapsena ja kaikilla tutuillakin ollut.

Eikä niinkään vanhemmat. Ylensä kaverit on samanikäisiä, ja tietää mistä muut samanikäiset tykkää ja mikä on in.

Vaikka olis muovikrääsää, niin on mieluista. Ostat itse pennuillesi niitä kestäviä ja kehittäviä tavaroita, anna kavereiden ostaa mitä haluavat, ethän sä niitä joudu edes maksaan.



Näin meillä.