Lapsi, joka ei syö MITÄÄN kasviksia.

Ei siis edes hedelmiä. Mitä sellaiselle voi tarjota? Kyseessä siskontyttöni, 3,5 v. Siskoni on jo antanut periksi, mutta minua kismittää, että kun tyttö on meillä leikkimässä, niin pitää laittaa mautonta ruokaa, kun ei voi edes sipulia käyttää.

Vinkkejä?

Ruokaan saa älyttömästi hyvää makua muullakin kuin sipulilla. yrttimausteet on hyviä ja lempeitä.

Ah, noi nirsoilukommentit saa minut hihittämään :) Meillä 12 v on just tuollainen vihannesten karttaja. Ja voin kertoa että kaikkea on yritetty. Muut lapset ja aikuiset perheessä syö kaikkea.



Ainoa juttu joka lapselle kelpaa on tuoreet herneet. Joulukuussa niiden hankkiminen onkin isompi juttu.



Keitettyä perunaa alkoi syömään 7 vanhana. Siihen saakka yökki ja lopetti syömisen.



Kaikkien kokeilujen jälkeen olen tullut siihen tulokseen ettei kannata uhrata energiaa yhden lusikallisen maistaliseen, jos sen tuloksena lapsi on koko loppupäivän syömättä.



Viime kesänä lapsi maistoi keitettyä maissintähkää ja tykkäsi! Onhan meillä nyt jo kaksi vihannesta ruokalistalla!



Te jotka ette ole kokeneet millaista on ruokkia lasta joka kategorisesti kieltäytyy jostain, please, olkaa ihan hiljaa vaan.

nirsoilija tyttö kohta 4 v. Ei kannata alkaa vauhkoamaan maistelun kanssa. Et itsekään söisi jos pakotetaan.



Itse laitan vaan sinnikkäästi aina jotain kasvista tai hedelmää tytön lautaselle, maistaa jos maistaa. En tuputa, en tee numeroa, kerron mitä ruoka on jos kysyy.



Jotain on ruvenut jo syömään, pieniä määriä mutta alku sekin.



Hedelmistä tykkää päärynästä, omenasta, banaanista ja viinirypäleistä. Mutta ei halua joka päivä syödä edes hedelmiä.



Kohta saa taas tuoreita mansikoita ja vadelmia, niistä tykkää, kukapa ei tykkäisi? Mutta jos uusiin ruokiin maistelusta on tullut peikko, en tiedä mikä auttaisi. Aika?

Mitäs sitten tehdään kun lapset on jo yli kymmenen vuotiaita? Kaikki ohjeet ja niksit on usein alle viisivuotiaille tarkoitettuja..

Rajoittaa melkoisesti muun perheen ruokailua ja ruoanlaitto tuskastuttaa itseäni kun ei voi mitään makuja laittaa.

Minusta tuo on vain osoitus siitä, että hymy pukee lähes kaikkia, raivo ei :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä tosiaan syö kuitenkin perunaa, kasvis sekin.

Perunaa ei lueta kasviksiin, edes juureksiin. Ruokaympyrässä perunat ovat erikseen. Ei sillä että niitä tarvitsee päivittäin syödä vaan ne eivät ole kasviksia tai juureksia. Perunan tuottamat vitamiinit ja hivenaineet eivät vertaa muita kasvikunnan vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

meillä myls tuollainen sihtikurkku, mutta isoksi mieheksi kasvoi silti

"Sihtikurkku" tarkoittaa muuta, aloituksen lapsi on nirso. Toki moni lapsi on ikävä kyllä noita molempia.

"Sihtikurkulle" ei käy palat ruoassatai tietty koostumus, mutta makujen suhteen ei ole nirso. Tuo asia sekä paha nirsous liittyvät usein aistiyliherkkyyksiin sekä autismin kirjoon, mikäli ongelma on paha. Onneksi tästä tiedetään nykyään enemmän, yleensä noilla lapsilla on myös muita ongelmia esim. aistien kanssa.

Tuskaa kirjoitti:

Mitäs sitten tehdään kun lapset on jo yli kymmenen vuotiaita? Kaikki ohjeet ja niksit on usein alle viisivuotiaille tarkoitettuja..

Rajoittaa melkoisesti muun perheen ruokailua ja ruoanlaitto tuskastuttaa itseäni kun ei voi mitään makuja laittaa.

Mun teinipoika oli vihannesrajoitteinen ja käytin vähän samantyyppisiä naamioimiskikkoja kuin pienille lapsille eli ei mitään voimakkaanmakuisia vihanneksia ja raastamalla tai soseuttamalla ruuan sekaan. Helpottaa tietysti jos mausteita saa käyttää ruuassa ja ruuan ulkomuoto myös sellainen, ettei niitä vihanneksia voi sieltä eritellä.