Saatiin kuulla että masuvauvalla ehkä Down
Tuli aika shokkina tuo tieto. Ei oikein edes olla asiasta osattu miehen kanssa puhua, muuta kuin että abortti ei kummastakaan meistä ole vaihtoehto. Tätä vauvaa on toivottu ja odotettu niin pitkään, yli 4v.
Meille kuitenkin suositeltiin lisätutkimuksiin menoa, siitä huolimatta että kerroimme ettei abortti ole meille vaihtoehto. Ihmettelen tätä, vai ajatellaanko tässä sitä että meidän olisi helpompi valmistautua tulevan?
Kommentit (49)
Onneksi myös teidänlaisia pareja löytyy. Nuo vammaisfobiasta kärsivät, ottakaa opiksi.
Lapsi on ja pysyy vammaisena... Mikä tässä on ihailtavaa?
Prinsessa se voi olla nyt, mutta 20 vuotiaana se vihaa elämäänsä ja vanhempiaan...:(
Aborttiin vaan. Maailmassa on ihmisiä ihan tarpeeksi muutenkin, turha tuoda vammaisia lisää muiden painolastiksi. Mieluummin vaikka adoptoitte jonkun terveen mutta köyhän lapsen, kuin väkisin runttaatte uuden vammaisen lisää.
Ei lapset ole mitään "kulutustavaraa" joita noin vaan abortoidaan ja sitten otetaan jostain muualta toinen tilalle kun ensimmäinen ei miellyttänyt!!
Nytkin on jo ap:n lasta hoidettu tuhansien eurojen arvosta. Suomella ei ole varaa tämmöiseen enää kauaa.
Ja ihanaa ettei sydänvika ole pahimmasta päästä.
Mukavaa vauvaelämää ja lämmintä joulun odotusta!
Lapsi on ja pysyy vammaisena... Mikä tässä on ihailtavaa?
Prinsessa se voi olla nyt, mutta 20 vuotiaana se vihaa elämäänsä ja vanhempiaan...:(
Meille lapsi on downin syndroomasta huolimatta rakas!
Halusimme lasta pitkään, 4 vuotta yritimme ja kävimme tutkimuksissa, hoitojakin olemme saaneet. Hoitojen jälkeen tulin sitten yllätykseksemme ihan luonnollisesti raskaaksi! Tipuimme korkealta kun kuulimme down epäilystä, mutta missään vaiheessa emme harkinneet aborttia. Koko ajan oli, ja edelleen on, sellainen olo että tämä lapsi on tarkoitettu meille.
Tulevaisuutta emme voi ennustaa, etkä sinäkään voi. Tottakai on mahdollista että lapsemme alkaa vihta meitä ja elämäänsä. Toisaalta omasta (työ)kokemuksestani tiedän että se riski on olemassa myös jokaisen ei kehitysvammaisen lapsen kohdalla. Vanhempina voimme vain tehdä parhaamme, rakastaa, tukea, antaa positiivisa kokemuksia tyttärellemme hänestä itsestään ja elämästä ja toivoa että se riittää.
Minusta on surullista että tyttäreni tulee varmsti tulevaisuudessa kohtaamaan ennakkoluuloja ja saamaan negatiivista ja vihamielistäkin suhtautumista vain siksi että on kehitysvammainen. Kehitysvammaisillakin on tunteet ja vaikka eivät kaikkea heistä sanottua ymmärtäisikään, varmasti negatiiviset tunteet välittyvät kuitenkin. Ja ne varmasti vaikuttavat siihen miten kehitysvammainen lapsi, nuori ja aikuinen näkee itsensä...
Ap
Lämmittää todella mieltä! Paljon on saatu negatiivista palautetta ihan kasvokkain ja läheisiä ihmisiäkin riittää jotka ovat kokonaan "unohtaneet" onnitella lapsesta, kauhistelleet vain downin syndromaa...
Ap
Meille syntyi sectiolla kaksi viikkoa sitten aivan ihana pieni tyttö. Sydänvian ja syömisvaikeuksien takia tyttö on vielä sairaalassa, kovasti odotellaan pikkuista kotiin jo! Oli todella outoa ja kamalaakin jättää tyttö sairaalaan ja tulla itse kotiin... :( Vielä ei ole tietoa koska tyttö pääsee kotiin, kunhan syöminen alkaa sujua.
Meidän tytön kohdalla Down epäily osoittautui oikeaksi. Rakenneultrassa se tavallaan jo vahvistui sydänvikaepäilyjen myötä, lisätutkimuksissa sitten osoittautui oikeaksi nuo epäilyt, sydänviasta siis. Onneksi sydänvika ei ole kovin vakava, eikä ainakaan vielä vaadi leikkausta.
Onnellisia olemme meidän pienestä prinsessasta! Meille hän on rakas ja täydellinen tyttö! :)
Ap