Pitäisikö eutanasia mielestäsi sallia suomessa?

kipulääkkeitä on jo nyt olemassa, tehokkaita sellaisia.

kipulääkkeitä on jo nyt olemassa, tehokkaita sellaisia.

Ei mulle ole löytynyt.

Kuukkeloi vaikka. Siihen tuskaiseen tukehtumiskuolemaan eivät kipulääkkeet auta.



Kyllä, eutanasia pitäisi sallia. On suuri häpeä antaa ihmisten kärsiä hirveitä tuskia, kun mitään toivoa ei ole.

eihän se helppo ratkaisu ole, mutta kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään. Terminaalivaihe on kamalaa sairaalle, omaisille ja myös sen parissa työtätekevälle.

kipulääkkeitä on jo nyt olemassa, tehokkaita sellaisia.

Ei mulle ole löytynyt.

Jos haluaa kuolla, voi tehdä itsarin.

mutta vain täysin parantumattoman, kuolemaan varmasti johtavan sairauden kohdalla.

Olen jopa lukenut tästä nuoresta miehestä, ei nyt tule nimi mieleen, joka itse halusi hengityskoneeseen elämää pitkittääkseen. Ei asiat niin mustavalkoisia ole.

Jos haluaa kuolla, voi tehdä itsarin.

jos makaat neliraajahalvaantuneena?

Mielestäni tulisi sallia ainakin tiettyjen sairauksien yhteydessä (etenkin niiden yhteydessä, joissa on lihas- tai hermorappeumaa niin paljon ettei pysty itse fyysisesti tappamaan itseään vaikka haluaisikin). Mieleen tulee ainakin pitkälle edenneet ALS ja MS ja mahdollisesti jotkut sen tapaiset sairaudet.

En ymmärrä miksi ihmisten annetaan kitua,jos joka tapauksessa tekee kuolemaa.Lopetetaanhan kärsivät eläimetkin.

muutaman päivän sisällä ja siltikin kitsastellaan kipulääkkeen antamista.



Siskoni valvoi ystävänsä kuolinvuoteella suurimman osan ajastaan parin viimeisen elinviikon ajan ja pyysi että annetaan kipulääkettä niin hoitaja oli sanonut että ei voida enempää antaa.



Sisko joka itsekin aiemmin tehnyt hoitotyötä oli sanonut eikö se tässä tapauksessa ole merkityksetöntä annostellaanko enemmän. Lopulta hoitaja oli soittanut lääkärille ja lääkäri luvannut nostaa annostusta.



Näköjään on niin että kuolevan potilaan puolesta pitäisi olla samanlaisia naarastiikereitä kuin siskoni on.



Lääkkeitä on jos niitä vain annettaisiin kuoleville enemmän ettei heidän tarvitsisi kärsiä.

Jos haluaa kuolla, voi tehdä itsarin.

Ja epäkunniakasta. Lisäksi jos on vielä ihminen perintöineen ja vakuutuksineen.

Ja nimenomaan sekin vielä, ettei vaan pysty. Vaikkei olisi edes neliraajahalvaantunut, niin monikaan ei pysty liikkumaan loppuvaiheessa mitään..

vammaisasia-ihmisen kirjoittaman, valitettavasti nyt ei tule nimi mieleen ja hän sanoi näin, että eutanasia olisi perusteltua yksilön kohdalla, mutta yhteiskunnan moraalia se rappeuttaa, ja olen niin 100% samaa mieltä.

Kukkahatut jeesustelkoot minkä tahtovat, mutta jokainen joka on nähnyt syövän tai muun sairauden terminaalivaiheessa tietää miten kamalaa se on.

mammani kuoli vanhana mutta se viimeinen vaihe kesti ihan tarpeettoman pitkään ja hän kirjaimellisesti hiipui pois.



Siinä vaiheessa kun on sairas ja kuolema on oikeasti jo lähellä niin olisi mielestäni ihmisarvon mukaista antaa jokaisen mennä eikä hiipua.

katselin oman mummoni kitumis kuolemaa. Useamman kuukauden tiedettiin mitä tulee tapahtumaan, joka kerta kun puhelin soi sitä otti puhelimen käteen ajatuksella "olisi jo päässyt pois"¨. Jos oikeasti joutuu toivomaan että toinen kuolisi niin olisihan se armollista.



Toivoisin että siinä vaiheessa jos ja kun itse on siinä tilanteessa että elinaika mitataan viikoissa, niin pääsisi pois ilman omaisten kiduttamista siinä samalla. Ja kyllä itselläni on jo näin 30-vuotiaana hoitotestamentti, jotta minua koskevia vaikeita päätöksiä ei tarvisi omaisteni tehdä...

Ymmärrän, että joissain tilanteissa eutanasia voisi tulla kysymykseen, mutta kyllä se on mielestäni Pandoran lipas. Jos se avataan, niin koskaan ei tiedä, mitä pääsee karkuun.

viimeinen, painavin ja arvokkain asia oli toivo, joka pelasti maailman.

Minäkin olen katsellut pappani kuolinkamppailua keuhkosyövän loppuvaiheessa. Hän ei ikinä polttanut tupakkaa, joten eipä ollut itseaiheutettua. Hän oli niin syvissä tuskissa, ettei morfiini enää auttanut. Hän vai kieriskeli sängyssä langanlaihana, yritti haukkoa henkeä, kasvot tuskaisessa irveessä. Kipu oli niin valtava, ettei hän kyennyt pysymään paikoillaan.

Joten kyllä, minusta kuoleman jouduttaminen on todellakin hyväksyttävää, kun lopun aika on läsnä. Ihmisen ei tarvitsisi kärsiä turhaan ja odottaa päiväkausia, että kuolema tulee vapauttamaan tuskista.

näin se vain on. Kuolema harvoin on kaunis, vaikka me sitä kuvittelemmekin. Täälläkin vain omaiset puhuvat, olisivatko ne teidän edesmenneene haluunnet nopeutettua kuolemaa. Ja kuka haluaa kantaa sen vastuun olla kuoleman enkelinä?

Ihmisen ei tule päättää päivistään. Jumala antaa elämän ja päättää ihmisen päivien määrän.

Kuolema on usein kivulias ja tuskallinen. Se on luonnollista ja kuuluu elämään. Lääkkeillä pystytään paljolti helpottamaan kipuja. Vaikka kipuja ja tuskaa ei saataisi poistettua, se ei mielestäni ole peruste sille, että ihminen saisi itse päättää elinpäiviensä määrästä.



Koko keskustelussa unohdetaan se, että ihminen on iankaikkisuusolento. Ihmisten olisi syytä olla enemmän huolissaan siitä, mitä heille tapahtuu kuoleman jälkeen, kuin siitä, millaiset heidän viimeiset hetkensä ovat.